Capital Markets -seminaarissa etsittiin uusia keinoja talouskasvun tervehdyttämiseksi

Keskustelun aihe oli hyvin ajankohtainen: Kuinka saamme kriisien pieksemän Euroopan talouskasvun eheytettyä ja Suomen jälleen kilpailukykyiseksi?

Kauppakorkeakoulun PwC:n nimikkosalin täyttäneen seminaarin avauspuheenvuorosta vastasi Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn. Hän toi esiin, kuinka vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen olemme Euroopassa tilanteessa, jossa Euroopan talous on vihdoinkin saatu vuosien 2010–2012 stabilointivaiheen jälkeen hienokseltaan kasvuun.

Toisaalta Euroopan geopoliittiset jännitteet lyövät kiilaa kasvun eheytymiselle laskien sijoittajien luottamusta markkinoita kohtaan. Tämän ansiosta Rehn peräänkuulutti entistä vahvempaa, rohkeampaa ja hyvin koordinoitua yhteistyötä EU:n eri instituutioiden ja jäsenvaltioiden välille. Sama pätee Rehnin mukaan myös Suomen tilanteeseen:
– Suomessa on lykätty tarvittavien taloudellisten uudistusten toteuttamista liian pitkään.

Rehn esitti tilaisuudessa kolmivaiheisen ehdotuksen mahdollisesta uudistuspaketista kriisin taklaamiseksi. Sen mukaan Italian ja Ranskan on tehtävä merkittäviä taloudellisia reformeja vakuuttaakseen Euroopan keskuspankki siitä, että sen rahallinen panostus tuo aikanaan halutun positiivisen vaikutuksen kasvuun. Rehn uskoo, että tämän tapahtuessa kyseisten jäsenmaiden poliittinen eliitti äänestäjineen saadaan vakuuttuneeksi siitä, että taloudellisen uudistukset ovat vaivan arvoisia. Toisaalta vahvasti plussan puolella olevien talousalueiden, kuten Saksan, olisi Rehnin mukaan entistä enemmän vahvistettava kotimaista kysyntää ja sijoituksia sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Uusia kasvun lähteitä ja uudet rakenteet

Senior Advisor, Dr. Andrew Sentance PwC:n Lontoon toimistosta pohti puheenvuorossaan, mistä suunnasta kasvua kannattaisi Euroopassa lähteä etsimään. Sentance käänsi katseet aikaan ennen vuotta 2008 ja väitti, että silloisia, kasvua Euroopassa ylläpitäneitä ajureita, kuten ”helppoa rahaa”, edullista maahantuontia ja luottamusta poliittista hallintoa kohtaan, on tänä päivänä aliarvioitu. Toisaalta olosuhteet, jotka tämän aikaperiodin kasvua tukivat, eivät palaudu kovinkaan nopeasti jo Rehninkin puheenvuorossaan mainitsemien Eurooppaa tänä päivänä repivien haasteiden vuoksi.

Dr. Sentance halusi silti olla luottavaisen positiivinen arviossaan siitä, että uusia kasvun lähteitä on tulossa hyvin suurella todennäköisyydellä. Mahdollisuudet Aasiassa ja kasvavilla markkinoilla, uudet teknologiat ja innovaatiot, kasvava kaupan joustavuus ja sopeutumiskyky sekä varsinkin uusien ja kestävien energialähteiden tehokas käyttöönotto viitoittavat tietä menestykseen.
– On kyse siitä, kuinka elinkeinoelämä onnistuu implementoimaan uudet innovaatiot käyttöön niin, että ne tukevat kasvua, Sentance totesi.

Elinkeinoelämä, poliitikot ja sijoittajat tarvitsevat kuitenkin yhtenäisen strategian pystyäkseen selviämään epävarmojen aikojen läpi niin, että samalla voivat rakentaa näitä potentiaalisia kasvun ajureita. Tämän lisäksi tarvitaan vielä sekä alueellinen että globaali kaupan vapauttaminen, ei ainoastaan mannertenväliseen kauppaan vaan myös Euroopan maiden välille. Ja kaikki tämä vaatii tuekseen uudet rakenteet ja reformit julkiselle sektorille Euroopan jäsenmaissa.

Pitkän tähtäimen fokus

Sijoittajan näkökulman päivän aiheeseen toi Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi kysyen, voidaanko eläkesijoittaminen nähdä pitkän tähtäimen sijoittamisena? Välttyäksemme vuoden 2008 kaltaiselta talouskriisiltä Löyttyniemi korosti finanssimarkkinoiden pitkäjänteisyyttä, entistä laajempaa sääntelyä, maksukykyä ja pääoman puskureita sekä ennen kaikkea lisääntynyttä kriisien ennakointia.

Hänen näkemyksensä mukaan eläkerahastoilla on pitkän tähtäimen velvollisuuksia sijoitustoimissaan, mutta sääntely, hallintotapa, markkinoiden maksukyky, media ja ihmisten käyttäytyminen lyhyen tähtäimen fokuksella haastavat pitkäjänteisyyden toteutumista. Siksi eläkerahastoilla on sekoitus lyhyen- ja pitkän tähtäimen strategioita selvitäkseen kulloisestakin markkinatilanteesta.
– Johda maata kuin johtaisit yritystä pitkällä tähtäimellä, oli Löyttyniemen kiteytetty johtopäätelmä Suomen talouskasvun saattamisesta nousuun.

Never miss a good crisis!

Yhden ajankohtaisimmista puheenvuoroista iltapäivän aikana esitti Jyrki Talvitie, sijoittajasuhteista vastaava johtaja RDIF:ssa (Russian Direct Investment Fund). Talvitie kuvasi Venäjän tämänhetkistä tilannetta etenkin Ukrainan kriisin suhteen hyvin realistisesti niin poliittisen, taloudellisen kuin sijoittajasuhteiden ilmapiirin kannalta. Talvitien mukaan Venäjän talous on nyt tilanteessa, jossa talouskasvu on hieman hidastunut, mutta maa ei missään nimessä ole lähellä lamaa. Sijoittajat ovat kuitenkin epäluottavaisia Venäjän suhteen ja kriisi Ukrainassa on ollut omiaan vahvistamaan stereotypioita. Talvitie muistutti, että langetetut pakotteet luovat myös mahdollisuuksia uusille yrityksille tulla Venäjän markkinoille.
– Venäjän julkinen sektori on kunnossa. Ei kannata tuijottaa vain osakemarkkinoita vedettäessä johtopäätöksiä Venäjän talouden tilasta, Talvitie vinkkasi.

Mitä Venäjä sitten tällä hetkellä tekee?
– Se fokusoi toimintaansa uudelleen. Maan sisäisesti sekä itään päin, hakien uusia kumppaneita Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta, Kiinasta, Brasiliasta ja Intiasta, kertoi Talvitie ja jatkoi:
– Tilanteen epävarmuus jatkuu pitkään, mutta meidän pitäisi olla Suomessa siitä huolimatta tietoisia siitä, että Euroopan laajin kuluttajamarkkina-alue on aivan naapurissamme. Alue, jossa tulee lähiaikoina tapahtumaan markkinoiden uudelleenjakamista. Kyse on siitä, uskallammeko käyttää tätä mahdollisuutta hyväksemme?  

Professori Sixten Korkman Kauppakorkeakoulun Taloustieteen laitokselta päätti seminaarin yhteenvetämällä esiin nousseita teemoja. Vaikka seminaarissa nousikin esiin useita eri ratkaisuvaihtoehtoja, on Korkmanin mukaan Euroopassa tällä hetkellä liian monia eri näkemyksiä kriisin ratkaisemiseksi. Tämän vuoksi on haasteellista muodostaa yhtä yhteistä näkemystä ja suuntaa.

Rehnin kanssa Korkman oli samaa mieltä substanssista, muttei toimista asian ratkaisemiseksi.
– Sanoisin EI kaikille paketeille. Euroopan keskuspankki ei tule koskaan koordinoimaan poliittista päätöksentekoa. Kyse on balanssin löytämisestä useiden asianosaisten kesken.

Korkman kannatti Kaupan liberalisointia Andrew Sentancen tavoin sekä Löyttyniemen ajamaa ajatusta pitkän tähtäimen investoinneista infrastruktuuriin.
– Poliittisesti liian aikaiset päätökset ovat tunnetusti taloudellisesti jo liian myöhäisiä. Sen sijaan Korkman kannusti asettamaan pelimerkit Venäjän pitkäjänteisten suhteiden rakentamiselle.
– Never miss a good crisis!