Uutiset

Alue- ja yhdyskuntarakenteen seuranta vaatii monipuolisia mittareita

PERUS-SKENE-hankkeen toisessa työpajassa käsiteltiin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen seurannan tarpeita ja todennäköisiä kehityskulkuja.
PERUS-SKENE-hankkeen logo.

PERUS-SKENE-hankkeen toinen työpaja järjestettiin etäyhteyksin 7.9.2021 kello 12.30–16.00 teemalla ”Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusura ”. Työpajassa alan asiantuntijat kokoontuivat arvioimaan ja kehittämään perusuran indikaattoreita, alueellista sisältöä, polkuriippuvuuksia, kuvaustapoja ja epävarmuuksien huomioon ottamista. Hankkeessa järjestetään neljä työpajaa, joista tämä oli toinen.

Ennen työpajatyöskentelyä kuulimme alustuksia aiheesta. Tilaisuuden avasi hankkeenohjausryhmän jäsen Hanna Perälä Liikenne- ja viestintäministeriöstä. Päivän teemoja alustivat SYKE:n tutkijat. Aluksi Antti Rehunen kävi läpi perusuran muodostamistyössä tehtyjä trenditarkasteluja ja Santtu Karhinen avasi aluetalouden tilan ja aluerakenteen välisiä yhteyksiä. Lisäksi Hanna Nieminen esitteli alustavia tuloksia alue- ja 
yhdyskuntarakenteen kehitystrendejä ja merkittävimpiä kehittämistoimia käsittelevästä kyselystä, joka lähetettiin 18 maakuntaan, suurimpaan osaan ELY-keskuksista ja maakuntien keskeisimpiin kaupunkeihin. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi yliopistonlehtori Hanna Mattila Aalto-yliopistosta. 

Työpajassa paneuduttiin kahden tehtävän kautta alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksen perusuran koostamisen kannalta olennaisiin tietotarpeisiin sekä todennäköisiin kehityskulkuihin, jotka perusurassa mahdollisesti näkyvät. Ensimmäisessä tehtävässä mietittiin, millä mittareilla alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä tulisi mitata ja kuvailla, jotta seurannasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä perusuran tilannekuvan muodostamisessa. Toisessa tehtävässä pohdittiin puolestaan alue- ja yhdyskuntarakenteen todennäköisiä kehityskulkuja seuraavan 10–20 vuoden aikana.

Tehtävien tavoitteena oli ensinnäkin tunnistaa, minkä ilmiöiden mittaaminen ja seuraaminen on olennaista perusuran muodostamisen kannalta ja toiseksi tuottaa tietoa siitä, mitkä kehityskulut alan asiantuntijat arvioivat todennäköisiksi keskipitkällä aikavälillä.

Kolmas työpaja järjestetään sekä läsnä että etäosallistumisen mahdollistavana hybriditapahtumana keskiviikkona1.12.2021 klo 12.30-16. Tapahtumapaikkana toimii Ympäristöministeriön Pankkisali, os. Aleksanterinkatu 7, Helsinki. Mikäli koronatilanne estää fyysisen tapahtuman järjestämisen toteutetaan työpaja täysin etänä.

Työpajan teemana on alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaisuusskenaariot. Työpajassa jäsennetään työpaketissa 1 tunnistettuja ja ryhmiteltyjä ilmiöitä skenaariomatriisiksi perusuran toimiessa taustatietona skenaarioiden muodostamiselle. Kuulemme myös keynote-puheenvuoron myöhemmin julkistettavalta puhujalta.

Lisätietoa hankkeesta sen internet-sivuilla.

Työpajatyöskentelyn yhteenveto ja esiintyjien diaesitykset:

  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Marjo-Riitta Diehl profile picture
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä

Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Ihmisiä kokoontuneena modernin rakennuksen ulkopuolella, jossa on pyöreitä ikkunoita. Taustalla puita ja vihreää ruohoa.
Yhteistyö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan

Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Neljä ihmistä seisoo tilavassa sisätilassa, jossa on kylttejä yläpuolella. Lattia on laatoitettu ja seinät ovat valkoiset.
Nimitykset, Yhteistyö Julkaistu:

Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi

Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Ossi Leikola, Laura Nikola ja Katja Soini.