Asiakaslähtöinen kaupunki

Haukilahden lukio on toiminut Otaniemen kampuksella viime syksystä asti. Lukiossa testataan uutta koulutuksen järjestämisen tapaa, koulu palveluna -konseptia. Kokemukset ovat olleet erinomaisia ja tänä keväänä hakijamäärä Haukilahden lukioon nousi huimasti edellisvuoteen verrattuna. Jo toinen lukio, Pohjois-Tapiolan lukio, on ensi elokuussa siirtymässä toimimaan yliopiston kyljessä.

Koulu palveluna on Aalto-yliopiston ja Espoon yhdessä kehittämä konsepti. Se on käytännön sovellus laajemmasta rakennetun ympäristön palveluarkkitehtuurin tutkimus- ja kehitystoiminnasta, jota Aallossa johtaa palveluarkkitehtuurin professori Jarmo Suominen. Ideana on soveltaa palvelukeskeistä logiikkaa rakennetun ympäristön kehittämiseen.

"Espoo lähti rohkeasti mukaan kehittämään ideaa ja kokeilemaan sitä käytännössä.  Meillä oli yhteinen kokeilu, jossa halusimme kehittää nimenomaan koulua verkottuneeseen ja yhteisölliseen suuntaan ja tukea oppimistavoitteita. Nyt olemme skaalaamassa tätä laajemmaksi toimintamalliksi.  Sitä voi myös mainiosti soveltaa muiden julkisten palveluiden kehittämiseen kaupungeissa", Jarmo Suominen kertoo.

Ihmiset kohtaavat, toiminnot sekoittuvat

Toimintamallissa palvelut järjestetään käyttäjälähtöiseksi resurssien verkostoiksi, jossa voi olla sekä julkisia että yksityisiä toimijoita. Resurssit ovat valmiita, jo olemassa olevia rakennuksia tai tiloja. Uudenlaiset verkostot mahdollistavat ihmisten kohtaamisia ja erilaisten toimintojen sekoittamista, ja palveluiden saavutettavuus yksittäisen asiakkaan näkökulmasta paranee.

"Kunnalle toimintamalli on joustava, sillä palveluiden sijoittumisesta voi tehdä nopeita päätöksiä tarpeen mukaan. Palveluita voidaan sijoittaa sinne missä ihmiset asuvat tai liikkuvat. Rakennus toimii palvelualustana, tyhjää tilaa voidaan muuttaa käytettäväksi ja olemassa olevia tiloja pystytään hyödyntämään uudella ja kestävällä tavalla", Suominen kertoo.

Jarmo Suominen toimii palveluarkkitehtuurin professorina. Kuva Anni Hanén.

Antti Ahlava on kampuskehittämisen vararehtori. Kuva Mikko Raskinen.

Testissä Otaniemen kampuksella

Aalto-yliopiston oma kampus toteuttaa jo laajasti toimintamallia.  Kampuskehittämisen vararehtori Antti Ahlava puhuu kaupunginosan palveluarkkitehtuurista ja asiakkaiden tarpeista.
"Pyrimme rakentamaan kampusta palveluna, ja toiminnot kampuksella synnytetään ja muokataan käyttäjän näkökulmasta. Yliopisto avautuu kumppaneille. Vuorovaikutus ja avoin innovaatio lisääntyvät.  Esimerkiksi yritys voisi vuokrata tiloja useasta eri rakennuksesta, jolloin sen eri yksiköt pääsevät mahdollisimman lähelle yhteistyökumppaneitaan", Ahlava toteaa.

Palveluarkkitehtuurissa tehdään yhteistyötä muun muassa yhdysvaltalaisen MIT-yliopiston Medialaboratorion kanssa. Yhdessä aletaan kehittää työkalua CityScope.
"Cityscope on skenaariosuunnittelun väline, jossa eri osapuolet pääsevät suunnittelemaan aluetta niin, että saadaan selville toiveiden ristikkäisvaikutukset ja voidaan tutkia toimintojen sekoittumista. Sovellamme tätä Otaniemessä, kun suunnittelemme asumisen paikkoja ja kehitämme biodiversiteettiä", Ahlava kertoo.

Koulu palveluna kansainvälistyy

Toimintamalli on herättänyt kiinnostusta maailmanlaajuisestikin. Koulu palveluna -konsepti palkittiin äskettäin innovaatiopalkinnoilla sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja professori Jarmo Suominen on konsultoinut muun muassa Skotlannin julkisten palvelujen kehittämistä sekä Aallon kumppaniyliopistoa Tongjia Kiinan Shanghaissa.

"Tongji-yliopisto käynnistää Koulu palveluna -mallin mukaisen lukion syksyllä 2017. Lukio sijaitsee Shanghaissa paraatipaikalla liike-elämän keskuksessa The Bundissa. Koululla on oma kotipesä, minkä lisäksi se käyttää alueen resursseja, kuten urheilutiloja, liiketiloja ja gallerioita. Tongji-yliopisto tuottaa noin 40 % lukion opetuksesta", Jarmo Suominen selvittää.

Disruptiivinen innovaatio

Olennaisessa osassa toimintamallia on käyttäjien ottaminen mukaan ympäristöjen ja palvelujen toteuttamiseen. Käyttäjillä tarkoitetaan sekä ryhmiä ja instituutioita että yksilöitä.

"Innovaatiossa yhdistyy monta ajankohtaista teemaa. Se on disruptiivinen ja tarjoaa uuden tavan saada tilojen kysyntä ja tarjonta kohtaamaan toisensa käyttäjälähtöisesti. Toimintamalli perustuu saavutettavuuden lisäämiseen jakamistalouden osana ja digitaaliseen murrokseen, ja palveluiden käyttäjät ovat mallissa keskiössä", Suominen kuvaa.

"Toimintamalli on myös kestävän kehityksen mukainen. Se lisää olemassa olevien resurssien käyttöastetta pelkkien uusien resurssien rakentamisen sijaan", Suominen jatkaa.