Aalto-1-satelliitti on valmis avaruuteen

Suomen historian ensimmäinen sopimus satelliitin toimittamisesta avaruuteen allekirjoitettiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa maaliskuussa 2015. Nyt Aalto-1-satelliitti on valmis aloittamaan matkansa kohti Falcon 9 -raketin laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikkoa. Aalto-1:n toimittaa perille rakettiin hollantilainen laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Space. Satelliitin matka alkaa seuraavan kuukauden kuluessa, ja ensimmäinen pysähdyspaikka on Hollannissa, jossa satelliitti integroidaan laukaisualustaan.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistetaan kosteus, ja se pakataan turvallisesti kuljetusta varten. Näin varmistamme, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Testejä on takana kymmeniä, ja viimeiset tarkistukset tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitin toimivuus varmistetaan, satelliitin sähköjärjestelmä asetetaan valmiustilaan ja satelliitti integroidaan laukaisualustan lähtölaatikkoon, joka kiinnitetään laukaisupaikalla rakettiin.

Satelliitin vie avaruuteen SpaceX-yhtiön historiallinen rakettilaukaisu loppukeväällä 2016. Aalto-1:n lisäksi 600 kilometrin korkeudessa olevalle kiertoradalle nousee raketin kyydissä ennätysmäärä nanosatelliitteja.

Huipputekniikkaa pienessä koossa

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyytiin mahtuu kolme tutkimuslaitetta. Mukana ovat VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

– Satelliitteja on rakennettu kaksi kappaletta. Lentomalli matkaa avaruuteen ja insinöörimalli jää Otaniemeen. Näin voimme testata eteen tulevia yllättäviä tilanteita ensin maan päällä insinöörimallilla, kertoo Praks.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä satelliittia seurataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.

Yhteistyöllä avaruuteen

Projektin toteuttamiseen on saatu apua useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa yritysten, kuten esimerkiksi Space Systems Finlandin kanssa, joka on antanut laboratorioitaan työryhmän käyttöön. Lisäksi osa projektilaisista on ollut harjoittelussa Berlin Space Technologies -yrityksessä. Yhteistyökumppanit ovat tarjonneet niin opinnäytemahdollisuuksia, suunnitteluapua kuin työpaikkojakin projektista valmistuneille.

Satelliitin valmistuminen on osoitus Aalto-yliopiston huippukoulutuksesta. Uuden sukupolven piensatelliitteihin liittyy teknologiakehitystä, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla aloilla.

– Avaruuslaitteen kehitystyössä syntyvä osaaminen ja asiantuntemus edesauttavat suoraan myös muiden sovellusalueiden kehitystyötä. Laitteiden suunnittelu haastaviin avaruusolosuhteisiin synnyttää innovaatioita sekä opettaa arvostamaan ja rakentamaan laatua, Praks toteaa.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 050 420 5847

Tarkempaa tietoa hankkeesta ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)
Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.