Uutiset

Aallon vuosi 2022: Ikiliikkuja, tulevaisuuden vaatekaappi, Etelämantereen tutkimusmatka ja paljon muuta

Päättynyt vuosi oli jälleen tieteen ja taiteen juhlaa. Uusin tutkittu tieto päätyi vauhdilla myös päättäjien käyttöön esimerkiksi energiakriisissä.

Tähtitieteilijät paljastivat ensimmäisen kuvan galaksimme ytimessä olevasta mustasta aukosta

Miten luodaan maapallon kokoinen virtuaaliteleskooppi, jolla kuvata 27 000 valovuoden päässä olevaa kohdetta? Lue lisää huimasta kansainvälisen yhteistyön voimannäytteestä, jossa Aalto oli tietenkin mukana!
Klikkaa juttuun tästä

Kuva mustasta aukosta, joka on muodoltaa kuin donitsi ja hehkuu oranssia valoa.
Ensimmäinen kuva Linnunradan keskellä olevasta mustasta aukosta. Kuva: EHT Collaboration

Miljardille ihmiselle vapautuisi ruokaa, jos maatalouden sivuvirtoja kierrätettäisiin tuotantoeläinten rehuksi

Tiesitkö, että noin kolmannes maailmassa kasvatetuista viljoista ja neljännes kalansaaliista syötetään tuotantoeläimille? Jos eläimet söisivätkin niiden sijaan enemmän esimerkiksi viljelykasvien tähteitä, ihmisille kelpaavia raaka-aineita vapautuisi määrä, joka vastaa jopa miljardin ihmisen ravinnontarvetta, osoitti professori Matti Kummun tutkimusryhmä.
Klikkaa juttuun tästä

Kuvan täyttävät kullanruskeat maissinjyvät
Arviolta kymmenesosa maailman väestöstä kärsii aliravitsemuksesta. Samaan aikaan tuotantoeläimille syötetään valtavia määriä ihmisravinnoksi kelpaavia ruokakasveja, ja merkittävä osa luonnonresursseista käytetään rehuntuotantoon. Kuva: Pixabay

Tutkijat kehittivät maailman tarkimman säteilyilmaisimen – nyt se räätälöidään osaksi kvanttitietokoneita

Kvanttitietokoneiden kubittien lukeminen ei onnistu ilman huippuluokan säteilyilmaisinta. Lue, miten tutkijamme kehittivät sen yhdessä VTT:n kollegoiden kanssa – ja mihin muuhun bolometriksi kutsuttua ilmaisinta voidaan käyttää.
Klikkaa juttuun tästä

Bolometri on kelta-musta suorakulmio, jossa on harmaita virtapiirejä.
Aallon ja VTT:n tutkijoiden kehittämällä nanokokoisella säteilyilmaisimella voidaan mitata fotonien energiaa. Tavoitteena on määrittää kvanttitietokoneissa tarvittavien kubittien energiatila huomattavasti tarkemmin ja nopeammin. Kuva: Aalto-yliopisto

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta

Kvanttifysiikassa mahdottomiltakin tuntuvat asiat voivat olla mahdollisia. Yksi niistä on ikuinen liike, jonka olemassaolo osoitettiin kiehtovassa aikakidekokeessa.
Klikkaa juttuun tästä

Kuvassa metallista tehty laite, jossa on valtavasti erilaisia mittareita ja johtoja.
Tutkijat jäähdyttivät kokeessa helium-3-nestettä kymmenestuhannesosan päähän absoluuttisesta nollapisteestä ja sen jälkeen he loivat kaksi aikakidettä nesteen sisällä. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Jäätutkija Jukka Tuhkuri teki seitsemän viikon tutkimusmatkan Etelämantereelle – tutkimuskohteina muuttuva jää ja laivoja puristavat voimat

Kiehtovan tutkimustyön lisäksi professori Jukka Tuhkuri pääsi nauttimaan upeista maisemista ja näkemään vanhoja tuttuja: pingviinejä, valaita ja albatrosseja. Tuhkuri kirjoitti merimatkan aikana myös blogia.
Klikkaa juttuun ja blogiin tästä

Kuvassa kolme miestä seisoo jäällä, yksi pitelee moottorisahaa. Taustalla näkyy punainen tutkimusalus.
S. A. Agulhas II on vuonna 2012 Suomessa valmistettu ja Etelä-Afrikan tilaama tutkimusalus antarktiselle alueelle. Kuva: Falklands Maritime Heritage Trust

Muotoilija Lincoln Kayiwa haluaa suunnitella vain perintökalleuksia

Järkähtämätön kestävyysajattelija päätyi Suomeen, koska törmäsi siihen joka paikassa. ”Tuntui kuin olisin astunut karkkimaahan!” hän kuvaa opiskeluaikojaan Aallossa.
Klikkaa juttuun tästä

Kuvassa silmälasipäinen mies seisoo punasävyisessä huoneessa.
Kulutusta täytyy karsia ja valita huolellisemmin ne tavarat, joilla ympäröimme itsemme, sanoo Kayiwa. Kuva: Aleksi Poutanen / Aalto-yliopisto

Elina Koivisto ja Maiju Suomi suunnittelivat keskelle kaupunkia jättimäisen hyönteishotellin, jossa ihmisenkin on hyvä olla

Kaksi aaltolaista arkkitehtiä halusi tehdä kokeellista, kunnianhimoista ja ekologista arkkitehtuuria, joka koskettaa monia aisteja eikä eristä luontoa ja ihmistä toisistaan. Syntyi Alusta: savesta rakennettu ja kasvien kansoittama pölyttäjien pyhättö, joka tuo monimuotoisen luonnon Helsingin Designmuseon sisäpihalle.
Klikkaa juttuun tästä

Kaksi naista istuu tiilistä tehdyn muurin päällä. Toisella on päällä musta mekko, toisella kukikas.
Monipuolisempi kaupunkiluonto lisää tutkitusti myös ihmisten hyvinvointia ja lievittää ilmastonmuutoksen tuomia ääri-ilmiöitä, sanovat Elina Koivisto ja Maiju Suomi. Kuva: Anni Koponen

Kalle Airo: ”Yrittäjähenkiselle ajattelijalle ongelma on mahdollisuus, ei uhka”

Aalto-yliopiston yrittäjähenkisen ajattelutavan johtaja uskoo, että yrittäjälle ominainen muuntautumis- ja reagointikyky on yksi suurimpia vaatimuksia tulevaisuuden työelämässä.
Klikkaa juttuun tästä

Parraskas kalju mies, jolla on ruudullinen pikkutakki, katsoo hymyillen kohti kameraa. Taustalla on värikäs taideteos ja kiviportaat.
Airolle yrittäjähenkisen ajattelun ytimessä on suhtautuminen ongelmiin. "Olennaista on se, että kun kohtaa ongelman, ei käänny pois vaan menee ongelmaa kohti ja pyrkii ratkaisemaan sen." Kuva: Annika Linna / Aalto-yliopisto

Ihoa silittävä laite voi auttaa hillitsemään alkoholinhimoa

Maailmanlaajuisesti noin kolme neljästä alkoholiongelmaisesta jää hoitamatta, osin hoitoihin liittyvän stigman vuoksi ja osin pitkien hoitojonojen takia. Aallon tutkijat kehittävät yhteistyössä päihdehoidon asiantuntijoiden kanssa ensimmäistä teknologiaan perustuvaa laitetta, joka tukee raittiutta muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon, rinnalla.
Klikkaa juttuun tästä

A device attachable to the forearm is one of the possibilities the hentoTouch team is currently exploring. Photo: Juliana Harkki.
Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla. Kyynärvarteen kiinnitettävä laite on yksi mahdollisuuksista, joita tiimi parhaillaan tutkii. Kuva: Juliana Harkki.

Mikä on tuottavin tapa hoitaa metsää kestävästi? Uusi menetelmä ratkoo vauhdilla ongelman, jota aiemmin pidettiin mahdottomana

Metsät ovat Suomen arvokkain uusiutuva luonnonvara, ja keskustelu niiden hyödyntämisestä ja hiilinieluista käy kiivaana. Nyt Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka auttaa metsänomistajia hoitamaan metsiään sekä tuottavasti että kestävästi, myös luonnon monimuotoisuus huomioiden.
Klikkaa juttuun tästä

Tiheää sekametsää, jossa kasvaa ainakin kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Kuva: Olli Tahvonen

Ekohöytyvä haastaa untuvan

Sata vuotta sitten osmankäämihöytyvällä täytettiin jopa pelastusliivejä – nyt suomalainen Fluff Stuff haluaa ekomateriaalin tyynyihin ja talvitakkeihin. Turvesoiden ennallistaminen osmankäämiviljelyyn pienentäisi merkittävästi Suomen päästöjä.
Klikkaa juttuun tästä

Hymyilevä mies, jolla on päällä topattu liivi, seisoo osmankäämilammen edessä.
"Osmankäämin kasvattaminen on ilmastoviisasta bisnestä", sanoo Lukas Schuck. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Aalto-yliopisto perustajaosakkaaksi ekologista tekstiilikuitua kehittävään Ioncell-yhtiöön

Yhtiön tavoitteena on kaupallistaa Ioncell®-teknologia, jonka avulla tekstiilijätteestä ja puusta voidaan valmistaa ekologisesti kestävällä tavalla korkealaatuista tekstiilikuitua. Ioncell Oy tavoittelee 10 vuoden aikana 5–10 prosentin osuutta kansainvälisestä yli 200 miljardin euron tekstiilikuitumarkkinasta.
Klikkaa juttuun tästä

Kuvassa ylhäällä kaulahuivi, alhaalla pala farkkua ja lankaa ja kuituja muovilautasilla.
Ioncell®-teknologian avulla puusta ja tekstiilijätteestä voidaan tuottaa ekologisesti kestävällä tavalla korkealaatuista tekstiilikuitua. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Venäläisenergian loppuminen voisi leikata Suomelta myös muun tuontienergian – Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä ketjureaktio tarkoittaisi huoltovarmuudelle

Energian ja talouden tutkijat yhdistivät voimansa nopeassa aikataulussa ja tuottivat riskianalyysin ja toimenpide-ehdotuksia päättäjien käyttöön.
Klikkaa juttuun tästä

Lukuisia kaasuputkia
"Jos venäläisenergia loppuu Suomesta ja Euroopasta, jokainen maa haluaa todennäköisesti turvata ensisijaisesti oman energiansaantinsa", sanoo taloustieteen professori Matti Liski. Kuvituskuva Pixabay.

Tutkimushanke selvittää, parantaako esiopetuksen aloittaminen 5-vuotiaana lasten oppimisen tasa-arvoa ja kouluvalmiuksia

"Viisaat päätökset ovat sitä todennäköisempiä, mitä paremmin yhteiskunnallisten investointien vaikutukset tunnetaan", sanoo hanketta johtava taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta.
Klikkaa juttuun tästä

Kaksi tyttöä kumartuneina pöydän päälle, tekevät koulutehtäviä
Seurantatutkimuksessa arvioidaan lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa 5- ja 6-vuotiaina sekä perusopetuksen alussa. Kuva: Pixabay

Tulevaisuuden vaatekaappi lähti Brysseliin – päättäjät pääsivät tutustumaan kestävän muoti- ja tekstiiliteollisuuden rakennuspalikoihin

Aalto-yliopiston "Tulevaisuuden vaatekaappi" -näyttely oli esillä 29.11.-1.12.2022 Euroopan parlamentissa, EU-parlamentaarikko Henna Virkkusen kutsumana.

"Meidän on otettava kaikki sidosryhmät mukaan, kun haluamme rakentaa paremman ja kestävämmän tasapainon tekstiili- ja muotialan järjestelmään", sanoo professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopistosta.
Klikkaa juttuun tästä

Kuvassa näkyy vihreää mekkoa ja vihreä käsilaukku.
Tulevaisuuden vaatekaappi -näyttely. Asu: Sofia Ilmonen Kuva: Sofia Okkonen

Helteet tekevät kodeista jopa hengenvaarallisia pätsejä – nyt tutkijat selvittävät tulevaisuuden jäähdytystarpeita

Tuore tutkimushanke selvittää rakennusten lämpötiloja ja niiden vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen – sekä etsii tehokkaita ja helposti käyttöön otettavia jäähdytyskeinoja.
Klikkaa juttuun tästä

Puinen lämpömittari, joka näyttää hellelämpötilaa
Jo nykyisinä hellekesinä sisälämpötilat nousevat uusissa rakennuksissa epämukavan ja jopa vaarallisen korkeiksi, sanoo Aalto-yliopiston professori Risto Kosonen. Kuva: Pixabay
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

kuva pikku finlandian puupilarista ja teksti time out
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopisto ravistelee rakentamisen käytäntöjä New European Bauhaus -festivaaleilla Brysselissä

Koko eurooppalaista rakennusalaa kestävään muutokseen kirittävä näyttely Time Out! on esillä Brysselissä 9.–13.4.2024 osana NEB-festivaalia.
Two of the awardees and their robotic arm all holding colorful mugs. Aalto Open Science Award, Honorary mention.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston avoimen tieteen palkinnon 2023 kolmas sija – Älykkään robotiikan ryhmän Robotic Manipulation of Deformable Objects -projekti

Haastattelimme Aallon ensimmäisen avoimen tieteen palkinnon kolmannen sijan saavuttaneita Älykkään robotiikan ryhmän jäseniä.
Photo collage of some of the actions funded by the Sustainability Action Booster grant
Kampus, Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto rahoittaa opiskelijoiden kestävyystoimia kymmenillä tuhansilla vuodessa - "Tällaista emme ole nähneet muualla"

Aalto-yliopiston Sustainability Action Booster on apuraha, joka tukee opiskelijoiden ideoimia kestävän kehityksen projekteja kampuksella ja sen ulkopuolella.
Nanoselluloosaa
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto panostaa sellututkimukseen edistääkseen siirtymää kohti vähähiilistä taloutta

Useat yliopistot, tutkimusorganisaatiot ja yritykset perustavat uraauurtavan EFP-tutkimusohjelman (Emission Free Pulping) perinteisten sellunvalmistusprosessien uudistamiseksi. Ohjelman teollisen mittakaavan merkityksellisyys edellyttää tutkijoiden ja teollisuuden kansainvälistä yhteistyötä.