Uutiset

Aallon tutkijat tuovat heliumplasmakokeilla fuusioenergiaa lähemmäksi todellisuutta

Aalto-yliopiston tutkijat osallistuvat kansainväliseen projektiin, jonka tavoitteena on tukea fuusioenergian kehittämistä. Uusi, Iso-Britannian energiaviraston JET-laitteella toteutettava fuusioenergiakokeiden sarja alkoi syyskuussa. Euroopan fuusioenergiasta vastaava tutkijakonsortio EUROfusionin tutkijat käyttävä JET-laitetta heliumilla suoritettaviin kokeisiin, jotka tukevat Etelä-Ranskassa rakenteilla olevan jättimäisen ITER-fuusioenergiaprojektin tulevia toimintoja.
FinnFusion is a collaboration aiming to make fusion energy a reality. Photo: VTT.

ITER-projektin odotetaan käynnistävän toimintonsa helium- ja vetyplasmoilla tehtävillä kokeilla ennen kuin se siirtyy käyttämään energiatehokkaampaa deuteriumia ja tritiumia. JET-laite rikkoi pisimpään olemassaolevan fuusioenergialähteen ennätyksen juuri näillä aineilla loppuvuonna 2021.

Aallon tutkijat osallistuvat JET-kokeisiin osana FinnFusionia, joka puolestaan on EUROfusioniin kuuluva yhteistyöalusta. Professori Mathias Groth kuvailee Otaniemessä tehtävää työtä seuraavasti:

“Tutkijat käyttävät heliumia pääasiallisena energianlähteenä yrittäessään irrottaa plasmaa tutkimuslaitteen pohjalla sijaitsevista lautasista. Teemme kokeita ja tietokonesimulaatioita erottaaksemme vetymäiset molekyylit heliumplasman avulla. Lisäksi tutkimme simulaatioilla lämmön, hiukkausten ja liikkeen siirtymistä vety- ja heliumplasmojen sisällä.”

Muut EUROfusion-tutkijat tekevät kokeita erilaisilla plasmoilla ja selvittävät esimerkiksi heliumin vaikutusta JET-laitteen volframi- ja berylliumkerrokseen. Työn tarkoituksena on tarjota ITER-projektille tietoa, jotta sen toiminta voi käynnistyä mahdollisimman sujuvasti rakennustöiden päätyttyä vuonna 2025.

Lisätietoja

Mathias Groth

Mathias Groth

Professori
T304 Dept. Applied Physics
  • Päivitetty:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Hymyilevä suorahiuksinen nainen vihreässä paidassa, sisällä kasvien edessä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttihypen anatomia

Väitöskirjatutkija Christa Schauman kertoo, miten Suomi ja Eurooppa pärjäävät kisassa, johon kaikki haluavat mukaan – palkinnon epävarmuudesta huolimatta.
TH15-artikkeli-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Määrälaskennan automatisointi tekoälyllä vaatii muutoksia nykykäytäntöihin

Määrälaskentaa tehdään rakennushankkeissa useita kertoja vaihtelevin tuloksin. Talotekniikka 2030 -hankkeen TH15-tutkimus selvitti, miten määrälaskennan laatua voitaisiin parantaa ja miten laskelmien tuottaminen voitaisiin automatisoida tekoälyn avulla. Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopisto.
Talotekniikan-kiertotalous-v1.jpg
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talotekniikan kiertotalous: halukkuutta riittää, käytännöt puuttuvat

Taloteknisiin järjestelmiin sitoutuu merkittävä osa rakennusten materiaalipäästöistä. Silti alan kiertotalous rajoittuu yhä pääosin materiaalien kierrätykseen, vaikka monet tuotteet soveltuisivat uudelleenkäyttöön. Tampereen yliopiston tutkimus Talotekniikka 2030 -konsortiolle selvitti, miten kiertotalous saataisiin laajennettua alan käytäntöihin.
Kolme tutkijaa tarkastelee johdotettua aivomallia laboratoriossa, taustalla aivokuva näytöllä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Terveys x teknologia: Magneettistimulaatio aktivoi hermosoluja ja puree masennukseen

Aivojen magneettistimulaatio on auttanut masennuspotilaita jo vuosia, mutta hoitoa saa edelleen vain harva. Tutkijat kehittävät siitä helpompaa, nopeampaa ja yksilöllisempää. Tavoitteena on automatisoida hoitoa ja parantaa sen tehoa.