Aalto-yliopiston sijoitussalkun alkuvuoden tuotto 3,1 %
Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto alkuvuonna 2017 oli 3,1 % kulujen jälkeen. Vuonna 2016 salkun tuotto oli 0,5 % vastaavalla ajanjaksolla. Sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta lukien on ollut 5,2 %. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 977 miljoonaa euroa (948 miljoonaa euroa 31.12.2016).
Vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon lopussa sijoitussalkusta oli 49 % korkosijoituksissa, 47 % osakesijoituksissa ja 4 % hajauttavissa strategioissa, joiden osuutta on sijoitusstrategian mukaisesti lisätty alkuvuoden aikana. Korkosijoitukset tuottivat 0,8 %, osakesijoitukset 5,1 % ja hajauttavat strategiat -1,2 %.
Riskilliset omaisuuslajit jatkoivat alkuvuonna vahvaa kehitystään. Positiivisin tuottovaikutus salkkuun tuli sijoituksista eurooppalaisiin osakkeisiin sekä kehittyville markkinoille, joiden osuus kokonaissalkun allokaatiosta oli merkittävä. Kesää lähestyttäessä markkinoiden sentimentti kääntyi kuitenkin varovaisempaan suuntaan. Korot nousivat etenkin Euroopassa, painaen korkoriskin tuottoa. Sijoitussalkun korkoherkkyys pidettiin alkuvuonna kuitenkin varsin alhaisella tasolla, ja korkosijoitusten tuotto oli positiivinen. Euron vahvistuminen muita valuuttoja vastaan alkuvuoden aikana vaikutti negatiivisesti salkun kokonaistuottoon.
Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pääoman tuottojen muodostama lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.
Lisätietoja:
Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto
puh. 040 563 6110
[email protected]
Lue lisää uutisia

Tutkijat loivat tehokkaan varjoaineen kuorruttamalla kuplia proteiinilla
Bakteerien solunsisäisten kelluntakuplien inspiroimat tutkijat kehittivät samanlaisen tekniikan pienten kaasuvesikkelien kuorruttamiseen sienistä saatavalla proteiinilla. Lopputuloksena syntyvät kuplat ovat turvallisia ja erittäin stabiileja, minkä ansiosta niitä voidaan käyttää esimerkiksi ultraäänitutkimuksen varjoaineena.
Väitöstutkimus: ”Jarrutustehokkuus” lisäisi ikääntyneiden hyvinvointia ja toisi yhteiskunnalle säästöjä – ja voisi estää sairaaloiden päivystyskaaoksen
Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa johdetaan monin paikoin hajanaisesti pala kerrallaan. Näin kertoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta väittelevä Olli Halminen, joka tutki ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta Suomessa – ja selvitti, miten niitä voisi johtaa paremmin.
Hankkija, hajauttaja vai jokin muu? Näin Suomen 309 kuntaa ovat järjestäneet sote-palvelunsa
Tutkimustulokset ja käytännön kokemukset sote-palvelujen yksityistämisen kannattavuudesta ovat ristiriitaisia.