Viimeisimmät tapahtumat LuovaLoikka-hankkeessa 

• Creativity and Collaboration: Transforming the Impossible -seminaari pidettiin 30.9.

• Mark Runco puhui tekoälystä ja luovuudesta LASER Talks-tapahtumassa on 3.10 

  → Katso LASER Talks puheet

• Diving Into Radical Creativity verkkokurssi on nyt avoin! 

  → Tutki kurssia

• Raisio tiedottaa osallistumisestaan LuovaLoikka-hankkeeseen

  → Lue täältä!

• LuovaLoikka -tutkimuksen tulostilaisuus 12.11.2025 klo 9-11

  → Osallitu paikan päällä tai etänä!

• LuovaLoikka tutkii yksilön ja organisaation luovuutta työelämässä kaikille toimialoille.
• Hanke tarkastelee, miten luovuuden toteuttaminen näkyy organisaation liiketoiminnassa ja onko luovalla organisaatiokulttuurilla yhteyttä taloudelliseen menestykseen.

• Tutkimushanke koostuu neljästä työpaketista:

  - WP1 mallintaa yksilö- ja organisaatiotason luovuutta kyselytutkimusten avulla.

  - WP2 tarkastelee, miten luovuus syntyy arkipäivän työelämässä.

  - WP3 mittaa luovuuden taloudellisia vaikutuksia.

  - WP4 keskittyy projektinhallintaan.

• Tutkimusta rahoittavat Business Finland ja Next Generation EU.
   
• Ajankohta: tammikuu 2024 – joulukuu 2025

Luovuuden tutkimuksen ja ohjelmasuunnittelun johtaja, Southern Oregon University & Vieraileva radikaalin luovuuden professori, Aalto-yliopisto 

Mark A. Runco on Journal of Creativity -julkaisun päätoimittaja ja saanut useita Lifetime Achievement Awards -palkintoja luovuustutkimuksestaan. Hänen kiinnostus luovuuteen alkoi jo yliopistoaikana, kun hän osallistui luovuuskursseille, jotka herättivät elinikäisen innostuksen ja muokkasivat hänen uraansa. Yli 40 vuoden ajan luovuuden tutkimukselle omistautunut Runco yhdistää työssään kognitiivisen psykologian, kehityspsykologian, kliinisen psykologian, genetiikan, historian ja taloustieteen näkökulmia.

Markille luovuus on olennainen osa jokapäiväistä elämää. Se auttaa ratkaisemaan ongelmia, sopeutumaan haasteisiin ja edistämään sosiaalista, kulttuurista ja henkilökohtaista hyvinvointia. Maailman muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi ja nopeatahtisemmaksi hän uskoo, että luovuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan: "Luovuus tekee monenlaisia asioita: se tukee esimerkiksi terveyttämme ja lisää elämänlaatua merkittävästi. Luovuus voidaan yhdistää myös kehitykseen, edistykseen ja innovaatioihin. Yksilön tasolla luovuus on vahvasti mukana kehittymisessä ja omien potentiaalien toteuttamisessa…” 

Markin mukaan luovuus on enemmän kuin pelkkä taito; se on tapa navigoida ja rikastuttaa elämää maailmassa, joka on jatkuvassa muutoksessa.

Perustaja & CSO, Yellow Method

Susanna Rahkamo on arvostettu johtajuuskonsultti, johtaja, tutkija sekä jäätanssin Euroopan mestari, MM-hopeamitalisti ja kaksinkertainen Olympiatason jäätanssija. Hän on erikoistunut organisaatioiden innovaatiokyvykkyyksien analysointiin ja kehittämiseen. Tohtoriopintojensa aikana Aalto-yliopistossa Susanna kehitti malleja, jotka havainnollistavat luovuuden keskeistä roolia menestyksen saavuttamisessa ja huippuosaamisen edistämisessä. Tällä hetkellä hän johtaa Yellow Method -yrityksen tutkimusta ja analytiikkaa, auttaen organisaatioita löytämään ja integroimaan luovan potentiaalinsa osaksi liiketoimintastrategiaansa.

Jäätanssista saadun kokemuksen myötä Susanna on tehnyt yhteistyötä monien luovien ammattilaisten kanssa ympäri maailmaa. Vaikka monilla on käsitys, että luovilla ihmisillä on erityinen ja harvinainen kyky innovoida, Susanna on havainnut, että heidän saavutuksensa perustuvat käytännönläheiseen ja sinnikkääseen työhön. Hänen mielestään luovuus ei ole erityistaito, vaan kyky, joka jokaisella on ja jota jokainen voi kehittää.

Susanna korostaa, että jokaisen aivot toimivat eri tavoilla, mikä mahdollistaa sen, että ihmiset näkevät maailman eri näkökulmista. Tämä antaa jokaiselle kyvyn tuottaa ainutlaatuisia näkemyksiä, ideoita ja konsepteja, mikä Susannan mielestä muodostaa luovuuden ytimen.

Astrid Huopalainen is an Assistant Professor on a tenure-track position called Leadership for Creativity at Aalto University. She is based in both the School of Business and the School of Arts, Design and Architecture, in a cross-disciplinary position where she’s able to bridge insights from organization studies with artistic research. 

“I would say that creativity is like this, holistic notion, a foundation of what it really means to be human in this world,” Astrid explains. “Processes and practices where novelty emerges are what drives us as humans and as a society.” For her, creativity is not just about individuals, but a situated, collective, and relational process that emerges between people, and between people and non-human agents such as tools, materials, technologies, and spaces. Creativity, as processual, Astrid argues, is rarely a straight path. Rather, these interactions contribute to a collage-like process in which invention happens through the process itself. 

The Creative Leap co-research project combines quantitative and qualitative perspectives, creating a unique opportunity to explore creativity on individual, team, organisational, and societal levels. Astrid and her team research how we can understand everyday creativity within organisations in more nuanced ways by looking into how it emerges in the everyday work practices. Their research highlights how company culture, shaped by power relations, ideologies, and  dominant ways of knowing and doing, can either hinder or support the emergence of creativity. This involves asking questions such as whose ideas are valued and heard, and whether organisations make space for experimentation and “half baked” or even silly ideas that may, in fact, contain the seed for something significant and transformative.

Creativity is an essential process for any organisation, yet its generative potential remains under-researched and under-utilised, Astrid states. It forms the foundation for innovation, enabling new perspectives and fresh ideas to take shape. Without it, organisations risk stagnation but with it, they gain the capacity to generate outcomes that are not only valuable and sustainable, but also meaningful.

Ana Paula Lafaire on organisaatio- ja johtamistutkimuksen postdoc-tutkija, jolla on tausta liiketaloudessa ja teollisessa muotoilussa. LuovaLoikka-tutkimushankkeessa hän tarkastelee luovuutta kollektiivisena ja relationaalisena prosessina. Hän korostaa, kuinka tärkeää on huomioida ulottuvuudet, jotka voivat joko estää tai tukea luovuutta, kuten valtasuhteet, moninaisuus, teknologia, diskurssit ja säännöt. Häntä kiinnostaa luovuuden ymmärtämisen, johtamisen ja legitimoinnin uudelleen arviointi.

Kvalitatiivista kenttätutkimusta tehdessään Ana Paula korostaa, kuinka tärkeää on huomata arjen satunnaiset kohtaamiset, ja miten ne voivat synnyttää kokeilua ja luovuutta. Ne ylittävät usein yksilön oman intentionaalisuuden ja kytkeytyvät materiaalisuuteen, rytmeihin ja tiloihin. Esimerkiksi spontaanit keskustelut kahvihuoneissa voivat olla ratkaisevia kollegoiden välisen luottamuksen rakentumisessa. Samoin materiaalien pintojen koskettaminen voi herättää muistoja ja synnyttää uusia ideoita.

Ana Paula ja hänen kollegansa pyrkivät kehittämään moninaista ymmärrystä siitä, miten luovat prosessit syntyvät ja miten niitä arvostetaan organisaatioissa. Häntä kiehtoo tässä lähestymistavassa se, että se ylittää “perinteisen ajatuksen luovuudesta yksilön ominaisuutena, taitona tai tuotteena”. “Yksi mielestäni kiinnostavimmista tämän hankkeen puolista on, että näemme, kuinka ihmiset muovaavat organisaatioita ja kuinka organisaatiot muovaavat ihmisiä takaisin,” hän toteaa. Tämä vastavuoroinen vaikutus kytkeytyy vahvasti organisaatioiden luovuuskulttuuriin. Tämän lisäksi kriittisen vuoropuhelun rakentaminen yritysten ja yliopiston välille “auttaa meitä ymmärtämään paremmin, miten luovuus organisoituu ja miten se näkyy tämän päivän yhteiskunnassa”. Ana Paula painottaa, että tutkimus tuo esille, “miten luovuutta arvostetaan ja miten erilaisten lähestymistapojen vaaliminen voi luoda mahdollisuuksia uudella tavalla”.

Matti Rossi on tietojärjestelmätieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänellä on laaja julkaisutausta digitaalisen talouden, tietojärjestelmätieteen ja avoimen datan alueilla. Hänen työnsä sai tunnustusta AIS Impact Award 2024 -palkinnon muodossa, joka myönnettiin hänen tiiminsä tutkimukselle teknologian ja yrittäjyyden vaikutuksista.

“Tarvitsemme ihmisiä, jotka luovat asioita eri tavoin,” Matti toteaa kysyttäessä, miksi luovuus on tärkeää. Vaikka tekoäly voi tuottaa monia rutiinitehtäviä, kuten markkinointimateriaaleja, Matti uskoo, että tarvitsemme tekemisen tapoja, jotka ovat laadullisesti erilaisia kuin mitä koneet pystyvät tuottamaan. Hänelle luovuus merkitsee kykyä ajatella toisin, löytää ratkaisuja uusilla ja luovilla tavoilla tai joskus vain käyttää yksinkertaisia työkaluja parempien lopputulosten saavuttamiseksi.

Juuri tämä ihmisen kyky ajatella toisin erottaa meidät koneista, mutta luovuus voi myös olla  kilpailuetu yrityksille. Kansainvälinen kilpailu on kovempaa kuin koskaan, ja luovuus voi olla yksi keskeisistä valteista, Matti perustelee: “Luovat ratkaisut tai suunnitelmat voivat erottaa yrityksen muista markkinoilla olevista vaihtoehdoista.” LuovaLoikka -tutkimushankkeessa Matti vie näitä ajatuksia eteenpäin auttamalla tunnistamaan konkreettisia mittareita, joiden avulla voidaan osoittaa, miten luovuus tukee ja vahvistaa liiketoiminnan tuloksia.

Eeva Vilkkumaa on apulaisprofessori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun johtamistieteissä. Tutkimuksessaan Eeva keskittyy matemaattisten mallien kehittämiseen päätöksenteon ja resurssien allokoinnin tueksi yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Häntä kiinnostavat erityisesti epävarmuuksien mallintaminen, monikriteeriset päätöksenteko-ongelmat ja käyttäytymistieteellinen päätöksentekoteoria. Nämä teemat ovat johdattaneet hänet tutkimaan myös luovuuden roolia, sillä “ilman luovuutta jäisimme tekemään asioita samalla tavalla kuin aina ennenkin,” Eeva toteaa.

Tutkijana Eeva näkee luovuuden kykynä löytää uusia näkökulmia ja tuottaa omaperäisiä ideoita, joista hyötyvät sekä yksilöt että yhteisöt taiteellisen ja esteettisen nautinnon, yhteiskunnallisen hyödyn tai tuottavuuden kasvun kautta. Hän korostaa, että monimuotoisuus ja monitieteinen yhteistyö, kuten LuovaLoikka-tutkimushanke osoittaa, ovat keskeisiä tekijöitä luovuuden vahvistamisessa. “Monitieteisissä hankkeissa työskentely on erinomainen tapa virittää omaa luovuutta ja samalla ravistella omia ajatusmalleja, mikä on välttämätöntä, jos haluaa olla luova.”

Eeva toivoo myös, että luovuus tunnustettaisiin entistä laajemmin vakavasti otettavaksi voimavaraksi liike-elämässä: “Toivon, että yritysjohtajat ottavat luovuuden tosissaan myös perinteisten luovien alojen ulkopuolella. Luovuuden kulttuurin vaaliminen yrityksissä on tärkeää paitsi innovaatioiden synnyttämisen vuoksi myös siksi, että se voi merkittävästi parantaa tuottavuutta.”

Tietojärjestelmien filosofian tohtori ja Senior Fellow Niina Mallat on erikoistunut älypalveluihin ja tietojärjestelmiin. Vaikka luovuus on hänelle uusi tutkimusaihe, hän on innostunut tutkimaan LuovaLoikka-hankkeen monitieteistä lähestymistapaa ja mahdollisuuksia, joita se tarjoaa huipputason tutkimukselle. Niinan tutkimus tarkastelee tekoälyn (AI) integroimista luovaan työhön. Sen tavoitteena on ymmärtää ja selittää paradokseja ja jännitteitä, joita syntyy inhimillisen luovuuden ja tekoälyn laskennallisen prosessoinnin kohdatessa.

Niinan mukaan luovuus on kipinä, joka muuttaa arkisen erityiseksi ja erottaa erinomaisen suorituksen tavallisesta. Hän kuvailee sitä “innostuksen ja onnistumisen tilaksi” ja huomauttaa, että luovuuden avulla on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia.

TaT Riikka Mäkikoskela on luovuuden ja luovan prosessin asiantuntija. Vuodesta 2021 lähtien hän on työskennellyt Radikaalin luovuuden parissa, joka on Aalto-yliopiston strategian läpileikkaava teema.  Hän on johtanut laajaa tutkimuksen, opetuksen ja vaikuttavuuden kehittämisen projektiportfoliota ja toimii myös LuovaLoikka-hankkeen projektipäällikkönä.  

LuovaLoikan tutkimusidea syntyi edeltävässä hankkeessa nimeltä Luova työelämä 2030, sekä Riikan havannoista, että ”yllätyksellisessä ja turbulentissa maailmassa tarvitaan monialaista luovaa yhteistyötä, jos haluamme ratkaista esimerkiksi viheliäisiä ongelmia.

Ennen siirtymistään johtotehtäviin Riikka työskenteli tutkijana ja opettajana kuvataiteen alalla. ”Se voi tuntua yllättävältä, mutta luovilla aloillakin luova ajattelu ja luovat taidot ovat todella siiloutuneita”, Riikka toteaa. Vaikka luovat taidot ovat merkityksellisiä uudistumiskyvyn kannalta, ”on myös aloja, joilla ei tunnisteta ja tunnusteta luovia taitoja, vaikka niitä käytetään usein”.

Luovuus avaa Riikalle maailman täynnä mahdollisuuksia ja rutkasti toivoa paremmasta huomisesta. ”Luovana minulla on vahva toimijuus yhteiskunnassamme, voin vaikuttaa asioihin, pystyn luomaan uutta yhteistyössä ja saan asioita aikaan”. Tulevaisuutta ajatellen Riikka ja LuovaLoikka-tiimi suunnittelevat jatkohanketta pitkittäistutkimuksen muodossa ja toivottavat yritykset mukaan yhteistyöhön.

Tuomas Auvinen is the Dean of the School of Arts, Design and Architecture at Aalto University, with the unofficial title of “Champion of Radical Creativity”, one of Aalto’s key strategic themes. Creativity has always been a significant part of Tuomas’ life, whether through teaching or researching creativity, or trying to lead a creative life himself. “For me, it has always been fascinating to explore how to lead for creativity,” he says. “For a long time, we've had to say, well, we don't have the numbers at the moment to show the correlation between creativity, creative organisational culture and economic outcome, but we know that it exists”, Tuomas says about the importance of the research.

 As dean, Tuomas regularly meets with business leaders who often view creativity as something “soft and nice, fuzzy and warm”, something that is not for them. One of the outcomes he hopes the research will achieve is that companies will understand that “creativity now is the superpower that we need to have in order to be successful in the future. I hope more and more people realise this and that it will have a real impact, not only on Finnish companies and the competitiveness of Finnish economy, but also on how we address big societal challenges and find solutions to them.”