Aalto-yliopisto avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannan tulokset olivat linjassa muiden yliopistojen tulosten kanssa
Kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä suurin osa tutkimuslaitoksista osallistuivat seurantaan, jossa kerättiin tietoja avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksista, palveluista ja tuloksista.
Aalto-yliopisto pärjäsi hyvin avoimen toimintakulttuurin, datan ja infrastruktuurin sekä julkaisemisen osa-alueilla, mutta avoin oppiminen sai vain tyydyttävän arvonsanan. Aalto-yliopiston tulokset ovat linjassa muiden yliopistojen kanssa. Muutamat yliopistot saavuttivat täydet pisteet kaikkien avoimen tieteen osa-alueilla.
Seurannan tulokset on julkaistu kansallisessa tiede ja tutkimus -portaalissa, missä tuloksia voidaan tarkastella eri näkökulmista. Aalto-yliopiston yksityiskohtaiset tulokset ovat saatavilla palvelun Aalto-yliopiston sivuilta.
Seurannassa kerättiin myös tietoa tieteellisen julkaisemisen kustannuksista vuodelta 2021. Suomalainen tiedeyhteisö käytti 43,6 miljoonaa € tieteelliseen julkaisemiseen. Tiedot ovat saatavilla tiede ja tutkimus -portaalissa.
Visualisoinnit esittävät kokonaiskustannusten jakautumisen:
- transformatiivisiin sopimuksiin (49% kokonaisbudjetista)
- lisenssi- ja tilausmaksuihin (32%)
- avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksuihin (10%) ja
- painettu materiaaliin (6%).
Aalto-yliopistossa kustannusten jakautuminen on seuraavanlainen: transformatiiviset sopimukset vievät 66% kokonaisbudjetista. Lisenssi- ja tilausmaksujen osuus on 20%, kirjoittajamaksujen 13%, ja kirjallisten materiaalien 1%.
Vuoden 2021 tieteellisen julkaisemisen (ei pelkästään avoimen julkaisemisen) kustannukset olivat 3,8 miljoonaa €.
Lisätietoja löytyy avointiede.fi ja tiede ja tutkimus -portaalin sivustoilta:
Lue lisää uutisia
Kvanttihypen anatomia
Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin
Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat
Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.