”Koulussa en nähnyt tekniikan opintoja itselleni minkäänlaisena vaihtoehtona. Vahvan käsitykseni mukaan tekniikka liittyi vain koneisiin. Minua taas kiinnostivat ihmiset, joten lähdin opiskelemaan kasvatustieteitä”, kertoo kasvatustieteen tohtori ja Aalto-yliopiston teknologiakasvatuksen työelämäprofessori Maria Clavert. Nyt hän tietää, ettei valintaa ihmisten ja koneiden välillä tarvitse eikä voi tehdä – teknologiaa kehittääkseen on ymmärrettävä sen käyttäjää eli ihmistä.
Teknologia on myös yhä suuremmassa roolissa kaikilla aloilla, ja Suomi tarvitsee entistä enemmän korkean teknologian huippuosaajia. Samalla kuitenkin matemaattis- luonnontieteellisten aineiden arvostus on nuorten keskuudessa jo pitkään ollut laskussa. Matematiikka ja fysiikka eivät kiinnosta. Tulevaisuudessa tekniikan osaajia kuitenkin tarvitaan ratkomaan yhteiskunnan haasteita ja ongelmia.
”Alalle tarvitaan myös yhä monipuolisempaa osaajajoukkoa – nuoria, joilla on erilaisia taustoja, kokemuksia ja näkemyksiä. Kannustan tekniikan opintoihin sekä tyttöjä että poikia, jotka haluavat työllään vaikuttaa maailman kehitykseen”, Clavert toteaa.
Työssään Clavert on mukana vaikuttamassa nuorten opintopolkuun peruskoulusta yliopisto- opintoihin sekä kehittämässä opettajien koulutusta teknologia- alalla. Viisivuotinen teknologiakasvatuksen työelämäprofessuuri sijoittuu Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Design Factoryyn, joka on tuotekehityksen monitieteinen tutkimus- ja oppimisympäristö. Professuurin mahdollisti Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoitus.
PISA-tutkimusten mukaan suomalaistytöt ovat maailman toiseksi parhaita matematiikassa ja luonnontieteissä. Samat tytöt eivät kuitenkaan hakeudu tekniikan opintoihin; diplomi-insinööri- opiskelijoista vain noin viidennes on naisia. ”Suomen suurimpana tekniikan yliopistona Aalto- yliopisto kantaa vastuunsa siitä, ettei nuorissa olevaa potentiaalia jätetä käyttämättä. Mitä monipuolisempi ja erilaisista ihmisistä koostuva yhteisö tulevaisuuden tuotteita ja palveluja kehittää, sitä parempia ratkaisuja saamme”, sanoo kehityspäällikkö Marja Niemi Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulusta.
Yksi keino nuoriin vaikuttamiseen on väärien mielikuvien kitkeminen. Tekniikkaa ei opiskella vain tekniikan takia ja alalla tarvitaan paljon muutakin osaamista. Jo peruskoulun opetuksella voidaan vaikuttaa siihen, miten nuoret ajattelevat omista mahdollisuuksistaan opintoihin. Myös lukion opettajille tarjotaan lisää ymmärrystä teknologiakasvatuksesta: kuinka luonnontieteelliset aineet esitellään, mihin kaikkeen matematiikka liittyy, mitä fysiikalla voi tehdä? ”Nuoret tekevät paljon valintoja sen mukaan, millaisia mielikuvia opettajat ja vanhemmat välittävät eri aloista. Tiedostamattaan he voivat työntää ”moponrassaaja- ja koodaripoikia” insinööriopintoihin, kun taas matemaattisesti lahjakkaille tytöille tarjotaan muita vaihtoehtoja. Tällaista ajattelua pyrimme muuttamaan”, Clavert huomauttaa.
”Teemme tunnetuksi myös tekniikan vaikuttavuutta. Melkein mihin tahansa maailman suureen haasteeseen on mahdollisuus vastata teknologian keinoin. Monet nuoret ovat tiedostavia tulevaisuuden tekijöitä, joilla on näkemys ja tahto tehdä hyviä asioita esimerkiksi ilmastonmuutoksen illitsemiseksi”, Niemi toteaa.
Jotta Suomen kansallinen innovaatio-osaaminen saadaan pidettyä korkealla tasolla, on myös yliopistojen suunnattava katseet omaan opetukseensa. Clavert haluaa panostaa Aalto-yliopiston opetuksen kehittämiseen erityisesti perusopetuksen osalta ja hyödyntää yliopiston poikkitieteellisyyden suomia mahdollisuuksia.
”Työni tavoite on tunnistaa opetuksen hyviä käytäntöjä. Meillä on jo paljon kursseja, joissa ongelmanratkaisu, tiedon soveltaminen ja yli alojen kurkottava yhteisopettajuus toteutuvat hienosti. Oivana esimerkkinä Sähköpaja-kurssi, jossa mietitään yrittäjyyttä ja käyttäjälähtöisyyttä”, sanoo Clavert.
Tavoitteena on, että eri alojen opettajat pääsevät yhdessä suunnittelemaan opetusta. Sen sijaan, että perusopetus pilkotaan omiksi kapea-alaisiksi kursseikseen, voidaan yhdessä ratkaista laajempia kokonaisuuksia ja keskittyä enemmän käytännönläheiseen tiedon soveltamiseen.
Aalto-yliopistossa tiedettä ja tekniikkaa sekä niiden opiskelua tehdään tutuksi monin tavoin. Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.2018 järjestettiin ensimmäistä kertaa Shaking Up Tech -tapahtuma, joka kokosi kampukselle 200 lukiolaistyttöä ympäri Suomea. Vuonna 2019 tapahtuma laajeni Lappeenrantaan, ja Tampereelle ja osallistujia oli yhteensä noin 450. Nuoret hakevat tapahtumasta sekä inspiraatiota että tietoa tekniikan opiskelusta.
Aalto-yliopisto Junior puolestaan tuo teknologiaopetusta kaikenikäisten lasten ja nuorten arkeen erilaisten kurssien, kerhojen, leirien ja opintokäyntien kautta – opetuksen tueksi, omaksi iloksi ja innostuksen lähteeksi. Uteliaaseen etsimiseen ja kokeilemiseen kannustava Aalto-yliopisto Junior on osa LUMA-keskus Suomi -verkostoa.
Teksti: Marjukka Puolakka
Linda Liukas avasi Shaking up Tech -tapahtuman kertomalla, että teknologia kuuluu kaikille. Espoon tapahtumassa lukiolaiset tekivät Aurinkokunnan läpilennon VR-lasien avulla, venyttivät hämähäkkisilkkiä ja kokosivat omin käsin satelliitin.
Lukiolaiset kohtasivat tekniikan alan johtajanaisia Shaking up Tech –tapahtumassa Aalto-yliopistolla 11. lokakuuta. Aamupäivän monipuoliset puheenvuorot tekivät vahvimman vaikutuksen lukiolaisiin.
Shaking up Tech järjestetään tänä vuonna 8.10.2020. Koronavirustilanteen vuoksi tapahtuma järjestetään verkossa ja se on avoin kaikille.