Uutiset

Älykkäät materiaalit muuttavat valmistuksen ekosysteemiä ja yritysten liiketoimintamalleja kestävämmäksi

Datan ja materiaalien parempi hyödyntäminen edellyttää yrityksiltä tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä.
Valmistuksen ekosysteemi. Kuva: Esko Hakanen.

Esko Hakasen väitöskirjassa Alustapohjainen vaihdanta: Uudet liiketoimintamallit teknologiateollisuudessa tutkitaan, kuinka yritykset voivat hyödyntää dataa uudella tavalla. Kun dataa jalostetaan ja hyödynnetään tehokkaammin, yritysten toiminta muuttuu kohti yhteistä arvon luontia ja jakamista, joka taas vaikuttaa yritysten liiketoimintamalleihin. Väitöskirjan aineisto pohjautuu laadulliseen tapaustutkimukseen useiden teknologiateollisuusyritysten parissa.

Uudet liiketoimintamallit noudattavat välittäjätoiminnan periaatteita, ja niissä ohjataan materiaaliresursseihin liittyvää älykästä dataa osapuolelta toiselle. Materiaaliälykkyys kasvattaa datan hyödyllisyyttä, käytettävyyttä ja merkittävyyttä.

”Materiaaliälykkyyden avulla suunnittelija pystyy kertomaan käyttäjälle, miten tuotetta kuuluu käyttää, ja suunnittelija taas saa palautteen suoraan käyttäjältä”, kertoo Esko Hakanen.

Tuotteiden ja materiaalien mukana kulkee yhä enemmän tietoa niiden kunnosta, sijainnista, ominaisuuksista, käytöstä, historiasta ja siitä ympäröivästä järjestelmästä, missä niitä käytetään. Kiertotalous edellyttääkin luottamuksen syntymistä liiketoimintakumppanien välillä. Muutos on osa yleisempää siirtymää, jossa kilpailu tapahtuu yritysten liiketoimintamallien sijaan ekosysteemien liiketoimintamallien välillä.

”Täydentävän informaation ja resurssien jakaminen prosessin eri vaiheissa, yli elinkaaren, voi johtaa uuteen liiketoimintaan. Prosessissa voidaan esimerkiksi havaita jotain sellaista, mitä joku toinen voi myöhemmin hyödyntää”, sanoo Esko Hakanen.

Joillakin aloilla kiertotalous on ainoa vaihtoehto.

Esko Hakanen

Teknologiset alustat ovat lisänneet keinoja tallentaa informaatiota ja välittää sitä eri toimijoiden välillä. Sitä kautta on luotu uusia mahdollisuuksia arvonluonnille ja palvelupainotteisen liiketoiminnan kehittämiselle. Myös monet perinteisillä aloilla, kuten raaka-aineiden tuotannossa, toimivat yritykset ovat voineet kerryttää valtavia määriä tietoa hallitsemiinsa materiaaliresursseihin liittyen.

Älykkäällä materiaalilla on yksilöllinen, tunnistettava identiteetti, ja sitä vastaava merkintä ulkoisessa tietokannassa. Sulautettu materiaaliälykkyys muuttaa tuotteiden roolia enemmän arvoa tuottavaan suuntaan. Tuotteiden lisääntyvän älykkyyden myötä datan ja materiaalin saatavuudesta ja sen omistamisesta tulee yhä monimutkaisempaa.

”Elinkaaritietoa jaettaessa sekä tuotteen että materiaalin arvo nousee, ja materiaali on myös samalla kiinnostavampaa kierrätyksessä”, lisää tuotantotalouden laitoksen johtaja Risto Rajala.

Elinkaaritietoa jaettaessa sekä tuotteen että materiaalin arvo nousee, ja materiaali on myös samalla kiinnostavampaa kierrätyksessä.

Risto Rajala

Väitöskirjatutkimuksen jälkeen Esko Hakanen syventää tutkimustaan akkuekosysteemeihin. Litiumakkujen kierrättäminen on ollut toistaiseksi hankalaa. Sen vuoksi on kierrätetty ainoastaan se, mikä on lain mukaan välttämätöntä ja mihin on valmius olemassa - esimerkiksi ainoastaan akkujen muovikuoret.

”Joillakin aloilla kiertotalous on ainoa vaihtoehto. Jos halutaan sähköistää liikennettä, litiumia on pakko kierrättää. Raaka-aine ei tule muuten riittämään tulevan kasvun tyydyttämiseen”, sanoo Esko Hakanen.

Akuissakin voi olla jatkossa yksilöllinen tunniste uudelleen käyttöä ajatellen, sisältäen samalla tiedot aikaisemmasta käytöstä.

Diplomi-insinööri Esko Hakanen väittelee torstaina 17.1.2019 klo 12 tuotantotalouden laitokselta.

Lisätietoa:

Väitös tuotantotalouden alalta, DI Esko Hakanen

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomalaisyrittäjien tulevaisuuden näkymät ja rahoitusvaihtoehdot koronakriisin aikana

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.