Väitös tuotantotalouden alalta, DI Oskar Niemenoja

Väitöskirjan nimi: Changes in private healthcare supply, demand, and service utilisation during the COVID-19 pandemic

Tohtoriopiskelija: Oskar Niemenoja
Vastaväittäjä: professori Markku Mäkijärvi, HUS
Kustos: professori Paul Lillrank, Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu, tuotantotalouden laitos

Koronapandemialla oli laaja-alainen vaikutus yksityisten terveyspalveluiden käyttöön ja kysyntään. Tämä selviää Oskar Niemenojan tulevasta väitöskirjasta “Changes in private healthcare supply, demand, and service utilisation during the COVID-19 pandemic”. Nämä vaikutukset voivat olla mittaluokaltaan jopa suurempia kuin suorat sairastumiset koronavirukseen, ja kestävät pitkään pandemian pitkittyessä. “Yksityisten terveyspalveluiden käyttö laski noin neljänneksellä välittömästi pandemian alettua, ja suurimmalle osalle diagnoosiluokista palveluiden käyttö ei palautunut tai palautui vain osittain pandemian edetessä”, Niemenoja kertoo. “Yhteensä kahden ja puolen vuoden tarkastelujakson aikana tehtyjä diagnooseja oli 150 000 ennusteitamme vähemmän. Muutos oli havaittavissa kaikissa diagnoosiluokissa sekä liki kaikissa palvelukanavissa.” Ilman asianmukaista hhuomiointia nämä muutokset saattavat aiheuttaa painetta terveydenhuollon järjestelmälle tulevaisuudessa.

Tutkimuksella oli pääsy aiemmin julkaisemattomaan, kattavaan yksityisten terveydenhuoltopalveluiden aineistoon, jonka pohjalta tutkijat rakensivat ennustemallin terveyspalveluiden odotetusta käytöstä tilanteessa ilman koronaa. Tätä verrattiin toteutuneeseen palvelukysyntään. Tuloksia tarkasteltiin eri diagnoosiluokittain sekä palvelukanavittain, kuten esimerkiksi vastaanotto-, laboratorio- ja etävastaanottopalveluissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ajanvarauksia sekä peruutuksia, joita käytettiin kuluttajakäyttäytymisen kartoittamiseen.

Tutkimuksesta selvisi, että palvelukäytön lasku oli kysyntävetoista, johon tarjonta nopeasti sopeutui. Samanaikaisesti kun perinteisten terveydenhuollon kivijalkakäyntien määrä laski, digitaaliset palvelut kasvoivat merkittävästi. “Yksi mielenkiintoisimpia löydöksiä oli, että digitaaliset palvelut vaikuttavan olleen hämmästyttävän kestäviä kysyntävaihteluille, ja voivat tarjota nopeasti skaalautuvaa terveydenhuollon kapasiteettia kriisitilanteissa”, huomauttaa Niemenoja. “Tutkimuksemme myös korostaa korkealuokkaisen ja ajantasaisen tiedon merkitystä terveydenhuollon päättäjille sekä johtajille sekä pandemian aikana että niiden välillä”.

Avainsanat: COVID-19, Cov-SARS-2, Terveyspalveluiden käyttö, Infektioepidemologia, Terveyspolitiikka, Digitaalinen terveydenhuolto

Linkki väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen (esillä 10 päivää ennen väitöstä): https://aaltodoc.aalto.fi/doc_public/eonly/riiputus/

Yhteystiedot:

Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/52