Uutiset

Aurinkovoimaa pidetään aiheetta kalliina – kannattavaa jo kolmasosassa asuinrakennuksista

Julkaistu:
Tutkijoiden mukaan lainsäädännön muutos kannustaisi valtaosaa kiinteistöstä tuottamaan itse sähköä.
väre aalto-yliopisto solar panels mikko raskinen
Aalto-yliopiston kampuksen uusimmat rakennukset Väre ja Kauppakorkeakoulu saavat suurimman osan energiastaan aurinkopaneeleista ja maalämmöstä. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Oma aurinkovoimala olisi kannattava sijoitus kolmanneksessa pääkaupunkiseudun asuinrakennuksista, ilmenee tuoreesta Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimuksesta. Tutkimuksessa laskettiin aurinkovoiman kannattavuus noin 89 000 rakennukselle, eli lähes koko pääkaupunkiseudun rakennuskannalle.

Aurinkovoimaa pidetään tuotantokustannuksiensa vuoksi kalliina energiamuotona, mikä on osaltaan jarruttanut sen leviämistä. Tuotantokustannuksien vertailu ei kuitenkaan ota huomioon, että oma aurinkovoimala tuo kiinteistönomistajalle säästöjä sähkön siirtomaksuissa ja veroissa sekä nostaa rakennuksen arvoa. Kannattavinta aurinkovoima on kaupunkien keskustoissa, missä sähkölle on varmaa kysyntää.

”Yritämme uudella tutkimuksellamme osoittaa tätä taloudellista logiikkaa. Osa kiinteistösijoittajista on jo havahtunut tähän, mutta investoinnit ovat toistaiseksi olleet melko pieniä”, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.

Investointeja jarruttaa myös se, että nykyisellä lainsäädännöllä pientuottajat saavat ylijäämäsähköstään matalan hinnan. Jos hinnoittelumallia muutettaisiin, aurinkosähköstä tulisi tutkimuksen mukaan kannattavaa lähivuosina valtaosalle sekä toimitiloista että asuinrakennuksista.

”Tämä kannustaisi kiinteistönomistajia tekemään suurempia investointeja ja edistäisi näin aurinkovoiman leviämistä. Myös pankeille syntyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia: kiinteistökohtainen energiajärjestelmä voisi olla esimerkiksi osana kiinteistölainaa”, Vimpari sanoo.

Aurinkovoimalla voitaisiin kattaa yli kymmenesosa pääkaupunkiseudun kiinteistöjen sähkönkulutuksesta. Tämä vastaa noin miljardin euron investointeja.

”On win-win-tilanne, jos saamme lisättyä yksityisellä rahalla puhtaan energian tuotantoa. Tämä antaa kansalaisille konkreettisen mahdollisuuden tehdä kestäviä valintoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi”, toteaa professori Seppo Junnila.

Tutkimus on osa Aalto-yliopiston hanketta, jossa etsitään keinoja edistää uusiutuvan energian pientuotantoa. Hanke on saanut rahoitusta Business Finlandilta sekä Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) Climate KIC -ohjelmasta, joka tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edistäviä innovaatioita.

Artikkeli Energy-julkaisussa: https://doi.org/10.1016/j.energy.2019.02.049.

Lisätietoja:

Professori Seppo Junnila, insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
seppo.junnila@aalto.fi 

Tutkijatohtori Jussi Vimpari
jussi.vimpari@aalto.fi 

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The 3 members from the Kenno team smiling at the camera in a picture selfie style
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen antropologin yritys nojasi vahvaan tutkimusosaamiseen

Etnografinen tutkimustoimisto Kenno Oy syntyi vuonna 2014, kun sen kolme perustajaa viimeisteli maisteriopintojaan Helsingin yliopistossa ja halusi luoda itselleen kiinnostavan työpaikan.
A group of people cheering with branded black cups. 4 people sitting, 2 on each side, and one in the middle standing up. 3 men and two women
Kampus, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys

Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Hehkuva neonpallo, geometrinen ydin ja valojuovat leijuvat tumman tabletin yläpuolella
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa

Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Portrait of Kimmo Järvinen, from the Xiphera team. A man smiling at the camera
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti

Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.