Biotaidekurssilla yhdistyy luonnontieteet ja taide

LUMA-keskus Aallossa järjestetylle Biotaidekurssille osallistui yhteensä 16 lukiolaista kolmesta eri Espoon lukiosta ja Helsingistä. Kurssin aikana tutustuttiin nisäkässoluihin, bakteereihin ja DNA-perimään sekä biologiseen taiteeseen luentojen ja käytännön työskentelyn kautta. Kurssi pidettiin Otaniemessä 10.12.–12.12.2014.

Kurssin vetäjinä olivat Aalto-yliopiston Biofilian eli biologisen taiteen laboratorion laboratoriomestari Marika Hellman sekä taiteellista ja luonnontieteellistä tutkimusta työssään yhdistelevä itsenäinen kuraattori Ulla Taipale.

– Ensimmäisen päivän aloitustyönä lukiolaiset toteuttivat bakteerisiirtoja tavoitteena saada bakteeriviljelmä hohtamaan. Työssä käytettiin GFP-bakteeria, joka on vihreää fluoresoivaa proteiinia. GFP:tä tuottava geeni eristettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1960 Aequorea victoria -meduusasta, joka elää pohjoisessa Tyynessämeressä, Ulla Taipale kertoo.

Toisena päivänä ohjelmassa oli solutöitä. Laboratoriotyöskentelyssä opittiin, miten nisäkässoluja huolletaan, kokeiltiin solujen kasvattamista erilaisten materiaalien päällä ja lopuksi visualisoitiin ja katsottiin, miltä solut näyttävät. Iltapäivän ohjelmassa kuultiin, mihin tätä kaikkea käytetään biotaiteessa.

– Biotaidetta tehdään käyttämällä geenejä, soluja ja solukudosta tai muuta elävää materiaalia. Biotaiteen teokset nostavat usein esiin biologiseen elämään, prosesseihin ja bioteknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Yksi tunnetuimpia biotaiteen teoksia maailmassa taitaa tällä hetkellä olla hiiren soluista kasvatettu ”melko-elävä” (semi-living) nahkatakki, joka jäi myös kurssilaisten mieliin. Teos spekuloi mahdollisuudella käyttää kudosteknologiaa korvaamaan eläinten nahan käytön vaateteollisuudessa. Luennoilla käytiin läpi myös muita elävästä kudoksesta toteutettuja teoksia, Ulla kertoo.

Kurssilta ideoita tulevaisuuden opintoihin

Espoon Olarin lukiolaiset Sanniminja Koskenala, Isra Gharghour ja Ilari Koskela totesivat yhteen ääneen kurssin olleen ihan mahtava.

– Ei tätä ole aiemmin edes tullut ajatelleeksi, miten mielenkiintoista ja yllättävää luonnontieteiden ja taiteiden yhdistäminen onkaan, Sanniminja toteaa.

Tulevaisuutta mullistava ala kiinnostaa nuoria, tavoitteena on vaikuttaa, herättää kysymyksiä ja päästä jopa hätkähdyttämään yleisöä.

– Olisimme jo mielellään tehneet itse myös taidetta, mutta elävän materiaalin käsittely vaatii enemmän aikaa kuin kolme päivää, ryhmä toteaa.

– Tämä on ehdottomasti hyvä jatkokurssin idea, laboratoriomestari Marika Hellman jatkaa.

Biofilian laboratoriomestari Marika Hellman opastaa kurssilaisia solutöiden pariin.

Lukiolaiset pääsivät kokeilemaan solujen kasvattamista muotin päällä.

Bakteeriviljelmä hohtaa, työ onnistui.