Ääni on pohjimmiltaan värähtelyä, jonka merkitys paljastuu vasta kuulijan korvassa. Juuri äänen luoma vahva kokemuksellisuus inspiroi Sauli Norjaa akustiikan pariin.
“Minua kiinnostaa, kuinka eri äänet elävät toisiinsa nähden, ja miten niiden avulla voi luoda tiloja ja tunteita”, hän kertoo.
Nykyisin Norja toimii tutkimus- ja tuotekehitysinsinöörinä Genelecillä, joka oli hänen unelmiensa työpaikka jo ennen opintojen alkua. Genelec on kotimainen kaiutin- ja kuulokevalmistaja, jonka tuotteita käytetään laajasti musiikin kuunteluun ja jopa äänen ja kuulon tutkimuksissa.
“Genelec on erinomainen paikka työskennellä äänen parissa. Kun näin heidän immersiivisen äänentuotannon demonsa, vakuutuin siitä, kuinka yritys panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.”
Genelecin Helsingin toimisto sijaitsee Arabiassa vanhassa puuhuvilassa, jossa myös Norja pääsääntöisesti työskentelee.
“Puu on materiaalina erinomainen akustiikalle, sillä matalat äänet läpäisevät puuseinät. Silloin huoneen vaikutus äänen toistumiseen jää vähäiseksi.”
Ensikosketus äänitekniikkaan syntyi Vaskivuoren musiikkilukiossa. Laulajana ja kitaristina toiminut Norja perehtyi äänittämiseen, kun bändi teki omaa levyä. Koulussa oli käytössä Genelecin kaiuttimet, joiden laatuun hän ihastui.
”Halusin meidän kappaleidemme kuulostavan samalta kuin ’oikeiden bändien’ albumit. Äänittämisen myötä opin kuuntelemaan musiikkia uusin korvin ja halusin tietää, kuinka ääni teknisesti syntyy.”
Siviilipalvelus Kulttuuritehdas Vernissalla toi kaivattua kokemusta käytännön työstä ääniteknikkona, kun ovet eivät auenneet ensiyrittämällä korkeakouluopintoihin. Norja haki opiskelemaan Teatterikorkeakoulun äänisuunnittelulinjalle sekä akustiikkaan ja audioteknologiaan tähtääviin opintoihin Aalto-yliopistoon.
“Näin, mitä freelancerin arki näyttämötekniikan alalla on, ja opin valtavasti alan ammattilaisilta. Silloin kypsyi päätökseni hakea Aaltoon opiskelemaan juuri teknistä osaamista. Seuraavana syksynä aloitin elektroniikan ja sähkötekniikan (nyk. elektroniikka ja sähköfysiikka) opinnot Sähkötekniikan korkeakoulussa.”
Kun kandityön aika tuli, Norja lähetti avoimen kesätyöhakemuksen Genelecille. Hän soitti tuotekehityksestä vastaavalle henkilölle ja pian hän pääsi haastatteluun. Tapaamiseen hän saapui avoimin mielin, vaikka hänellä oli muutama teema jo mielessä.
“Genelec tarjosi haastattelussa heitä kiinnostavia aiheita, joihin heillä ei ollut kannattavaa käyttää ylimääräisiä työtunteja. Löysimme niistä taitoihini ja mielenkiintooni sopivan aiheen”, hän kertoo.
Kesätyö vei hänet Iisalmeen Genelecin tehtaalle kehittämään ohjelmiston systeemitestauksen automaatiota. Kandityö toi arvokasta tietoa siitä, miten ohjelmistoa pitäisi kehittää, jotta testaaminen olisi helpompaa. Lisäksi perusteellisesti tehty työ mahdollisti töiden jatkumisen Genelecillä opintojen ohessa ja tulevina kesinä tuotekehityksen parissa.
“Iisalmeen muutto kesäksi oli jännittävää, mutta myös rentouttavaa. Ensimmäisenä kesänä tein töitä ja kirjoitin kandia. Myöhempinä kesinä iltaisin oli vapaata, jolloin pääsin kesälomafiiliksiin.”
Kandityöstä alkanut yhteistyö syveni diplomityössä. Norjalle löytyi aihe häntä ja Geneleciä kiinnostavasta psykoakustiikasta ja signaalinkäsittelystä: miten ihminen havaitsee esimerkiksi äänenpaineen vaihtelut ja eri äänilähteet.
“Tavoitteena oli rakentaa kuulomalli, jonka avulla voidaan varmistaa, etteivät kaiutinelementit tuota säröääniä, kuten sirinää tai rätinää. Malli auttaa tuotantolinjaa löytämään kuultavasti vialliset elementit ja kaiuttimet”, hän selittää.
Norja kiittelee Genelecin työyhteisöä, jossa hänet otettiin heti osaksi tiimiä.
“Sain paljon vastuuta alusta alkaen. Keskustelimme paljon tiimin sisällä eri teknisistä vaihtoehdoista. Kokeneet ammattilaiset kysyivät mielipidettäni ja arvostivat sitä erityisesti ääniteknikkotaustani takia, mikä tuntui mukavalta.”
Diplomityö toi Norjalle vakipaikan Genelecin tuotekehitystiimissä, sillä yritys halusi kehittää kuulomallia tuotantoon sopivaksi. Lisäksi hän on kehittänyt ohjelmistoa kaiuttimien signaalikäsittelyn toiminnallista testausta varten ja toimii osana tuotekehitystiimiä.
Norja hyödyntää työssään päivittäin monia Aalto-yliopistossa saamiaan oppeja.
“Ennen opintoja en osannut koodata ollenkaan. Lisäksi sain Aallosta valtavasti matemaattista osaamista ja ymmärrystä fysiikasta.”
Artisti Ellimei otti häneen yhteyttä muutama vuosi sitten, kun levy-yhtiön väkeä oli tulossa kuuntelemaan keikkaa, mutta miksaaja puuttui.
“Pidän siitä, että voin työskennellä pitkäjänteisesti yhden artistin kanssa ja suunnitella tekniikan ja eri äänilähteiden tasapainon niin, että se tukee musiikkia. Voin vaikuttaa, miltä keikka ylipäänsä kuulostaa.”
Jos päivätyössään tuotekehityksessä Norja tutkii, miten ihminen kokee äänilähteet eli kaiuttimet tai kuulokkeet, ääniteknikkona hän pääsee luomaan niiden kautta kokemuksia.
“Pääsen ilmaisemaan itseäni äänen balanssin lisäksi musikaalisten kaikujen valintojen ja delay-efektien heittojen muodossa. Silloin laulajan ääni voi kuulostaa esimerkiksi isolta tai pieneltä ja herkältä.”
Norja on keikkaillut Ellimein bändin kanssa vuodesta 2024. Takana on festarikeikkoja muun muassa Ruisrockissa rantalavalla ja SuomiPop-festareilla Jyväskylässä.
Jos ovet eivät olisi auenneet unelmatyöpaikkaan Genelecille, sopiva yritys olisi voinut löytyä opintojen avulla.
“Maisteriohjelman luennoilla vieraili paljon eri yritysten edustajia ja Aallon alumneja kertomassa työstään, mikä inspiroi valtavasti.”
Norja kannustaa opiskelijoita lähestymään työnantajaa sähköpostilla tai soittamalla avoimin mielin. Silloin itsensä ja kiinnostuksensa pystyy esittämään epämuodollisemmin kuin hakemuksessa. Koskaan ei voi tietää, mitä yhteistyö poikii.
“Lähestyin uraa siitä näkökulmasta, mihin haluan päätyä. Keskityin lopulta yhteen yritykseen ja panostin hakemiseen”, hän kertoo.
“Jokaisessa yrityksessä on rästihommia. Kannattaa etsiä sopiva henkilö ja antaa vastuuta reilusti. Esimerkiksi tuotekehityksessä oppii parhaiten silloin, kun pudotetaan syvään päätyyn.”
Jatkossa Norjaa kiinnostavat kuulokkeiden äänimaailman kehittäminen kaiuttimien tasolle sekä taiteen ja tekniikan yhdistäminen, esimerkiksi ääni-installaatioissa.
“Minua kiinnostaa erityisesti tilojen auralisointi, eli kuinka eri äänilähteet voivat muodostaa tilassa kokemuksia ja tunteita.”
Opintojen myötä tieteellisten artikkelien lukeminen ei enää pelota ja tiedonhakukin on helpottunut. Hän lukee säännöllisesti alansa tieteellisiä tutkimuksia, minkä ansiosta tohtoriopinnotkin ovat alkaneet kiehtoa.
“Puoliso on jo viittä vaille tohtori, joten ehkä minunkin täytyy palata vielä opintojen pariin. Jos sopiva väitöskirjan aihe löytyy työn kautta, niin miksi ei”, Norja hymyilee.
Teksti: Mariia Kukkakorpi
Kansainvälisen liiketoiminnan alumni Saara Niskanen työskentelee toimittajana Talouselämä-lehdelle ja nauttii mahdollisuudesta puhua asioista, joilla on merkitystä ihmisten elämään.
"Suomi on ainutlaatuinen paikka, jossa on erinomainen opiskelijaelämä", kertoo Gabriele Del Brenna. Tässä haastattelussa hän kertoo opinnoistaan Acoustics and Audiotechnology -pääaineessa sekä antaa vinkkejä kansainvälisten osaajien työllistymiseen valmistumisen jälkeen.
Koska Craig Rollo halusi työskennellä musiikin parissa, Acoustics and Audio Technology oli hänelle täydellinen pääainevalinta.
Akustiikan laboratorio on Aalto-yliopiston monitieteinen tutkimuskeskus, joka keskittyy äänenkäsittelyyn ja tilaääneen.
Aallon akustiikan laboratorion maisteritason opetus keskittyy akustiikan ja audiotekniikan pääaineeseen. Akustiikka ja audiotekniikka (Acoustics and Audio Technology) on yksi tieto-, tietoliikenne- ja informaatiotekniikan (CCIS) maisteriohjelman pääaineista. Tohtorikoulutuksen tutkimusala on akustiikka ja puheteknologia (Acoustics and Speech Technology).
