Uutiset

Alue- ja yhdyskuntarakenteen seuranta vaatii monipuolisia mittareita

PERUS-SKENE-hankkeen toisessa työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan tarpeita ja todennäköisiä kehityskulkuja.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen toinen työpaja järjestettiin etäyhteyksin 7.9.2021 kello 12.30–16.00 teemalla ”Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusura ”. Työpajassa alan asiantuntijat kokoontuivat arvioimaan ja kehittämään perusuran indikaattoreita, alueellista sisältöä, polkuriippuvuuksia, kuvaustapoja ja epävarmuuksien huomioon ottamista. Hankkeessa järjestetään neljä työpajaa, joista tämä oli toinen.

Ennen työpajatyöskentelyä kuulimme alustuksia aiheesta. Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän jäsen Hanna Perälä Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Päivän teemoja alustivat SYKE:n tutkijat. Aluksi Antti Rehunen kävi läpi perusuran muodostamistyössä tehtyjä trenditarkasteluja ja Santtu Karhinen avasi aluetalouden tilan ja aluerakenteen välisiä yhteyksiä. Lisäksi Hanna Nieminen esitteli alustavia tuloksia alue- ja 
yhdyskuntarakenteen kehitystrendejä ja merkittävimpiä kehittämistoimia käsittelevästä kyselystä, joka lähetettiin 18 maakuntaan, suurimpaan osaan ELY-keskuksista ja maakuntien keskeisimpiin kaupunkeihin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Hanna Mattila Aalto-yliopistosta. 

Työpajassa paneuduttiin kahden tehtävän kautta alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusuran koostamisen kannalta olennaisiin tietotarpeisiin sekä todennäköisiin kehityskulkuihin, jotka perusurassa mahdollisesti näkyvät. Ensimmäisessä tehtävässä mietittiin, millä mittareilla alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tulisi mitata ja kuvailla, jotta seurannasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä perusuran tilannekuvan muodostamisessa. Toisessa tehtävässä pohdittiin puolestaan alue- ja yhdyskuntarakenteen todennäköisiä kehityskulkuja seuraavan 10–20 vuoden aikana.

Tehtävien tavoitteena oli ensinnäkin tunnistaa, minkä ilmiöiden mittaaminen ja seuraaminen on olennaista perusuran muodostamisen kannalta ja toiseksi tuottaa tietoa siitä, mitkä kehityskulut alan asiantuntijat arvioivat todennäköisiksi keskipitkällä aikavälillä.

Kolmas työpaja järjestetään sekä läsnä että etäosallistumisen mahdollistavana hybriditapahtumana keskiviikkona1.12.2021 klo 12.30-16. Tapahtumapaikkana toimii Ympäristöministeriön Pankkisali, os. Aleksanterinkatu 7, Helsinki. Mikäli koronatilanne estää fyysisen tapahtuman järjestämisen toteutetaan työpaja täysin etänä.

Työpajan teemana on alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaariot. Työpajassa jäsennetään työpaketissa 1 tunnistettuja ja ryhmiteltyjä ilmiöitä skenaariomatriisiksi perusuran toimiessa taustatietona skenaarioiden muodostamiselle. Kuulemme myös keynote-puheenvuoron myöhemmin julkistettavalta puhujalta.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Työpajatyöskentelyn yhteenveto ja esiintyjien diaesitykset:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

ACRIS-järjestelmä jälleen käytettävissä

ACRIS-tutkimustietojärjestelmä on jälleen käytössä 13.–20.4.2026 toteutetun huoltokatkon jälkeen.
Lähikuva sateenkaaren sävyisestä öljykalvosta samean likaisen veden pinnalla
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin kesäkoulussa Ranskan Alpeilla

Tutustu ympäristön haitta-aineisiin asiantuntijaluentojen, käytännön työpajojen ja kansainvälisen yhteistyön kautta – valituille opiskelijoille tarjotaan rahoitus matkakuluihin ja majoitukseen.
Design Methods class smiling faces during group work. Photo: Ayse Pekdiker
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tieteen äänen on pakko kuulua yhteiskunnassa – mutta miten?

Luottamus tieteeseen on laskenut Suomessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
The Proteins.1 team smiling at the camera. 3 men wearing dark shirts smiling at the camera
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutustu startuppiimme: Proteins.1 tähtää läpimurtoon sairauksien varhaisessa tunnistamisessa

Biotekniikka-startup Proteins.1 kehittää teknologiaa, joka voi mahdollistaa sairauksien, kuten syövän, tunnistamisen kuukausia tai jopa vuosia nykyistä aiemmin. Ratkaisuna on yksittäisten proteiinien havaitseminen verinäytteestä.