Aurinkovoimaa pidetään aiheetta kalliina – kannattavaa jo kolmasosassa asuinrakennuksista

Oma aurinkovoimala olisi kannattava sijoitus kolmanneksessa pääkaupunkiseudun asuinrakennuksista, ilmenee tuoreesta Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimuksesta. Tutkimuksessa laskettiin aurinkovoiman kannattavuus noin 89 000 rakennukselle, eli lähes koko pääkaupunkiseudun rakennuskannalle.

Aurinkovoimaa pidetään tuotantokustannuksiensa vuoksi kalliina energiamuotona, mikä on osaltaan jarruttanut sen leviämistä. Tuotantokustannuksien vertailu ei kuitenkaan ota huomioon, että oma aurinkovoimala tuo kiinteistönomistajalle säästöjä sähkön siirtomaksuissa ja veroissa sekä nostaa rakennuksen arvoa. Kannattavinta aurinkovoima on kaupunkien keskustoissa, missä sähkölle on varmaa kysyntää.

”Yritämme uudella tutkimuksellamme osoittaa tätä taloudellista logiikkaa. Osa kiinteistösijoittajista on jo havahtunut tähän, mutta investoinnit ovat toistaiseksi olleet melko pieniä”, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.

Investointeja jarruttaa myös se, että nykyisellä lainsäädännöllä pientuottajat saavat ylijäämäsähköstään matalan hinnan. Jos hinnoittelumallia muutettaisiin, aurinkosähköstä tulisi tutkimuksen mukaan kannattavaa lähivuosina valtaosalle sekä toimitiloista että asuinrakennuksista.

”Tämä kannustaisi kiinteistönomistajia tekemään suurempia investointeja ja edistäisi näin aurinkovoiman leviämistä. Myös pankeille syntyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia: kiinteistökohtainen energiajärjestelmä voisi olla esimerkiksi osana kiinteistölainaa”, Vimpari sanoo.

Aurinkovoimalla voitaisiin kattaa yli kymmenesosa pääkaupunkiseudun kiinteistöjen sähkönkulutuksesta. Tämä vastaa noin miljardin euron investointeja.

”On win-win-tilanne, jos saamme lisättyä yksityisellä rahalla puhtaan energian tuotantoa. Tämä antaa kansalaisille konkreettisen mahdollisuuden tehdä kestäviä valintoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi”, toteaa professori Seppo Junnila.

Tutkimus on osa Aalto-yliopiston hanketta, jossa etsitään keinoja edistää uusiutuvan energian pientuotantoa. Hanke on saanut rahoitusta Business Finlandilta sekä Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) Climate KIC -ohjelmasta, joka tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edistäviä innovaatioita.

Artikkeli Energy-julkaisussa: https://doi.org/10.1016/j.energy.2019.02.049.

Lisätietoja:

Professori Seppo Junnila, insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
[email protected] 

Tutkijatohtori Jussi Vimpari
[email protected]