Avaruuden mysteerien äärellä

Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman johtaja Joni Tammi aloitti tähtitieteilijän uransa jo ensimmäisellä luokalla, kun hän piti luokalle esitelmän tähdistä. Sen jälkeen kaikki opiskeluvalinnat ohjasivat häntä tiettyyn suuntaan – avaruustutkijaksi. Opiskeluaikoina Tammi tutustui tietokonesimulaatioon avaruustutkimuksessa professori Esko Valtaojan kurssilla. Mallinnukset törmäävistä galakseista olivat vielä yksinkertaisia. Silti ne lumosivat Tammen. Hän päätti suuntautua teoreettiseen astrofysiikkaan ja avaruuden ilmiöiden mallintamiseen.

Toinen asia, joka Tammeen vetoaa, on avaruuden suuruus ja vastakohtaisesti ihmisen pienuus. ”On lohdullista tietää olevansa pieni. Vaikka kuinka mokaisi omassa elämässä, auttaa, kun vain nostaa katseensa ylöspäin ja ajattelee, että kahdensadan kilometrin korkeudesta omia ongelmia ei enää näy.”

Kolmas tähtihetki on tulevaisuudessa. Joni Tammi haluaa saada selville, miten mustan aukon synnyttämät voimat muuntuvat valoksi ja radiosäteilyksi. ”Olemme nähneet kuvan mustasta aukosta ja tiedämme, että mustan aukon synnyttämissä suihkuissa hiukkaset liikkuvat lähes valon nopeudella ja säteilevät voimakkaasti. Mutta emme tiedä, millainen prosessi tarkalleen saa tämän aikaan. Tiedon saamiseksi tarvitsemme samanaikaisia havaintoja usealta eri taajuudelta, pitkältä aikaväliltä. Tämä ei vielä nykyisillä laitteilla onnistu.” 

Harppaus uudelle teknologiselle tasolle

Joni Tammi havainnollistaa, miten uusi tekniikka mullistaisi tapaamme tarkastella maailmankaikkeutta. Hän vertaa sitä musiikkiin. ”Radiotaajuudet vastaavat ikään kuin soittimen kieliä. Yhdellä kielellä voi soittaa kovaa tai hiljaa, nopeasti tai hitaasti, mutta sillä ei vielä kummoista musiikkia tehdä. Jos kieliä lisätään muutama, voi yhdistelmällä soittaa valtavan määrän erilaisia kappaleita.”

Muutaman vuoden kuluttua tutkijoilla on toivottavasti käsissään laite, jonka teknologia mahdollistaa radioaaltojen havaitsemisen kolmelta eri taajuudelta yhtä aikaa. Havainnoinnista tulee huomattavasti nykyistä tarkempaa ja nopeampaa. Ymmärrys avaruudesta kasvaa ja tutkimuskohteiden määrä nousee sadoista tuhansiin.

Uusi vastaanotin auttaa varautumaan entistä paremmin myös mahdollisiin vaaroihin. Auringonpurkaukset ja vaaralliset aurinkomyrskyt voitaisiin ennustaa jo viikkoja ennen kuin ne osuvat Maahan. Aurinkomyrskyt voivat vahingoittaa satelliitteja, sähköverkkoja ja radiotaajuista tietoliikennettä sekä aiheuttaa laajoja sähkökatkoja.”

Lisäksi kvasaarien tarkempi ymmärrys auttaa tarkentamaan satelliittipaikannusta. Kvasaarit ovat hyvin kaukaisia kohteita, jotka säteilevät paljon voimakkaammin kuin normaalit galaksit. ”Kun saamme tietoa siitä, mitä kvasaarien purkauksissa tapahtuu, pystymme määrittämään Maan asennon suhteessa kvasaareihin entistä tarkemmin. Satelliittipaikannuksessa voitaisiin päästä jopa senttimetritarkkuuteen.”

Teksti: Marjukka Puolakka

Kirkkonummella sijaitseva Metsähovi on Suomen ainoa tähtitieteellinen havaintoasema. Sen laitteet mahdollistavat tutkimuksen lisäksi radioastronomian opetuksen ja tutkijakoulutuksen maassamme.

Jotta pysymme kansainvälisellä huipulla, tarvitsemme uutta teknologiaa. Auta meitä näkemään paremmin ja kauemmas – lahjoita Metsähovin radiovastaanottimen hankintaan.