Viimeisimmät tapahtumat LuovaLoikka-hankkeessa 

• Creativity and Collaboration: Transforming the Impossible -seminaari pidettiin 30.9.

• Mark Runco puhui tekoälystä ja luovuudesta LASER Talks-tapahtumassa on 3.10 

  → Katso LASER Talks puheet

• Diving Into Radical Creativity verkkokurssi on nyt avoin! 

  → Tutki kurssia

• LuovaLoikka -tutkimuksen tulostilaisuus pidettiin 12.11.2025

  → Katso tallenne alla tai tästä linkistä

• LuovaLoikka tutkii yksilön ja organisaation luovuutta työelämässä kaikille toimialoille.
• Hanke tarkastelee, miten luovuuden toteuttaminen näkyy organisaation liiketoiminnassa ja onko luovalla organisaatiokulttuurilla yhteyttä taloudelliseen menestykseen.

• Tutkimushanke koostuu neljästä työpaketista:

  - WP1 mallintaa yksilö- ja organisaatiotason luovuutta kyselytutkimusten avulla.

  - WP2 tarkastelee, miten luovuus syntyy arkipäivän työelämässä.

  - WP3 mittaa luovuuden taloudellisia vaikutuksia.

  - WP4 keskittyy projektinhallintaan.

• Tutkimusta rahoittavat Business Finland ja Next Generation EU.
   
• Ajankohta: tammikuu 2024 – joulukuu 2025

Luovuuden tutkimuksen ja ohjelmasuunnittelun johtaja, Southern Oregon University & Vieraileva radikaalin luovuuden professori, Aalto-yliopisto 

Mark A. Runco on Journal of Creativity -julkaisun päätoimittaja ja saanut useita Lifetime Achievement Awards -palkintoja luovuustutkimuksestaan. Hänen kiinnostus luovuuteen alkoi jo yliopistoaikana, kun hän osallistui luovuuskursseille, jotka herättivät elinikäisen innostuksen ja muokkasivat hänen uraansa. Yli 40 vuoden ajan luovuuden tutkimukselle omistautunut Runco yhdistää työssään kognitiivisen psykologian, kehityspsykologian, kliinisen psykologian, genetiikan, historian ja taloustieteen näkökulmia.

Markille luovuus on olennainen osa jokapäiväistä elämää. Se auttaa ratkaisemaan ongelmia, sopeutumaan haasteisiin ja edistämään sosiaalista, kulttuurista ja henkilökohtaista hyvinvointia. Maailman muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja nopeatahtisemmaksi hän uskoo, että luovuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan: "Luovuus tekee monenlaisia asioita: se tukee esimerkiksi terveyttämme ja lisää elämänlaatua merkittävästi. Luovuus voidaan yhdistää myös kehitykseen, edistykseen ja innovaatioihin. Yksilön tasolla luovuus on vahvasti mukana kehittymisessä ja omien potentiaalien toteuttamisessa…” 

Markin mukaan luovuus on enemmän kuin pelkkä taito; se on tapa navigoida ja rikastuttaa elämää maailmassa, joka on jatkuvassa muutoksessa.

Perustaja & CSO, Yellow Method

Susanna Rahkamo on arvostettu johtajuuskonsultti, johtaja, tutkija sekä jäätanssin Euroopan mestari, MM-hopeamitalisti ja kaksinkertainen Olympiatason jäätanssija. Hän on erikoistunut organisaatioiden innovaatiokyvykkyyksien analysointiin ja kehittämiseen. Tohtoriopintojensa aikana Aalto-yliopistossa Susanna kehitti malleja, jotka havainnollistavat luovuuden keskeistä roolia menestyksen saavuttamisessa ja huippuosaamisen edistämisessä. Tällä hetkellä hän johtaa Yellow Method -yrityksen tutkimusta ja analytiikkaa, auttaen organisaatioita löytämään ja integroimaan luovan potentiaalinsa osaksi liiketoimintastrategiaansa.

Jäätanssista saadun kokemuksen myötä Susanna on tehnyt yhteistyötä monien luovien ammattilaisten kanssa ympäri maailmaa. Vaikka monilla on käsitys, että luovilla ihmisillä on erityinen ja harvinainen kyky innovoida, Susanna on havainnut, että heidän saavutuksensa perustuvat käytännönläheiseen ja sinnikkääseen työhön. Hänen mielestään luovuus ei ole erityistaito, vaan kyky, joka jokaisella on ja jota jokainen voi kehittää.

Susanna korostaa, että jokaisen aivot toimivat eri tavoilla, mikä mahdollistaa sen, että ihmiset näkevät maailman eri näkökulmista. Tämä antaa jokaiselle kyvyn tuottaa ainutlaatuisia näkemyksiä, ideoita ja konsepteja, mikä Susannan mielestä muodostaa luovuuden ytimen.

Astrid Huopalainen on apulaisprofessori Aalto-yliopistossa Leadership for Creativity vakinaistamispolulla. Hän työskentelee sekä kauppakorkeakoulussa että taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa monitieteisessä tehtävässä, jossa hän voi yhdistää organisaatiotutkimuksen näkökulmia taiteelliseen tutkimukseen.

“Minulle luovuus on kokonaisvaltainen käsite, perusta sille, mitä ihmisyys tässä maailmassa pohjimmiltaan on”, Astrid kuvailee. “Se on prosesseja ja käytäntöjä, joissa syntyy uutta, mikä ohjaa meitä ihmisinä ja yhteiskuntana.” Hänelle luovuus ei ole yksilön ominaisuus, vaan kollektiivinen ja suhteellinen prosessi, joka syntyy ihmisten sekä ei-ihmisten toimijoiden, kuten työkalujen, materiaalien, teknologioiden ja tilojen välisessä vuorovaikutuksessa. Luovuus prosessina, Astrid huomauttaa, on harvoin suoraviivaista. Sen sijaan nämä vuorovaikutukset rakentavat kollaasinomaista prosessia, jossa keksinnöt syntyvät itse prosessin kautta.

LuovaLoikka -tutkimushankkeessa yhdistyvät määrälliset ja laadulliset näkökulmat, mikä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella luovuutta yksilö-, tiimi-, organisaatio- ja yhteiskunnallisella tasolla. Astrid ja hänen tutkimusryhmänsä selvittävät, miten jokapäiväistä luovuutta voidaan ymmärtää organisaatioissa aiempaa vivahteikkaammin tarkastelemalla, miten se rakentuu arjen työskentelykäytännöissä. Tutkimus tuo esiin, kuinka yrityskulttuuri, jota muovaavat valtasuhteet, ideologiat sekä vallitsevat tavat tietää ja toimia, voi joko estää tai edistää luovuuden syntymistä. Tämä tarkoittaa myös kysymysten esittämistä siitä, kenen ideat tulevat kuulluiksi ja arvostetuiksi, sekä tekevätkö organisaatiot tilaa kokeiluille ja “puoliraaoille” tai jopa hassuilta kuulostaville ideoille, jotka voivat sisältää jotakin merkittävää ja muutosvoimaista.

Luovuus on keskeinen prosessi kaikissa organisaatioissa, mutta sen tuottava potentiaali on Astridin mukaan edelleen alitutkittu ja alihyödynnetty. Luovuus on innovaatioiden perusta, joka mahdollistaa uusien näkökulmien ja tuoreiden ideoiden muotoutumisen. Ilman sitä organisaatiot ovat vaarassa pysähtyä, mutta sen avulla ne kykenevät tuottamaan tuloksia, jotka eivät ole ainoastaan arvokkaita ja kestäviä, vaan myös merkityksellisiä.

Ana Paula Lafaire on organisaatio- ja johtamistutkimuksen postdoc-tutkija, jolla on tausta liiketaloudessa ja teollisessa muotoilussa. LuovaLoikka-tutkimushankkeessa hän tarkastelee luovuutta kollektiivisena ja relationaalisena prosessina. Hän korostaa, kuinka tärkeää on huomioida ulottuvuudet, jotka voivat joko estää tai tukea luovuutta, kuten valtasuhteet, moninaisuus, teknologia, diskurssit ja säännöt. Häntä kiinnostaa luovuuden ymmärtämisen, johtamisen ja legitimoinnin uudelleen arviointi.

Kvalitatiivista kenttätutkimusta tehdessään Ana Paula korostaa, kuinka tärkeää on huomata arjen satunnaiset kohtaamiset, ja miten ne voivat synnyttää kokeilua ja luovuutta. Ne ylittävät usein yksilön oman intentionaalisuuden ja kytkeytyvät materiaalisuuteen, rytmeihin ja tiloihin. Esimerkiksi spontaanit keskustelut kahvihuoneissa voivat olla ratkaisevia kollegoiden välisen luottamuksen rakentumisessa. Samoin materiaalien pintojen koskettaminen voi herättää muistoja ja synnyttää uusia ideoita.

Ana Paula ja hänen kollegansa pyrkivät kehittämään moninaista ymmärrystä siitä, miten luovat prosessit syntyvät ja miten niitä arvostetaan organisaatioissa. Häntä kiehtoo tässä lähestymistavassa se, että se ylittää “perinteisen ajatuksen luovuudesta yksilön ominaisuutena, taitona tai tuotteena”. “Yksi mielestäni kiinnostavimmista tämän hankkeen puolista on, että näemme, kuinka ihmiset muovaavat organisaatioita ja kuinka organisaatiot muovaavat ihmisiä takaisin,” hän toteaa. Tämä vastavuoroinen vaikutus kytkeytyy vahvasti organisaatioiden luovuuskulttuuriin. Tämän lisäksi kriittisen vuoropuhelun rakentaminen yritysten ja yliopiston välille “auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten luovuus organisoituu ja miten se näkyy tämän päivän yhteiskunnassa”. Ana Paula painottaa, että tutkimus tuo esille, “miten luovuutta arvostetaan ja miten erilaisten lähestymistapojen vaaliminen voi luoda mahdollisuuksia uudella tavalla”.

LuovaLoikka -tutkimushankkeessa Maria Uusitalo on tutkinut jokapäiväisessä työelämässä syntyvää luovuutta sekä sitä, miten organisaatiokulttuuri muovaa sekä luovuuden mahdollisuuksia että esteitä. Maria on tohtorikoulutettava Johtamisen laitoksella, ja hänellä on viestinnän alan ura, joka kytkeytyy luovuuden teemoihin.

Marian kiinnostus luovuuteen kumpuaa uteliaisuudesta tutkia aihetta laajemmassa merkityksessä kuin miten se usein esitetään. Maria ei näe luovuutta pelkkänä lopputuloksena tai prosessina, vaan ilmiönä, joka “avaa itseään jatkuvasti hienovaraisin tavoin ja ylittää usein organisaatioiden muodolliset rakenteet, tittelit ja vastuut”. Vaikka näitä ulottuvuuksia ei ehkä perinteisesti pidetä ”luovina”, “ne ovat tärkeitä luovuudelle ja sen edellytysten luomiselle”, Maria sanoo. Hänelle luovuuden tutkiminen on myös mahdollisuus mennä pintaa syvemmälle ja laajentaa luovuudesta käytävää keskustelua tarkastelemalla sen reuna-alueita, vivahteita ja jopa varjoja.

Matti Rossi on tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänellä on laaja julkaisutausta digitaalisen talouden, tietojärjestelmätieteen ja avoimen datan alueilla. Hänen työnsä sai tunnustusta AIS Impact Award 2024 -palkinnon muodossa, joka myönnettiin hänen tiiminsä tutkimukselle teknologian ja yrittäjyyden vaikutuksista.

“Tarvitsemme ihmisiä, jotka luovat asioita eri tavoin,” Matti toteaa kysyttäessä, miksi luovuus on tärkeää. Vaikka tekoäly voi tuottaa monia rutiinitehtäviä, kuten markkinointimateriaaleja, Matti uskoo, että tarvitsemme tekemisen tapoja, jotka ovat laadullisesti erilaisia kuin mitä koneet pystyvät tuottamaan. Hänelle luovuus merkitsee kykyä ajatella toisin, löytää ratkaisuja uusilla ja luovilla tavoilla tai joskus vain käyttää yksinkertaisia työkaluja parempien lopputulosten saavuttamiseksi.

Juuri tämä ihmisen kyky ajatella toisin erottaa meidät koneista, mutta luovuus voi myös olla  kilpailuetu yrityksille. Kansainvälinen kilpailu on kovempaa kuin koskaan, ja luovuus voi olla yksi keskeisistä valteista, Matti perustelee: “Luovat ratkaisut tai suunnitelmat voivat erottaa yrityksen muista markkinoilla olevista vaihtoehdoista.” LuovaLoikka -tutkimushankkeessa Matti vie näitä ajatuksia eteenpäin auttamalla tunnistamaan konkreettisia mittareita, joiden avulla voidaan osoittaa, miten luovuus tukee ja vahvistaa liiketoiminnan tuloksia.

Eeva Vilkkumaa on apulaisprofessori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamistieteissä. Tutkimuksessaan Eeva keskittyy matemaattisten mallien kehittämiseen päätöksenteon ja resurssien allokoinnin tueksi yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Häntä kiinnostavat erityisesti epävarmuuksien mallintaminen, monikriteeriset päätöksenteko-ongelmat ja käyttäytymistieteellinen päätöksentekoteoria. Nämä teemat ovat johdattaneet hänet tutkimaan myös luovuuden roolia, sillä “ilman luovuutta jäisimme tekemään asioita samalla tavalla kuin aina ennenkin,” Eeva toteaa.

Tutkijana Eeva näkee luovuuden kykynä löytää uusia näkökulmia ja tuottaa omaperäisiä ideoita, joista hyötyvät sekä yksilöt että yhteisöt taiteellisen ja esteettisen nautinnon, yhteiskunnallisen hyödyn tai tuottavuuden kasvun kautta. Hän korostaa, että monimuotoisuus ja monitieteinen yhteistyö, kuten LuovaLoikka-tutkimushanke osoittaa, ovat keskeisiä tekijöitä luovuuden vahvistamisessa. “Monitieteisissä hankkeissa työskentely on erinomainen tapa virittää omaa luovuutta ja samalla ravistella omia ajatusmalleja, mikä on välttämätöntä, jos haluaa olla luova.”

Eeva toivoo myös, että luovuus tunnustettaisiin entistä laajemmin vakavasti otettavaksi voimavaraksi liike-elämässä: “Toivon, että yritysjohtajat ottavat luovuuden tosissaan myös perinteisten luovien alojen ulkopuolella. Luovuuden kulttuurin vaaliminen yrityksissä on tärkeää paitsi innovaatioiden synnyttämisen vuoksi myös siksi, että se voi merkittävästi parantaa tuottavuutta.”

Tietojärjestelmien filosofian tohtori ja Senior Fellow Niina Mallat on erikoistunut älypalveluihin ja tietojärjestelmiin. Vaikka luovuus on hänelle uusi tutkimusaihe, hän on innostunut tutkimaan LuovaLoikka-hankkeen monitieteistä lähestymistapaa ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa huipputason tutkimukselle. Niinan tutkimus tarkastelee tekoälyn (AI) integroimista luovaan työhön. Sen tavoitteena on ymmärtää ja selittää paradokseja ja jännitteitä, joita syntyy inhimillisen luovuuden ja tekoälyn laskennallisen prosessoinnin kohdatessa.

Niinan mukaan luovuus on kipinä, joka muuttaa arkisen erityiseksi ja erottaa erinomaisen suorituksen tavallisesta. Hän kuvailee sitä “innostuksen ja onnistumisen tilaksi” ja huomauttaa, että luovuuden avulla on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia.

Maria Semenova on väitöskirjatutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän liittyi LuovaLoikka -tutkimushankkeeseen kiinnostuksesta tutkia luovuutta paitsi henkilökohtaisena ominaisuutena myös taloudellista menestystä edistävänä tekijänä. LuovaLoikka -hankkeessa hän oli mukana kehittämässä viitekehystä, joka kartoittaa luovuuden taloudellista vaikutusta.

”Luovuus on kaiken toiminnan ytimessä”, Maria toteaa. ”Olisi virhe ajatella, että luovuus on tärkeää vain taiteessa.” Omassa tutkimuksessaan hän sovelsi luovaa lähestymistapaa yhdistääkseen luovan toiminnan taloudellisiin tuloksiin. Hänen työnsä osoittaa, että ”luovuutta on kaikilla toimialoilla, myös itse tutkimuksessa”.

TaT Riikka Mäkikoskela on luovuuden ja luovan prosessin asiantuntija. Vuodesta 2021 lähtien hän on työskennellyt Radikaalin luovuuden parissa, joka on Aalto-yliopiston strategian läpileikkaava teema.  Hän on johtanut laajaa tutkimuksen, opetuksen ja vaikuttavuuden kehittämisen projektiportfoliota ja toimii myös LuovaLoikka-hankkeen projektipäällikkönä.  

LuovaLoikan tutkimusidea syntyi edeltävässä hankkeessa nimeltä Luova työelämä 2030, sekä Riikan havannoista, että ”yllätyksellisessä ja turbulentissa maailmassa tarvitaan monialaista luovaa yhteistyötä, jos haluamme ratkaista esimerkiksi viheliäisiä ongelmia.

Ennen siirtymistään johtotehtäviin Riikka työskenteli tutkijana ja opettajana kuvataiteen alalla. ”Se voi tuntua yllättävältä, mutta luovilla aloillakin luova ajattelu ja luovat taidot ovat todella siiloutuneita”, Riikka toteaa. Vaikka luovat taidot ovat merkityksellisiä uudistumiskyvyn kannalta, ”on myös aloja, joilla ei tunnisteta ja tunnusteta luovia taitoja, vaikka niitä käytetään usein”.

Luovuus avaa Riikalle maailman täynnä mahdollisuuksia ja rutkasti toivoa paremmasta huomisesta. ”Luovana minulla on vahva toimijuus yhteiskunnassamme, voin vaikuttaa asioihin, pystyn luomaan uutta yhteistyössä ja saan asioita aikaan”. Tulevaisuutta ajatellen Riikka ja LuovaLoikka-tiimi suunnittelevat jatkohanketta pitkittäistutkimuksen muodossa ja toivottavat yritykset mukaan yhteistyöhön.

Tuomas Auvinen on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani, jolla on epävirallinen titteli “radikaalin luovuuden lipunkantaja”, joka on yksi Aallon keskeisistä strategisista teemoista. Luovuus on aina ollut merkittävä osa Tuomaksen elämää, oli kyse sitten luovuuden opettamisesta, tutkimisesta tai hänen omasta pyrkimyksestään elää luovaa elämää.“Minua on aina kiehtonut se, miten luovuutta voidaan johtaa”, hän sanoo. “Olemme pitkään joutuneet toteamaan, ettei meillä juuri nyt ole lukuja, joilla osoittaa yhteyttä luovuuden, luovan organisaatiokulttuurin ja taloudellisten tulosten välillä, mutta tiedämme, että se yhteys on olemassa”, Tuomas toteaa LuovaLoikka -tutkimuksen merkityksestä.

Dekaanina Tuomas tapaa säännöllisesti yritysjohtajia, jotka näkevät luovuuden usein jonakin “pehmeänä ja mukavana, hieman epämääräisenä” asiana, joka ei kuulu heille. Yksi tutkimuksen tuloksista, joita hän toivoo näkevänsä, on yritysten ymmärtävän, että “luovuus on nyt se supervoima, jota meidän on hallittava ollaksemme tulevaisuudessa menestyviä. Toivon, että yhä useampi oivaltaa tämän ja että sillä on todellista vaikutusta, ei vain suomalaisiin yrityksiin ja Suomen talouden kilpailukykyyn, vaan myös siihen, miten ratkaisemme suuria yhteiskunnallisia haasteita ja löydämme niihin uusia ratkaisuja.”

Ida Muhosella on tausta musiikkialalta, mikä sai hänet pohtimaan omaa luovuuttaan ja johti lopulta LuovaLoikka-tutkimushankkeeseen, jossa hän työskentelee koordinaattorina. Hän piti itseään luovana ihmisenä, mutta tämä käsitys muuttui nopeasti uran alkuvaiheessa: “Työskentelin markkinoinnin parissa nopeatempoisessa ympäristössä, jossa minulta odotettiin jatkuvasti uusien ideoiden tuottamista kuin napin painalluksesta, mihin en pystynyt. Se sai minut kyseenalaistamaan, olenko ylipäätään luova.” Ajan myötä hän ymmärsi, ettei kyse ollut hänen luovista kyvyistään, vaan organisaatiokulttuurista.

Luovuus on kulkenut punaisena lankana Idan uralla, mutta hän kokee, että jopa luovilla aloilla monet organisaatiot takertuvat ajattelutapaan ”näin on aina tehty”, jättäen vain vähän tilaa kokeilulle. ”Kun ideoille ei anneta tilaa ja aikaa kehittyä, mitään uutta ei synny, ja samat ratkaisut kiertävät vuodesta toiseen.” Siksi Ida arvostaa LuovaLoikka-tutkimushanketta: se osoittaa tieteellisen tutkimuksen kautta luovan kulttuurin merkityksen.

Kemira lähti mukaan LuovaLoikka -tutkimushankkeeseen, koska he halusivat aktiivisesti panostaa henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen ja samalla oppia, miten luovuutta voidaan hyödyntää paremmin teollisessa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. 

Kemiran IP- ja innovaatioratkaisujen, tutkimuksen ja innovoinnin johtaja Veli-Matti Vuorenpalo on ollut aktiivisesti mukana LuovaLoikka -hankkeessa ja vastasi kysymyksiin Kemiran osallistumisesta ja luovuuden roolista yrityksen tulevaisuudessa.

Miksi halusitte olla osana LuovaLoikka-tutkimushanketta?
"We drive for performance and innovation" on yksi Kemiran arvoista ja luovuudella on tärkeä rooli innovaation mahdollistaja. Uskomme että hankkeen ja Aallon osaamisen avulla saamme uusia näkökulmia ja työkaluja luovan ajattelun ja toiminnan tehostamiseen. 

Miksi LuovaLoikka-hanke on tärkeä?
Kemiralla on loistava tilaisuus työskennellä tiiviisti Aallon kanssa hankkeen puitteissa ja tarkastella luovuuttaa sekä omista lähtökohdista sekä Aallon poikkitieteellisin silmin. 

Miksi luovuus/luova ajattelu/luovat käytännöt/luova organisaatiokulttuuri on/ovat mielestäsi tärkeitä?
Kompleksisessa ja nopeasti muuttuvassa maailmassa luovuus on olennaista organisaatioiden kehityksessä, uudistumisessa ja menestyksessä. 

Minkälaista arvoa/hyötyä uskotte niiden tuovan Kemiralle? 
Luovuus auttaa ongelmanratkaisussa, joka on olennainen osa Kemiran jokapäiväistä toimintaa, oli kyseessä sitten globaalit haasteet resurssien riittävyydessä tai arkisessa haasteessa kemian laboratoriotyössä.

Millainen rooli niillä on mielestäsi liiketoiminnassa tulevaisuudessa?
Amabile et.al. mukaan "Erittäin luovat yritykset suoriutuvat kilpailijoitaan paremmin uusien tuotteiden kehittämisessä ja taloudellisessa tuloksessa". Voimme hyvin allekirjoittaa tämän lauseen.

Raisiossa ajatellaan, että mitä enemmän maailma digitalisoituu, sitä enemmän luovuutta tarvitaan. LuovaLoikka-haastatteluun vastasivat Raision innovaatiojohtaja Reetta Andolin ja innovaatiopäällikkö Tuire Wendelin

Miksi halusitte olla osana LuovaLoikka-hanketta?
Kaikki ovat luovia, halusimme olla mukana selvittämässä, miten se saadaan valjastettua loogisen businessmaailman käyttöön. 

Miksi LuovaLoikka-hanke on tärkeä?
Tässä hankkeessa puhutaan ensimmäistä kertaa abstraktin luovuuden mitattavuudesta ja sen linkistä liiketoiminnan tuloksellisuuteen. 

Miksi luovuus/luova ajattelu/luovat käytännöt/luova organisaatiokulttuuri on/ovat mielestäsi tärkeitä?
Luovuutta tarvitaan aina kun ratkotaan ongelmia, mietitään jotain uudella tavalla, ideoidaan uutta, joten luovuus on elintärkeää organisaatioissa. 

Minkälaista arvoa/hyötyä uskotte niiden tuovan Raisiolle? 
Maailma muuttuu ja ruokajärjestelmä on murroksessa, ja siihen voidaan löytää ratkaisuja luovuuden avulla. 

Millainen rooli niillä on mielestäsi liiketoiminnassa tulevaisuudessa?
Luovat käytännöt ovat yhä systemaattisemmin osa arkipäivää ja johtamista tulevaisuudessa, ja luovuudesta tulee yhä tärkeämpi ja tiedostetumpi osaamisalue.

Postissa uskotaan, että luova kulttuuri rohkaisee kokeilemaan, kyseenalaistamaan ja ajattelemaan toisin. Petteri Naulapää, johtaja, ICT ja digitalisaatio, vastasi LuovaLoikka -tutkimuksen Q&A:han

Miksi luovuus/luova ajattelu/luovat käytännöt/luova organisaatiokulttuuri on/ovat mielestäsi tärkeitä?
Luova ajattelu auttaa löytämään uudenlaisia ja tehokkaita ratkaisuja logistiikka-alan haasteisiin. Luova organisaatiokulttuuri edistää innovaatiota, sopeutumiskykyä ja työntekijöiden sitoutumista, mikä taas vahvistaa kasvua pitkällä aikavälillä.

Minkälaista arvoa/hyötyä uskotte niiden tuovan Postille? 
Tarvitsemme uusia innovaatioita, luovuutta ja kasvua, jotta tulevaisuuden Posti on moderni jakelu- ja logistiikkayhtiö. Tämä edellyttää avointa ja sujuvaa yhteistyötä yli liiketoiminta- ja yksikkörajojen.
Luova kulttuuri rohkaisee kokeilemaan, kysymään ja ajattelemaan eri tavalla. Tämä johtaa uusien tuotteiden, palvelujen ja toimintatapojen syntymiseen. Luovan toiminnan avulla pystymme paremmin reagoimaan markkinoiden muutoksiin ja löytämään uusia mahdollisuuksia ennen kilpailijoita.
Kun työntekijöitä kannustetaan ideoimaan ja osallistumaan päätöksiin, he kokevat työnsä merkityksellisempänä. Välittävä johtaminen ja mukaan ottamisen kulttuuri luovat onnistumisen tunnetta ja ruokkivat luovuutta. Ne rohkaisevat avoimeen keskusteluun ja yhteiseen ongelmanratkaisuun sekä rakentavat psykologista turvallisuutta. On tärkeää sallia myös virheitä ja oppia niistä, sillä se kasvattaa Postin oppimiskyvykkyyttä ja resilienssiä.

Millainen rooli niillä on mielestäsi liiketoiminnassa tulevaisuudessa?
Luovat käytännöt voivat johtaa uusiin toimintamalleihin, jotka parantavat tehokkuutta, vähentävät hukkaa ja lisäävät asiakastyytyväisyyttä. Esimerkiksi automatisoinnin ja tekoälyn yhdistäminen logistiikkaprosesseihin vaatii luovaa ajattelua teknologian ja ihmisten yhteistyön varmistamiseksi.

Janni Vepsäläinen, Iittalan luova johtaja, uskoo luovuuden olevan keskeisessä roolissa liiketoiminnassa tulevaisuudessa.

Miksi LuovaLoikka-hanke on tärkeä? 
On tärkeää, että luovan ajattelun merkitystä yritysmaailmassa tarkastellaan ja sitä tutkitaan mahdollisimman objektiivisesti. Luovuus on voimavara mikä oikein valjastettuna edistää Suomalaista kilpailukykyä ja elinkeinoelämää. On tärkeää, että luovalle ajattelulle annetaan sijaa päättävissä elimissä ja sen liiketoimintaa positiivisesti edistävät vaikutukset huomioidaan. Parhaimmillaan luovuus on kauaskatseista ja aina kuluttajan tarpeet huomioivaa.

Miksi luovuus/luova ajattelu/luovat käytännöt/luova organisaatiokulttuuri on/ovat mielestäsi tärkeitä?
Luovuus pitää yritykset relevantteina, ajassa kiinni sekä toiminnaltaan ketterinä. Luovuus tuottaa uusi innovaatioita kuluttajalähtöisten tuotteiden sekä markkinoinnin kautta. Maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja luovan ajattelun kautta yrityksillä on mahdollisuus olla askeleen edellä muutoksissa sekä lukea ympärillämme vallitsevia megatrendejä sekä mikroviestejä. Luova ajattelu rakentuu intuitiolle sekä emootiolle mikä edistää yritysten kykyä pysyä merkityksellisinä kuluttajilleen.

Minkälaista arvoa/hyötyä uskotte niiden tuovan Fiskarsille?
Pystymme vastaamaan muuttuvaan maailmaan sekä kuluttajien tarpeisiin luoden samalla mahdollisuuksia liiketoiminnan kasvulle. Pelkkään menneeseen dataan perustuva strategia ei luo läpimurto tuotteita tai uusia innovaatioita.

Millainen rooli niillä on mielestäsi liiketoiminnassa tulevaisuudessa?
Aivan ensisijainen. Kuluttajat kaipaavat entistä enemmän merkityksellisiä tuotteita sekä ideoita, joiden taustalla on tarina. Me Fiskarsilla panostamme kuluttajalähtöiseen kestävään muotoiluun, joka erottuu ja herättää tunteita.