Uutiset

Aurinkovoimaa pidetään aiheetta kalliina – kannattavaa jo kolmasosassa asuinrakennuksista

väre aalto-yliopisto solar panels mikko raskinen
Aalto-yliopiston kampuksen uusimmat rakennukset Väre ja Kauppakorkeakoulu saavat suurimman osan energiastaan aurinkopaneeleista ja maalämmöstä. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Oma aurinkovoimala olisi kannattava sijoitus kolmanneksessa pääkaupunkiseudun asuinrakennuksista, ilmenee tuoreesta Aalto-yliopiston kiinteistötalouden tutkimuksesta. Tutkimuksessa laskettiin aurinkovoiman kannattavuus noin 89 000 rakennukselle, eli lähes koko pääkaupunkiseudun rakennuskannalle.

Aurinkovoimaa pidetään tuotantokustannuksiensa vuoksi kalliina energiamuotona, mikä on osaltaan jarruttanut sen leviämistä. Tuotantokustannuksien vertailu ei kuitenkaan ota huomioon, että oma aurinkovoimala tuo kiinteistönomistajalle säästöjä sähkön siirtomaksuissa ja veroissa sekä nostaa rakennuksen arvoa. Kannattavinta aurinkovoima on kaupunkien keskustoissa, missä sähkölle on varmaa kysyntää.

”Yritämme uudella tutkimuksellamme osoittaa tätä taloudellista logiikkaa. Osa kiinteistösijoittajista on jo havahtunut tähän, mutta investoinnit ovat toistaiseksi olleet melko pieniä”, sanoo tutkijatohtori Jussi Vimpari.

Investointeja jarruttaa myös se, että nykyisellä lainsäädännöllä pientuottajat saavat ylijäämäsähköstään matalan hinnan. Jos hinnoittelumallia muutettaisiin, aurinkosähköstä tulisi tutkimuksen mukaan kannattavaa lähivuosina valtaosalle sekä toimitiloista että asuinrakennuksista.

”Tämä kannustaisi kiinteistönomistajia tekemään suurempia investointeja ja edistäisi näin aurinkovoiman leviämistä. Myös pankeille syntyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia: kiinteistökohtainen energiajärjestelmä voisi olla esimerkiksi osana kiinteistölainaa”, Vimpari sanoo.

Aurinkovoimalla voitaisiin kattaa yli kymmenesosa pääkaupunkiseudun kiinteistöjen sähkönkulutuksesta. Tämä vastaa noin miljardin euron investointeja.

”On win-win-tilanne, jos saamme lisättyä yksityisellä rahalla puhtaan energian tuotantoa. Tämä antaa kansalaisille konkreettisen mahdollisuuden tehdä kestäviä valintoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi”, toteaa professori Seppo Junnila.

Tutkimus on osa Aalto-yliopiston hanketta, jossa etsitään keinoja edistää uusiutuvan energian pientuotantoa. Hanke on saanut rahoitusta Business Finlandilta sekä Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) Climate KIC -ohjelmasta, joka tukee ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edistäviä innovaatioita.

Artikkeli Energy-julkaisussa: https://doi.org/10.1016/j.energy.2019.02.049.

Lisätietoja:

Professori Seppo Junnila, insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos
[email protected] 

Tutkijatohtori Jussi Vimpari
[email protected] 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kerrostalo ja kallioita
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

LÄHIÖPRIDE-hankkeessa tutkitaan lähiömielikuvien ja rakennetun ympäristön suhdetta

Monitieteinen hanke yhdistää arkkitehtuurin historian, sosiologian, kriittisen kulttuuriperinnön ja maisema-arkkitehtuurin tutkimuksen. Tutkimukseen ja työpajoihin pohjaava hanke tähtää lähiöiden kestävään tulevaisuuteen.
Helsingin kauppakorkeakoulun edesmennyt emerituskansleri Fedi Vaivio
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kansleri Fedi Vaivio in memoriam

Helsingin kauppakorkeakoulun emerituskansleri Fedi Vaivio kuoli Helsingissä 27.2.2021.
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Kuva: Mika Huisman
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erittäin laadukkaiden kansainvälisten hakemusten määrä Kauppakorkeakoulun professuureihin on kasvussa

Erinomaiset ranking-sijoituksemme kertovat tutkimustyömme korkeasta laadusta.
Henrika Yliriskun väitös taidekasvatuksen alalta tarkastettiin Aalto-yliopistossa maaliskuussa 2021.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

”Ympäristötaidekasvatuksessa pitäisi pureutua ihmiskeskeisyyden ongelmallisuuteen”

Minä väitän -sarjassamme Henrika Ylirisku tutkii ympäristötaidekasvatuksen lähtökohtia.