Uutiset

Biologiasta kohti kiinnostavampia infonäyttöjä

Tutkimuksen avulla voidaan parantaa julkisia infonäyttöjä esimerkiksi metro- ja lentoasemilla.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat mallintaneet käyttäjien silmien liikkumista infonäytöllä, jolla esitetään samanaikaisesti monenlaista sisältöä. Tutkijoiden tavoitteena on saada käyttäjät kiinnostumaan infonäyttöjen sisällöistä. Malli perustuu tiedonetsintäteoriaan, joka puolestaan liittyy siihen, miten eläimet etsivät ravintoa.

Tutkimuksen avulla pyritään ennen kaikkea arvioimaan tiedon etsijöille aiheutuvia kustannuksia ja hyötyjä. Kustannus on eri tiedonlähteisiin käytetty aika ja hyöty saavutetaan informaation löytämisen kautta.

Tohtoriopiskelija Maria Montoya Freire kuvailee tilannetta eläinten ravinnon etsimisen avulla.

”Susi voi esimerkiksi valita, saalistaako se jäniksiä vai peuroja. Jänikset ovat helpompia saaliita, mutta peuroista saa ravintona enemmän energiaa. Susi tekee valinnan arvioimalla saaliin sisältämän energian määrän ja saalistamiseen käytetyn ajan.”

Vastaavasti käyttäjät yrittävät näyttöä katsellessaan saada mahdollisimman paljon tietoa käyttämällä kunkin sisällön katselemiseen mahdollisimman vähän aikaa. He voivat päättää lopettaa näytön katselemisen, jos lukemiseen kuluu paljon aikaa tai jos sisältöä ei koeta hyödylliseksi.

Tutkijat pystyivät matemaattisen mallintamisen avulla optimoimaan näytettävän sisällön.

Tutkijat suorittivat kokeen, jossa optimoitua järjestelmää verrattiin tyypilliseen diaesitykseen. Koe suoritettiin yhden kuukauden aikana Aalto-yliopiston tietotekniikan talon aulassa. Tiedonkeruussa hyödynnettiin Kinect-tekniikkaa, jolla mitattiin, kuinka paljon käyttäjät käyttivät aikaa näytön katseluun.

Tulokset osoittivat, että optimoitu järjestelmä lähes kaksinkertaisti ohi kulkevien ja samalla näyttöä katsovien henkilöiden määrän perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Myös niiden henkilöiden määrä kasvoi, jotka pysähtyivät lukemaan näytöllä olevaa sisältöä.

Tutkijat toivovat, että tutkimuksen avulla voidaan parantaa julkisia infonäyttöjä esimerkiksi metro- ja lentoasemilla.

”Olemme osoittaneet, että tiedonetsintäteoriaa voidaan soveltaa infonäyttöjä koskevien ratkaisujen suunnitteluun. Tutkimuksen pohjalta aiotaan jatkossa myös selvittää, miten tietoa voitaisiin muulla tavoin hyödyntää. Tulevaisuudessa pyrimme parantamaan matemaattiseen malliin perustuvia ennusteita harkitsemalla muitakin lähestymistapoja, kuten katseenseurantatietojen hyödyntämistä tai kognitiivisten mallien käyttöä.”

Lisätietoja:

Artikkeli: Foraging-based optimization of pervasive displays

Antti Oulasvirta
Professori
Aalto-yliopisto
[email protected]

Tietotekniikan laitos

Aalto-yliopistossa tietotekniikka on ala, jossa tieteellinen perustutkimus yhdistyy innovatiivisiin sovelluksiin.

Read more
Computer Science research image, processor of a computer, photo: Matti Ahlgren
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Smart City Challenge
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Neljä älykaupungin pilottihanketta käyntiin tammikuussa 2021

Kansainvälinen haaste keräsi yhteensä 71 älykaupunkeihin liittyvää ideaa.
ARTS open science roadshow, pic of the session
Tutkimus ja taide Julkaistu:

European Open Science Cloud (EOSC) Finnish Forumin webinaari 25.1.2021

Yksi puhujista on Karel Luyben, European Open Science Cloudin (EOSC) ensimmäinen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston hallituksen jäsen.
Installation Talk 2020, Jarkko Niiranen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Jarkko Niiranen: Rakenteiden suunnittelun perustana ovat matemaattiset mallit

Laskennallisen rakennetekniikan vakituiseen associate professor -tehtävään nimitetty Jarkko Niiranen käsittelee esityksessään laskennallista mekaniikkaa.
Dronen ottama kuva Otakaari 1:sestä, kuva: Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Mistä tietää ilman GPS-signaalia, missä lennokki lentää?

Jouko Kinnarin väitöstutkimuksessa dronen sijainti selviää karttatietojen sekä antureiden avulla.