Uutiset

Alue- ja yhdyskuntarakenteen seuranta vaatii monipuolisia mittareita

PERUS-SKENE-hankkeen toisessa työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan tarpeita ja todennäköisiä kehityskulkuja.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen toinen työpaja järjestettiin etäyhteyksin 7.9.2021 kello 12.30–16.00 teemalla ”Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusura ”. Työpajassa alan asiantuntijat kokoontuivat arvioimaan ja kehittämään perusuran indikaattoreita, alueellista sisältöä, polkuriippuvuuksia, kuvaustapoja ja epävarmuuksien huomioon ottamista. Hankkeessa järjestetään neljä työpajaa, joista tämä oli toinen.

Ennen työpajatyöskentelyä kuulimme alustuksia aiheesta. Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän jäsen Hanna Perälä Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Päivän teemoja alustivat SYKE:n tutkijat. Aluksi Antti Rehunen kävi läpi perusuran muodostamistyössä tehtyjä trenditarkasteluja ja Santtu Karhinen avasi aluetalouden tilan ja aluerakenteen välisiä yhteyksiä. Lisäksi Hanna Nieminen esitteli alustavia tuloksia alue- ja 
yhdyskuntarakenteen kehitystrendejä ja merkittävimpiä kehittämistoimia käsittelevästä kyselystä, joka lähetettiin 18 maakuntaan, suurimpaan osaan ELY-keskuksista ja maakuntien keskeisimpiin kaupunkeihin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Hanna Mattila Aalto-yliopistosta. 

Työpajassa paneuduttiin kahden tehtävän kautta alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusuran koostamisen kannalta olennaisiin tietotarpeisiin sekä todennäköisiin kehityskulkuihin, jotka perusurassa mahdollisesti näkyvät. Ensimmäisessä tehtävässä mietittiin, millä mittareilla alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tulisi mitata ja kuvailla, jotta seurannasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä perusuran tilannekuvan muodostamisessa. Toisessa tehtävässä pohdittiin puolestaan alue- ja yhdyskuntarakenteen todennäköisiä kehityskulkuja seuraavan 10–20 vuoden aikana.

Tehtävien tavoitteena oli ensinnäkin tunnistaa, minkä ilmiöiden mittaaminen ja seuraaminen on olennaista perusuran muodostamisen kannalta ja toiseksi tuottaa tietoa siitä, mitkä kehityskulut alan asiantuntijat arvioivat todennäköisiksi keskipitkällä aikavälillä.

Kolmas työpaja järjestetään sekä läsnä että etäosallistumisen mahdollistavana hybriditapahtumana keskiviikkona1.12.2021 klo 12.30-16. Tapahtumapaikkana toimii Ympäristöministeriön Pankkisali, os. Aleksanterinkatu 7, Helsinki. Mikäli koronatilanne estää fyysisen tapahtuman järjestämisen toteutetaan työpaja täysin etänä.

Työpajan teemana on alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaariot. Työpajassa jäsennetään työpaketissa 1 tunnistettuja ja ryhmiteltyjä ilmiöitä skenaariomatriisiksi perusuran toimiessa taustatietona skenaarioiden muodostamiselle. Kuulemme myös keynote-puheenvuoron myöhemmin julkistettavalta puhujalta.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Työpajatyöskentelyn yhteenveto ja esiintyjien diaesitykset:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Voittajat lavalla vastaanottamassa EAA:n parhaan opiskelija-artikkelin palkinnon
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Thomas Deppisch sai EAA:n nuorten tutkijoiden parhaan artikkelin ja esityksen palkinnon

Palkittu tutkimus osoittaa, kuinka puhetta voidaan tehdä selkeämmäksi meluisissa ympäristöissä säilyttäen samalla tilan tuntu.
Kiharatukkainen nainen puhuu mikrofoniin sisällä, seisten näytön vieressä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Hanna Maylett: “Ilman yhteistä aikaa ei synny yhteistä näkemystä”

Elokuvaohjauksen apulaisprofessori Hanna Maylettin mukaan ohjaajan ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan hänen tehtävänsä on rakentaa prosessi, jossa niitä voidaan löytää yhdessä.
Alex ja Lucie Lampen
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Vaatimattomista oloista vuorineuvokseksi – visionäärin viimeinen lahja elää Aalto-yliopistossa

Lampénien testamenttilahjoitus tukee Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijoita ja tulevaisuuden osaajia stipendien avulla. Vuorineuvos ja kemiantekniikan diplominsinööri Aleksander Lampén oli suomalaisen puunjalostusteollisuuden sekä selluloosateollisuuden merkittävä edelläkävijä. Hänen perintönsä edistää edelleen kansainvälistymistä ja korkealaatuista tutkimusta biotuotetekniikan alalla. Lahjoitus Aalto-yliopistolle on vaikuttava sijoitus koulutukseen, innovaatioihin ja yhteiskunnan uudistamiseen.
Nainen läpinäkyvässä kuplatuolissa kirkkaan Made in Aalto University -kyltin vieressä hämärässä tilassa
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuusi Aallon alaa ylsi maailman sadan parhaan joukkoon ShanghaiRankingin vertailussa

Vertailussa tarkastellaan muun muuassa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta, huippututkimusta sekä kansainvälistä yhteistyötä.