Aalto-yliopiston sijoitussalkun alkuvuoden tuotto 3,1 %
Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto alkuvuonna 2017 oli 3,1 % kulujen jälkeen. Vuonna 2016 salkun tuotto oli 0,5 % vastaavalla ajanjaksolla. Sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta lukien on ollut 5,2 %. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 977 miljoonaa euroa (948 miljoonaa euroa 31.12.2016).
Vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon lopussa sijoitussalkusta oli 49 % korkosijoituksissa, 47 % osakesijoituksissa ja 4 % hajauttavissa strategioissa, joiden osuutta on sijoitusstrategian mukaisesti lisätty alkuvuoden aikana. Korkosijoitukset tuottivat 0,8 %, osakesijoitukset 5,1 % ja hajauttavat strategiat -1,2 %.
Riskilliset omaisuuslajit jatkoivat alkuvuonna vahvaa kehitystään. Positiivisin tuottovaikutus salkkuun tuli sijoituksista eurooppalaisiin osakkeisiin sekä kehittyville markkinoille, joiden osuus kokonaissalkun allokaatiosta oli merkittävä. Kesää lähestyttäessä markkinoiden sentimentti kääntyi kuitenkin varovaisempaan suuntaan. Korot nousivat etenkin Euroopassa, painaen korkoriskin tuottoa. Sijoitussalkun korkoherkkyys pidettiin alkuvuonna kuitenkin varsin alhaisella tasolla, ja korkosijoitusten tuotto oli positiivinen. Euron vahvistuminen muita valuuttoja vastaan alkuvuoden aikana vaikutti negatiivisesti salkun kokonaistuottoon.
Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pääoman tuottojen muodostama lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.
Lisätietoja:
Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto
puh. 040 563 6110
[email protected]
- Julkaistu:
- Päivitetty:
Lue lisää uutisia
15 vuotta täyttävä Aalto-yliopisto käynnistää varainhankintakampanjan – tavoitteena 30 miljoonaa euroa
Lahjoituksilla Aalto pystyy vastaamaan entistä paremmin koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kasvaviin tarpeisiin.
Tutkijat kehittivät infrapunasensoreista aiempaa herkempiä
Uuden teknologian uskotaan olevan suoraan integroitavissa esimerkiksi itseohjautuviin autoihin.
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa
Kvanttitietokoneiden kehityksessä yksi suurimmista haasteista on se, että kvanttibitit eli kubitit ovat liian epätarkkoja. Tarvitaan siis tehokkaampaa kvanttivirheen korjausta, jotta kvanttitietokoneita voidaan tulevaisuudessa ottaa laajemmin käyttöön. Professori Mikko Möttösellä on kvanttikorjaukseen uudenlainen ratkaisuehdotus, ja sen kehittämiseksi hän on saanut kolmevuotisen apurahan Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.