Uutiset

Building 2030 mittasi työnsä vaikuttavuutta

Building 2030 -hanke käynnistyi syksyllä 2016. Juuri julkistettu kyselytutkimus valottaa kahden toimintavuoden ja Aalto-yliopiston hanketta tukevalle yrityskonsortiolle tekemän tutkimuksen vaikuttavuutta. Kartoitus osoittaa, että muutosta on jo tapahtunut niin rakennusalan yrityksissä kuin toimialan asenteissakin.
Näkymä työmaalla

Työelämäprofessori Olli Seppäsen johtama tutkijaryhmä toteutti vuoden 2019 vaihteessa verkkokyselyn Building 2030 -toimintaan osallistuneiden yritysten edustajille.  Kyselyn sai 108 henkeä, joista 30 vastasi. Vastaajat olivat osallistuneet hankkeen toimintaan ohjaus- ja projektiryhmissä ja yli puolet heidän yrityksistään oli ollut mukana alusta alkaen.

Mittauksella tutkijat halusivat ymmärtää Building 2030:n vaikutuksia yksilöihin, yrityksiin ja koko toimialaan. Samalla he keräsivät palautetta ja ideoita konsortion toiminnan kehittämiseksi.

”Tutkimuksen avulla löytyy mahdollisia kehityssuuntia ja lisäksi voimme sparrata yrityksiä menemään näihin suuntiin”, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Rita Lavikka. ”Tarkoituksemme on toistaa tämä tutkimus vuosittain.”

Seitsemän hankkeen vaikuttavuus puntarissa

Kyselyssä vastaajat saivat arvioida seitsemän Building 2030 -tutkimushankeen tuloksia. Arvioidut hankkeet olivat:

  • Kansainvälinen benchmarking
  • Luottamuksen rakentaminen
  • Lean-suunnittelunohjaus
  • Tahti suunnittelussa ja tuotannossa
  • Talotekniikan esivalmistus
  • Digitaalisuuden mahdollistamat uudet liiketoimintamallit
  • Visio vuodelle 2030

Vastaajien tuli arvioida kunkin hankkeen tulosten vaikutusta omaan ja yrityksen ajatteluun ja toimintaan sekä kertoa mahdollisista muutoksista, joihin tulokset olivat johtaneet tai olivat johtamassa. Lisäksi vastaajat saivat kertoa, olivatko havainneet rakennusalalla merkkejä tutkimustulosten vaikutuksista.

Pohdintaa ja toimintaa kaikilla tasoilla

”Lyhyesti voi sanoa, että kaikki tutkimustulokset olivat jo saaneet aikaan liikehdintää ja vastaajat ovat lähteneet muuttamaan toimintaansa. Lean suunnittelunojaus on käynnistänyt eniten muutoksia omassa tekemisessä. Tahtituotanto on taas herättänyt eniten pohdintaa ja keskustelua.  Useat vastaajat harkitsevat lisäksi talotekniikan esivalmistusta”, Lavikka tiivistää.

Yritystasolla tahti suunnittelussa ja tuotannossa on johtanut konkreettisiin toimiin, mm. tahtituotannon pilotointiin työmailla. Lean-rakentaminen kokonaisuutena ja digitaalisuus sitä tukemassa ovat selvästi muuttamassa rakentamisen perinteisiä toimintatapoja.

”Lean on valittu strategiseksi tavoitteeksi ja digitaalisuus oli agendalla jo ennen konsortiota. Konsortiosta olemme saaneet hyviä syötteitä toimintaamme. Kansainväliset esimerkit ja niiden käytännön sovellukset rakennusalalla/projekteilla Suomessa on parasta lääkettä muutokselle”, eräs vastaaja totesi.

Vastaajat uskoivat, että tuloksilla tulee olemaan vaikutusta myös koko toimialaan. Tahti nousi tässäkin näkökulmassa vaikuttavimmaksi muutostekijäksi.

Näkymä työmaalle.

Kansainväliset ja toimialarajat ylittävät kokemukset kiinnostavat

Lähes 90 % vastaajista oli tutkimuksen kautta innostunut tutustumaan ulkomaisiin trendeihin. Maailmalta halutaan ottaa oppia mm. digitaalisuudesta, yhteistyöstä, esivalmistuksesta, rakennustyömaan logistiikasta ja työturvallisuudesta sekä rakennusmateriaalien ja -menetelmien hyödyntämisestä ympäristö- ja tuotantonäkökulmasta.

Lähes kaikki vastaajat olivat kiinnostuneita tutustumaan muiden toimialojen menestysresepteihin. Teknologiayritysten kasvava palveluliiketoiminta, auto- ja telakkateollisuuden automatisointi ja massaräätälöinti soveltuvat myös rakennusalalle. Suurten konepajayritysten globaalit, koko tarjontaketjun kattavat toimintamallit herättivät myös kiinnostusta.

Building 2030 -kehittämisideat

”Tämänkin tutkimuksen perusteella tutkimustiedon viestiminen yrityksille tiiviissä ja ymmärrettävässä muodossa on tärkeää”, Lavikka toteaa ja lainaa erästä vastaajaa: ”Ei pidä puhua karvoja nostattavasta tutkimuksesta, vaan tuoda työkaluja käyttöön.” Eritoten päällikkötaso ja liiketoimintajohto kaipaavat nopeasti omaksuttavaa tietoa.

Lavikka myöntää, että tässä on vielä tekemistä, vaikka suomenkieliset Building 2030 -artikkelit ovat jo askel oikeaan suuntaan. Tutkijat julkaisevat nykyään tuloksiaan enimmäkseen englanniksi, mikä ei helpota tutkimustekstiin perehtymistä.

Jatkuvan oppimisen edistäminen opetuksen kautta on toinen kehittämishaaste. ”Opetuksen pitää vastata modernia käsitystä rakentamisesta, teroittaa uusien toimintamallien käyttöönottoa alalla ja murtaa alan perinteistä mielikuvaa”, muistutti eräs vastaaja.

Building 2030 -hankekonsortion rahoittaman tutkimuksen tuloksia on otettu rakentamisen tuotantotalouden kursseilla opetukseen mukaan jo vuodesta 2017 alkaen ja kurssit päivittyvät vuosittain viimeisimmän tiedon mukaan. Tällä on toivottavasti vaikutusta tulevien osaajien kuvaan alasta ja haluun uudistaa sitä ennakkoluulottomasti.

Building 2030

Aalto-yliopiston kokoama Building 2030 -hankekonsortio visioi, tutkii ja edistää parempaa rakentamisen tulevaisuutta.

Lisätietoja hankkeesta
Building 2030
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Suomen Kulttuurirahasto logo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Kulttuurirahasto jakaa aaltolaisille lähes miljoona euroa apurahoja

Suurin yksittäinen apuraha myönnetään professori Matti Liskille ja työryhmälle energiamurroksen markkinavaikutusten tutkimukseen.
Sohjoa-robottibussi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuskiton auto – liikenteen tulevaisuus vai vähemmän tärkeä keksintö?

Apulaisprofessori Milos Mladenovic perehtyy automaattisten ajoneuvojen eettisiin haasteisiin osana Euroopan komission asiantuntijaryhmää.
lapsi älypotkupuvussa kuva: sampsa vanhatalo / helsingin yliopisto
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Älypotkupuku tuo tietoa lapsen liikkeistä ja kehityksestä

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä syntynyt keksintö antaa ensimmäistä kertaa mahdollisuuden lapsen spontaanin liikkumisen kvantitatiiviseen arviointiin luonnollisessa ympäristössä.
A doctor using an EHR system
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomessa sekä lääkärit että hoitajat ovat tyytymättömiä potilastietojärjestelmien käytettävyyteen

Tuoreen tutkimuksen perusteella hoitajien ja lääkärien näkemykset siitä, mitä asioita järjestelmissä pitäisi kehittää, poikkeavat kuitenkin toisistaan.