Opettajan käsikirja

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä on yksi maailman parhaista. Joustavuus, autonomia ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat sen tärkeitä piirteitä. Tällä sivulla kerrotaan suomalaisen koulutusjärjestelmän oleellisista piirteistä ja rakenteesta, mukaan lukien suomalaisesta korkea-asteen koulutuksesta.

Kansallinen opetus- ja koulutushallinto

Suomalaisen koulutusjärjestelmän hallinto on kaksitasoinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää ylintä päätösvaltaa ja vastaa kaikesta julkisesti rahoitetusta koulutuksesta Suomessa. Se vastaa opetusalan lainsäädännön valmistelusta, tarvittavista päätöksistä ja valtion talousarviosta saamastaan osuudesta.

Opetushallitus on kansallinen kehittämisvirasto, joka vastaa varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta, ammatillisesta koulutuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä aikuiskoulutuksesta. Korkeakoulutuksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Suomalaisen koulutuksen laadunhallinta

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on riippumaton asiantuntijaorganisaatio, joka arvioi suomalaista koulutusta ja varhaiskasvatusta. Karvi tuottaa arviointiin pohjautuvaa tietoa koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen tueksi. Karvin lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös varhaiskasvatuksen ja muun koulutuksen tarjoajien sekä korkeakoulujen tukeminen arviointiin ja laadunhallintaan liittyvissä asioissa.

Laadunhallinta suomalaisessa kasvatus- ja koulutusjärjestelmässä (pdf, Karvi.fi)

 

Suomalainen koulutusjärjestelmä

Suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu siihen, että kaikille tarjotaan yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Koulutus aina esiopetuksesta korkeakoulutukseen on Suomessa enimmäkseen ilmaista.

Suomalainen koulutusjärjestelmä muodostuu

Suomen koulutusjärjestelmä. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2022

Kuvasta ilmenee, että oppivelvollisuuden päätyttyä noin 18 vuoden ikään mennessä nuoret voivat valita erilaisia koulutuspolkuja ja hakeutua aikuiskoulutukseen ja jatko-opintoihin. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole umpikujia. Lukiosta, ammattikoulusta tai ammattikorkeakoulusta valmistuvat opiskelijat voivat hakeutua yliopistoon ja edetä aina tohtorintutkintoon asti. Järjestelmä mahdollistaa sen, että opiskelijat luovat itse opintopolkunsa, ja kannustaa heitä itsenäisyyteen.

Suomi osallistuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen (EQF) (pdf, oph.fi). Tavoitteena on helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta sekä edistää yhteistä ymmärrystä tutkintojen tasoista ja osaamisesta kullekin tutkintotasolle määriteltyjen osaamistavoitteiden pohjalta.

Tutkintojen viitekehykset | Opetushallitus (oph.fi)

 

Korkeakoulutus Suomessa

Suomessa korkea-asteen koulutusta antavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulut tarjoavat alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Yliopistot tarjoavat niitä ja niiden lisäksi tohtorin tutkintoon johtavia opintoja. 

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tarjoavat erikoistumiskoulutusta ja erillisopintoja opintokokonaisuuksina ja yksittäisinä kursseina avointen yliopistojen ja avointen ammattikorkeakoulujen kautta sekä täydennyskoulutuksena. Nämä koulutusmuodot on suunniteltu mahdollistamaan elämänlaajuinen oppiminen.

Korkeakoulutus on ilmaista opiskelijoille, jotka ovat Suomen, EU- tai ETA-maiden kansalaisia. Muilta alueilta tuleville opiskelijoille on apurahajärjestelmä.

Korkea-asteen koulutus Suomessa | Opetus- ja kulttuuriministeriö

Poliittisesta näkökulmasta katsottuna suomalaisten korkeakoulujen tavoitteena on olla kansainvälisesti laadukkaita ja toisaalta vastata samalla paikallisiin tarpeisiin sekä samanaikaisesti nauttia opetuksen ja tutkimuksen vapautta.

Korkea-asteen koulutusta pidetään keinona rakentaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, osallistua ammattitaitoisen työvoiman luomiseen sekä uudistaa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Korkea-asteen koulutus on myös keino saavuttaa yhteiskunnallista hyvinvointia ja edistää tasa-arvoa, minkä vuoksi korkeakouluilla pitäisi olla valintajärjestelmiä ja ohjelmia, jotka on suunniteltu kattamaan nuoriso ja maahanmuuttajat.

Koska tieteellisen koulutuksen on tarkoitus edistää kansalaisten osaamistasoa, korkeakoulujen on tehtävä tieteellinen tieto näkyväksi yhteistyössä yhteiskunnan muiden sidosryhmien kanssa.

Tiedepolitiikan tavoitteena on tehdä suomalaisesta tieteen harjoittamisesta kansainvälisesti kilpailukykyistä, parantaa tieteen infrastruktuuria maassa ja suojella tieteen ja tutkimuksen avoimuutta.

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikka ja sen kehittäminen | Opetus- ja kulttuuriministeriö

 

Suomalaista koulutusta ohjaavat periaatteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030 sisältää kolme päätavoitetta ja niiden alaiset painopisteet. Ministeriöllä on kolme tavoitetta: 1) Kaikkien kyvyt ja  osaaminen vahvistuvat. 2) Luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa. 3) Merkityksellisen elämän edellytykset turvataan yhdenvertaisesti.

Suomalainen koulutusjärjestelmä pohjautuu oikeudenmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Nämä arvot ylläpitävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Koulutusjärjestelmän piirteitä ovat positiivinen suhtautuminen koulutukseen; korkeasti koulutetut ja työhönsä vahvasti sitoutuneet opettajat; hajautettu järjestelmä, jossa opetussuunnitelmat suunnitellaan ja toteutetaan paikallisella tasolla; oppimisen ja hyvinvoinnin yksilöllinen tuki; monialainen yhteistyö; tukea tarjoava ja kannustava arviointijärjestelmä (ei kansallisen tason kokeita); se seikka, ettei kouluista tehdä ranking-listoja; tarkastusjärjestelmien puuttuminen ja tehokas kirjastojärjestelmä.

Yksittäisten oppilaitosten itsenäisyys ja niiden nauttima luottamus mahdollistavat sen, että koulut täydentävät Opetushallituksen antamia valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita paikallisesti tärkeillä aiheilla ja päättävät, miten opetus ja tutkimus toteutetaan. Yksittäisillä opettajilla onkin siksi mahdollisuus suunnitella pedagogiset menetelmät ja opetuksen sisältö siten, että senhetkiset oppimistavoitteet saavutetaan mahdollisimman hyvin.

Syrjimättömyyttä ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia edistävät myös erityisopetus, ilmainen kouluruokailu ja koulukyydit alemmilla kouluasteilla. Koulutusjärjestelmä tarjoaa julkisrahoitteista, ilmaista koulutusta esiopetuksesta tohtorin tutkintoon asti.

Muita lähteitä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. (2021). Laadunhallinta suomalaisessa kasvatus- ja  koulutusjärjestelmässä.

Education for Inclusive Peace (valtioneuvosto.fi, pdf)

Lonka, K., Makkonen, J., Berg, M., Talvio, M., Maksniemi, E., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Hietajärvi, L., & Westling, S. K. (2018). Phenomenal Learning from Finland. Edita.

KAPPAS! -korkeakouluopiskelijoiden oppimistulosten arviointi Suomessa (OKM 2018-2020)

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa arvioidaan korkeakouluopiskelijoiden opiskelu- ja työelämätaitojen tasoa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää korkeakoulutuksen ja -opetuksen kehittämisessä.

Read more
Opiskelijoita työskentelemässä katosta roikkuvissa pallotuoleissa Harald Herlin -oppimiskeluksen Makerspacessa
Students at Aalto University Learning Centre

Ohjelmajohtajan käsikirja

Koulutusohjelman johtamisen käsikirja kokoaa yhteen linjauksia, ohjeita, palveluja ja hyviä käytäntöjä ohjelman johtamisen tueksi Aallossa. Tavoitteena on tukea ohjelmien johtajia, pääainevastaavia sekä muita koulutusohjelmien opetuksen toteuttamisessa sekä ohjelmien arvioinnissa ja kehittämisessä mukana olevia.

A logo. Photo: Mikko Raskinen

Aalto-käsikirja

Tältä sivustolta saat tietoa yliopiston organisaatiosta, eri toimijoista, johtamisprosesseista, toiminnan periaatteista sekä toimintaamme ohjaavista säännöistä ja linjauksista.

Lecture hall during the lecture

Opetus ja oppiminen

Ajankohtaiset asiat ja palvelut opettajille.

Kuinka onnistuimme?

Tavoitteemme on tarjota opettajille saatavilla olevaa, ajankohtaista ja tarkkaa tietoa. Kehitämme Opettajan käsikirjaa saamamme palautteen perusteella jatkuvana prosessina. Tarvitsemme käyttäjien apua tähän.

Annathan meille palautetta tällä yksinkertaisella pidän, toivon -lomakkeella.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu