Uutiset

Avauksia: Luovuus näyttää suuntaa, kun kuljemme näkymättömyyden reunoilla

Riikka Mäkikoskelan pääkirjoitus Aalto University Magazinessa pohdiskelee rationaalisen järkeilyn, tunneälyn ja radikaalin luovuuden yhdistämistä uuden tiedon luomiseksi.
Vihreään asuun pukeutunut Riikka Mäkikoskela istumassa keltaisella tuolilla sivuttain, nojaten käsivarrellaan tuolin selkänojaan. Taustalla on vaalea seinä, jossa on sinisiä, oransseja ja vihreitä aaltoilevia viivoja.
Riikka Mäkikoskelan kuvasi Kalle Kataila.

”Visuaalisen alan tutkijana ja opettajana pidän näkymätöntä vaikeana, pelottavanakin. Aistiminen on minulle vahvasti sidoksissa siihen, mitä näen, vaikka on paljon asioita, mitä me ihmiset emme näe tai haluaisimme jättää pimentoon. Yhteiskunta ja globaali keskustelu toimii sanoilla, ja yliopistona olemme sidottuja kirjoitettuun ja puhuttuun. Visuaalisuus on erilainen tapa tehdä havaintoja maailmasta, ja teen töitä sen eteen, että visuaalinen ja nähty kääntyy sanojen kielelle. 

Se, mitä näemme, saattaa olla epämääräistä ja tulkinnanvaraista. Toisaalta sanatkaan eivät ole aivan täsmällisiä. Yliopistona meidän tehtävämme on katsella ja tulkita erilaisia perspektiivejä. Esimerkiksi mikroskoopilla tutkijat avaavat sitä, mitä emme arjessa näe, ja kääntävät sen sanoiksi. Sanoista on edettävä vuorovaikutukseen suurten yleisöjen kanssa, tehtävä näkyväksi, keskusteltavaksi ja yleistajuiseksi se, mitä luomme, innovoimme ja annamme vastineeksi yhteiskunnan tuelle.

Tämä on esimerkiksi radikaalin luovuuden dokumenttielokuvan tarkoitus. Se on meille uusi viestinnän väline ja keino, jolla ei vedota ainoastaan sanoihin vaan myös visuaaliseen ja tunteisiin. Tutkijan on perinteisesti täytynyt pyrkiä objektiiviseen tiedonmuodostukseen, mutta muuttuvassa maailmassa huomaamme, että tutkijakin on ihminen, jolla on persoona, historia, aika ja paikka. Rationaalisen järkeilyn lisäksi on muutakin – voisiko sitä hyödyntää tutkimuksessa? Tunneäly on näkymätön voimavara, jonka voisi ottaa käyttöön opetuksessa ja tutkimuksessa. Taiteessa käytämme tunteita ja merkityksiä työkaluina. Aalto-yliopisto on perustettu yhdistämään tiedettä, taidetta, tekniikkaa ja taloutta, ja uskon, että saavutamme uutta, luovaa ja radikaalia ottamalla tunteet mukaan.

Turbulentissa ja kaoottisessa maailmassa on vaikeaa kuvitella uudenlaisia tulevaisuuksia ja todellisuuksia. Näkymättömyydessä on kuitenkin paljon potentiaalia, ja kun teemme valintoja, suunta ja tulos paljastuvat, tulevat näkyviksi. Tämä pätee taiteen tekemiseen tai tutkimuksen prosessiin, lähestyipä sitä vahvan idean pohjalta tai sitten vuoropuhelussa materiaalin tai kollegoiden kanssa.

Matalan kynnyksen kokeilut ja nopea tekemisen tahti ovat radikaalin luovuuden ydintä. Toistuva kokeilu hälventää näkymättömyyttä. Kun pääsemme aktiivisen toimijan tilaan, se luo osallisuutta ja toivoa. Kokeiluissa tulee väistämättä myös epäonnistumisia, joita täytyy sietää ja joista on opittava etenemään epävarmuuden keskellä. 

Yliopistossa olemme jatkuvasti näkymättömyyden reunoilla. Uutta tietoa syntyy tunnustelemalla, kuulostelemalla, tutkimalla näkymätöntä. Tarvitaan myös rohkeutta suhtautua näkymättömään ja tuntemattomaan uudella tavalla, hölmöjen tai hullujenkin ideoiden kautta, niin sanotulla aloittelijan otteella. Vanhasta luopuminen synnyttää uutta. Luovu ja uusi muodostavat sanan luovuus.”   

Kirjoittaja on taiteen tohtori ja radikaalin luovuuden vetäjä Aalto-yliopistossa.

Artikkeli on julkaistu Aalto University Magazinen numerossa 33 syyskuussa 2023.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Mies katsoo kuvaruutua, josta hän katsoo takaisin virtuaalinen Kekkonen.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa

Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Aalto University School of Business, a student ascending, public art of Risto Suomi on the wall, photo Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän

Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.
image of Aaltodoc main page
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aaltodoc päivitetään, ulkoasu muuttuu

Aaltodoc on päivitetty uuteen versioon
Nokia Säätiön tunnustuspalkinto emeritusprofessori Antti Räisäselle radiotekniikan tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Nokia Säätiön tunnustuspalkinto emeritusprofessori Antti Räisäselle radiotekniikan tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä

Emeritusprofessori Antti Räisänen tunnetaan korkeisiin radiotaajuuksiin liittyvän tieteellisen tutkimuksen uranuurtajana sekä intohimoisena radiotekniikan opetuksen kehittäjänä.