Perustieteiden tohtoriohjelma

Tutkinto:
Hakuaika:
Opetuskieli:
Kesto:
Hakukelpoisuus:
Koulutusala:
Laajuus:
Korkeakoulu:
Tohtoriohjelman tavoitteet
Tohtoriohjelman tavoitteena on kouluttaa itsenäiseen tutkimustyöhön kykeneviä fysiikan, matematiikan, lääketieteellisen tekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden tohtoreita tieteen, julkishallinnon ja elinkeinoelämän palvelukseen. Tohtoriohjelmasta valmistuvilla tohtoreilla on erinomaiset edellytykset toimia vaativissa tieteellisissä tutkimus- ja opetustehtävissä sekä tietoyhteiskunnan asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtävissä.
Tohtoriohjelmasta vastaavat Perustieteiden korkeakoulun laitokset, joiden tarjoamat tutkimusalat perustuvat vahvoihin tutkimustraditioihin ja kansainväliseen huippututkimukseen. Perustieteiden korkeakoulu toimii aktiivisesti myös tohtorikoulutusverkostoissa.
Tutkinnon rakenne
Tohtorin tutkinto muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
- hyväksytty opinnäyte eli väitöskirja
- tutkimusalan opinnot 20—35 ECTS
- yleiset tutkimusvalmiusopinnot 5—20 ECTS
Opintojen sisältö
Tohtorinkoulutus rakentuu pitkäjänteiselle perustutkimukselle, joka muodostaa vankan perustan sekä opetukselle että kehitys- ja innovaatiotoiminnalle. Tutkimustyötä tukevat opinnot räätälöidään yksilöllisesti kunkin tohtorikoulutettavan tavoitteiden mukaisesti. Perustieteiden korkeakoulun väitöskirjat ovat erittäin korkeatasoisia ja sisältävät usein artikkeleita kansainvälisissä huippujulkaisuissa.
Päätoimisesti opiskellen tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljässä vuodessa.
Tohtoriopintojen vaihe | Lisätietoja opintojen vaiheesta |
---|---|
Alkuvaihe (uusi tohtorikoulutettava) | |
Keskivaihe (1-3 vuoden tohtorikoulutettava) | |
Loppusuora (4. vuoden tohtorikoulutettava) |
Opetuskieli
Ohjelman opetuskieli on pääosin englanti, mutta väitöskirjan voi tehdä myös suomeksi tai ruotsiksi.
Tutkintokieli
Hakija määrittelee jatko-opintohakemuksessa millä kielellä hän tulee suorittamaan tutkintonsa (tutkintokieli). Mahdolliset tutkintokielet ovat suomi, ruotsi tai englanti. Jos hakija kirjoittaa väitöskirjansa suomeksi tai ruotsiksi, tutkintokieleksi tulee suomi tai ruotsi. Jos väitöskirja kirjoitetaan englanniksi, tutkintokieleksi voi valita englannin. Tutkintokielen vahvistaa tohtorinkoulutusneuvosto. Tutkintokielen voi perustellusta syystä myöhemmin vaihtaa, mikäli esim. väitöskirjan kieli on muuttunut.
Pää- ja sivutoiminen jatko-opiskelu
Aalto-yliopistoon valittavat tohtorikoulutettavat määritellään päätoimisiksi tai sivutoimisiksi opiskelijoiksi. Tohtorikoulutettava ei voi itse muuttaa päätoimisuuttaan tai sivutoimisuuttaan. Mikäli opiskeluintensiteetissä tapahtuu muutoksia, tohtorikoulutettava voi tehdä perustellun hakemuksen pää-/sivutoimisuutensa muuttamiseksi.
Päätoimiset tohtorikoulutettavat suunnittelevat jatko-opintonsa siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä. Päätoimisiin jatko-opintoihin hakevalla tulee olla jatko-opintoihin osoitettu rahoitus vähintään 6 kuukaudeksi (esim. työnantajan rahoitus, projektirahoitus tai apuraha). Aalto-yliopiston ulkopuolella työskentelevän tulee liittää hakemukseen työnantajan (esimiehen) todistus päätoimisesta opiskelumahdollisuudesta (vähintään 80% työajasta voidaan käyttää jatko-opintoihin).
Sivutoimisia tohtorikoulutettavia ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen tohtorikoulutettavan edellytykset eivät täyty. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset tohtorikoulutettavat, joilla on päätoimi muualla kuin Perustieteiden korkeakoulussa. Sivutoimiset tohtorikoulutettavat suunnittelevat opintonsa siten, että tohtorin tutkintoon kuluva aika on enintään kahdeksan vuotta.
Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä, liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön ja millaisia mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivisiä tohtoriopintoja työn ohessa.
Kansainvälinen opiskeluympäristö
Kansainvälistyminen on kiinteä osa korkeakoulun tohtorinkoulutusta niin tohtorikoulutettavien rekrytoinnissa kuin heidän koulutuksessaan. Perustieteiden korkeakoululla on myös tiiviit yhteydet lukuisiin tieteenalojensa kärkiyliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin.
Aalto-yliopisto kannustaa tohtorikoulutettaviaan lähtemään ulkomaille opintojensa aikana, sillä liikkuvuus edistää tohtorikoulutettavien uramahdollisuuksia. Vierailu toiseen ulkomaalaiseen yliopistoon ja tutkimusyksikköön merkitsee usein tiedon ja osaamisen jakamista, uusien ideoiden luomista, kansainvälisten verkostojen laajentamista sekä oman ammattitaidon kehittämistä.
Tutkimusyhteistyö
Tohtorinkoulutusverkostot tekevät koulutusyhteistyötä seminaarien, kurssien, kesäkoulujen ja tapahtumien merkeissä, auttavat opiskelijoita verkostoitumaan keskenään ja tarjoavat heille vertaistukea.
Perustieteiden korkeakoulu on mukana seuraavissa tohtorinkoulutusverkostoissa:
Brain & Mind
CMMP- Network in Condensed Matter and Materials Physics
Doctoral Education Network in Systems Analysis, Decision Making and Risk Management
ENNUSTE - Doctoral Education Network in Nuclear Science and Technology
HICT - Helsinki doctoral education network in information and communications technology
Nordic IoT Hub - Nordic collaboration in Industrial IoT
Yliopisto tukee vahvasti kansainvälisesti yhteisohjattuja tohtoriopintoja eli ns. Cotutelle-sopimuksia. Yhteisohjausjärjestelyt, nk. cotutelle-sopimukset, koskevat yhden opiskelijan tohtorin tutkintoon sisältyviä opintoja ja tutkimustyön ohjausta. Opiskelijalle myönnetään tällöin kahden yliopiston tutkinto ja annetaan tutkintotodistus molemmista yliopistoista.
Aalto-yliopiston tutkimus- ja opetustyön tavoitteena on korkea kansainvälinen laatu, ja kansainvälinen yhteistyö onkin tärkeä osa Aalto-yliopiston tohtorinkoulutusta. Väitöskirjan yhteisohjaus on yksi tapa tehdä yhteistyötä kansainvälisten yliopistojen kanssa. Yhteisohjaus sopimuksen eli Cotutelle-sopimuksen puitteissa opiskelija voi suorittaa opintoja toisessa yliopistossa ja lisäksi väitöskirjalla on vastuuprofessori myös toisesta yliopistosta. Yhteisohjauksen tulee perustua aitoon tieteelliseen yhteistyöhön, ja sen tulee tuottaa työlle lisäarvoa sekä nostaa tutkimuksen laatua.
Tohtorikoulutettavan yhteisohjauksen periaatteet Aalto-yliopistossa
Tohtorikoulutettavan yhteisohjauksesta voidaan sopia sellaisen yliopiston kanssa, jonka tohtorinkoulutus vastaa laadullisesti Aalto-yliopiston tohtorinkoulutusta. Yhteistyöyliopiston tulee olla oman maansa tai korkeakoulujärjestelmänsä mukaisen asianomaisen viranomaisen virallisesti tunnustama tai akkreditoima. Yhteisohjausjärjestelyn tulee perustua aitoon tutkimusyhteistyöhön Aalto-yliopiston ja yhteistyöyliopiston välillä sekä tuoda lisäarvoa tutkimustyöhön. Yhteisohjauksesta sovitaan opintojen alkuvaiheessa ja siitä laaditaan aina kirjallinen sopimus. Suositeltavaa on käyttää liitteenä olevaa sopimusmallia, johon voiidaan tarvittaessa tehdö muutoksia.Yhteisohjauksen aloittamisesta tulee keskustella korkeakoulun dekaanin sekä tohtoriohjelman edustajien ja laitosjohtajan kanssa ennen sopimusluonnoksen laatimista. Yhteisohjausta suunniteltaessa on suositeltavaa tehdä vertailu kummankin yliopiston tohtorinkoulutusprosessista, jotta niiden eroavuudet olisivat jo suunnitteluvaiheessa tiedossa ja tutkintovaatimusten ja koulutusprosessin yhteensovittamisesta voidaan sopia sopimuksessa. Väitöskirjan esitarkastusprosessista
tulee sopia yksityiskohtaisesti.
Anna Cichonska tietää, miten datatiede voi tehdä terveydenhuollosta parempaa
Cichonska on palkittu väitöskirjastaan peräti kahdesti ja nyt hän auttaa kehittämään ennaltaehkäisevää lääketiedettä datatieteen avulla.

Alumni Juulia Suvilehto tutkii sosiaalista käyttäytymistä ja koskemista korona-aikana
Tutkimus on yhteispohjoismainen, ja kyselyyn voi edelleen osallistua. Suvilehto tutkii myös nuorten sosiaalista yksinäisyyttä. Naistenpäivänä Suvilehto haluaa kiittää mahtavia naispuolisia roolimalleja ja kiinnittää huomiota siihen, että yleisesti ottaen naiset pitävät huolta yhteisöjen hyvinvoinnista.

Opintojen rahoitus
Lahjakkaimmilla tohtorikoulutettavilla on mahdollisuus saada laitoksen myöntämää rahoitusta tai muuta projektirahoitusta tai apurahaa. Rahoituksesta keskustellaan aina ensisijaisesti tohtoriopintojen vastuuprofessorin kanssa.
Katso avoimet tohtorikoulutettavien työpaikat Aalto-yliopistossa
Hae meille!
Ennen hakemuksen jättämistä jokaisen hakijan tulee ottaa yhteyttä valitsemansa tutkimusalan vastuuprofessoriin sopiakseen hakijan opintojen mahdollisesta valvomisesta. Hakijan kannattaa varmistaa, että hänen ja mahdollisen professorin tutkimusintressit ovat yhtenevät.
Hakuajat 2023
Koskevat kaikkia hakijoita, pois lukien tuotantotalouden tutkimusalalle sivutoimista jatko-opinto-oikeutta hakevat.
Hakuaika päättyy | Päätös opinto-oikeudesta tehdään |
---|---|
12.1.2023 | 26.1.2023 |
26.1.2023 | 16.2.2023 |
9.3.2023 | 23.3.2023 |
4.4.2023 | 20.4.2023 |
4.5.2023 | 25.5.2023 |
1.6.2023 | 22.6.2023 |
10.8.2023 | 24.8.2023 |
14.9.2023 | 28.9.2023 |
5.10.2023 | 26.10.2023 |
2.11.2023 | 16.11.2023 |
30.11.2023 | 21.12.2023 |
Tuotantotalouden tutkimusalan hakijat
- Päätoimista jatko-opinto-oikeutta voi hakea tuotantotalouden tutkimusalalle kerran kuussa. Määräajat hakemuksille ovat samat kuin muiden tutkimusalojen hakijoille, ks. hakuajat yllä.
- Päätoimiset tohtorikoulutettavat suunnittelevat jatko-opintonsa siten, että tavoitteena on suorittaa tohtorin tutkinto neljän vuoden kuluessa jatko-opiskeluoikeuden myöntämisestä. Päätoimisiin jatko-opintoihin hakevalla tulee olla jatko-opintoihin osoitettu rahoitus vähintään 6 kuukaudeksi (esim. työnantajan rahoitus, projektirahoitus tai apuraha). Aalto-yliopiston ulkopuolella työskentelevän tulee liittää hakemukseen työnantajan (esimiehen) todistus päätoimisesta opiskelumahdollisuudesta (vähintään 80% työajasta voidaan käyttää jatko-opintoihin).
- Sivutoimiset hakijat voivat hakea tuotantotalouden tutkimusalalle kaksi kertaa vuodessa.
- Sivutoimisia tohtorikoulutettavia ovat ne henkilöt, joiden osalta yllä esitetyt päätoimisen tohtorikoulutettavan edellytykset eivät täyty. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa sellaiset tohtorikoulutettavat, joilla on päätoimi muualla kuin Perustieteiden korkeakoulussa. Sivutoimiset tohtorikoulutettavat suunnittelevat opintonsa siten, että tohtorin tutkintoon kuluva aika on enintään kahdeksan vuotta.
- Sivutoimiseksi hakevien kohdalla suositellaan keskustelua siitä, liittyykö tutkimus läheisesti hakijan omaan työhön ja millaisia mahdollisuuksia työnantajalla on tukea intensiivisiä tohtoriopintoja työn ohessa.
Hakuajat 2023: sivutoimiset hakijat tuotantotalouden tutkimusalalle
Hakuaika | Päätös opinto-oikeudesta tehdään |
---|---|
13.3.–4.4.2023 | 25.5.2023 |
21.8.–14.9.2023 | 26.10.2023 |
Hakemusten käsittelyajat
Hakemus käsitellään seuraavassa mahdollisessa tohtorinkoulutusneuvoston kokouksessa sen jälkeen, kun kaikki tarvittavat hakudokumentit on saatu. Vain täydelliset hakemukset käsitellään. Puutteelliset hakemukset hylätään, mikäli hakemusta ei ole täydennetty annetussa määräajassa.
Opiskeluoikeus alkaa sen jälkeen, kun dekaani on myöntänyt opiskeluoikeuden ja hakija on ottanut tarjotun opiskelupaikan vastaan. Hakijalla on kaksi viikkoa aikaa ottaa vastaan tarjottu opiskelupaikka, eikä opiskeluoikeuden alkamista voi siirtää.
*Huomioitavaa:
1.8.2016 alkaen hyväksytty hakija voi ottaa vastaan vain yhden suomalaiseen korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta (yliopistolaki 558/2009).
Säännös koskee yliopistojen myöntämiä kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja sekä ammattikorkeakoulututkintoja. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7. Hyväksytty hakija ei voi ottaa vastaan toista opiskelupaikkaa samana lukukautena alkavasta koulutuksesta siinäkään tapauksessa, että siirtää opintojen aloittamista tai keskeyttää opinnot.
Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa (Yliopistolaki 558/2009, 37§) ja Aalto-yliopiston opiskelijavalinnan valintaperusteissa vuodelle 2022.
Tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin Perustieteiden tohtoriohjelmassa voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut:
- soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon;
- soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon; tai
- soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin.
Yliopisto voi edellyttää tieteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin opiskelijaksi ottamansa henkilön suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi.
Ulkomaisten tutkintojen hyväksyminen jatkotutkinnon pohjaksi
Ulkomailla suoritetun tutkinnon kohdalla hakukelpoisuuden edellytyksenä on, että sen tulisi antaa asianomaisessa maassa kelpoisuus vastaaviin opintoihin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen hyväksymisen pääsääntöisenä perustana on tavoiteajaltaan vähintään neljän vuoden laajuiset korkeakouluopinnot, joihin sisältyy ylemmän korkeakoulututkinnon tai vastaavan opinnäytetyö ja joiden korkeakoulu arvioi antavan riittävät valmiudet tohtoriopintojen suorittamiseen korkeakoulussa. Eurooppalaisten tutkintojen hyväksymisessä tohtoritutkinnon pohjaksi on yleislinjauksena Bolognan prosessin mukaisesti (3+2 vuotta) suoritettu korkeakoulututkintoyhdistelmä.
Rakenteeltaan yllä mainitusta poikkeavien korkeakoulututkintojen antama hakukelpoisuus käsitellään tapauskohtaisesti. Tällöin huomioidaan erityisesti kyseisen tutkinnon tarjoamat valmiudet tohtoriopintojen suorittamiseen.
Ylempien AMK-tutkintojen hyväksyminen jatkotutkinnon pohjaksi
Suomessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvalla alalla suorittaneiden hakijoiden kohdalla korkeakoulu harkitsee tapauskohtaisesti hakijan edellytykset suorittaa jatkotutkinto menestyksekkäästi. Mikäli korkeakoulu katsoo, että ylemmän amk-tutkinnon soveltuvalla alalla suorittaneella hakijalla on edellytykset jatkotutkinnon suorittamiseksi, hakijalle määrätään riittävä määrä täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat jatko-opintojen aloittamisen. Täydentävien opintojen määrä saa kuitenkin olla korkeintaan 60 ECTS. Mikäli täydentävien opintojen määrä kasvaa liian suureksi, hakija ohjataan suorittamaan yliopistotasoinen maisterintutkinto ennen jatko-opiskeluoikeuden hakemista.
Jatko-opintoedellytyksiä arvioidessaan ja täydentäviä opintoja määrätessään korkeakoulu huomioi, että ylempien amk-tutkintojen laajuus on 60-90 opintopistettä, kun taas maisterintutkinnon laajuus yliopistossa on 120 opintopistettä.
Soveltuvalta alalta ylempää AMK-tutkintoa vastaavan tutkinnon ulkomailla suorittaneisiin hakijoihin sovelletaan samoja periaatteita kuin ylemmän AMK-tutkinnon Suomessa suorittaneisiin hakijoihin.
Hakijan akateemisen arvioinnin suorittaa hakijan toivomasta tutkimusalasta vastaava professori (vastuuprofessori). Hakijaa arvioi myös tohtorinkoulutusneuvosto. Lisäksi tuotantotalouden laitos arvioi kaikki tuotantotalouden tutkimusalan hakijat.
Hakijan arvioinnissa otetaan huomioon seuraavat kriteerit:
Aikaisemman tutkinnon/tutkintojen sisältö:
- riittävät perustiedot haetulta tutkimusalalta, hankittuna esimerkiksi pääaineen opinnoissa tai syventävän tason opinnoissa osana maisterin tutkintoa.
- riittävät perustiedot tukemaan väitöskirjatyön tekemistä ja väitöskirjan kirjoittamista
Tarvittaessa korkeakoulu asettaa hakijalle esitietovaatimuksia, joita voi suorittaa esimerkiksi tekemällä maisteritason kursseja.
Opintomenestys:
- ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetyö on arvosteltu vähintään arvosanalla 4/5
- ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvät kurssit (ilman opinnäytettä) on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,5/5 TAI
- mikäli ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vuoden 1995 tai aikaisemman tutkintosäännön mukaan (jolloin alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa ei eroteltu): ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineen kurssit on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5
Yllä mainituista arvosanarajoista voidaan poiketa vain erityisestä syystä vastuuprofessorin perustellun kirjallisen lausunnon perusteella. Tohtoriohjelma pyytää lausunnon vastuuprofessorilta.
Muut arviointikriteerit:
- hakijan yliopiston tutkinnon laatu ja kansainvälinen arvostus
- tutkijapotentiaali, aikaisempi tutkimuskokemus: työkokemus tutkimuksen parissa, konferenssiesitelmät, lehtiartikkelit
- tutkimusaiheen soveltuvuus: tutkimuksen suuntautuminen laitoksen painopistealueille riittävän ohjauksen ja vastuuprofessorin aidon tutkimusintressin takaamiseksi
- tutkimussuunnitelma: aiheen teoreettinen ja käytännöllinen uutuusarvo; tutkimussuunnitelman toteutettavuus (laatu, menetelmät jne.)
- ajankäyttö ja resursointi jatko-opintoihin: suunnitelman toteutettavuus, jatko-opintoihin käytettävissä oleva aika seuraavan 4 vuoden aikana
- yliopiston ohjausresurssit tutkimuksen aihealueella
- muut hakijan esittämät perustelut
Tuotantotalouden tutkimusalan hakijoiden arviointi:
Tuotantotalouden tutkimusalan hakijoiden akateemisesta arvioinnista vastaavat sekä vastuuprofessori että tuotantotalouden laitos. Tohtoriohjelma pyytää arviointilausuntoa laitokselta. Etusijalla ovat hakijat, joilla on erinomainen opintomenestys sekä vahvat edellytykset tohtoriopintoihin laitoksella.
Menestyksekkäällä hakijalla pitää olla erinomaiset suomen, ruotsin, tai englannin kielen taidot. Hakija valitsee, missä hakukohteen opetuskielistä hän osoittaa kielitaitonsa.
Kotimaisen kielen taito osoitetaan ”Yliopistojen valintaperustesuosituksen” mukaisesti.
Englannin kielen taito osoitetaan joillakin seuraavista tavoista:
- Hakija on suorittanut suomen-, ruotsin- tai englanninkielisen korkeakoulututkinnon Suomessa.
- Hakija on suorittanut englanninkielisen korkeakoulututkinnon EU-/ETA-maassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Sveitsissä, Uudessa-Seelannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdysvalloissa kyseisessä maassa oleskellen.
- Hakija on saanut koulusivistyksensä englannin kielellä EU-/ETA-maassa, Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa, Sveitsissä, Uudessa-Seelannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Yhdysvalloissa kyseisessä maassa oleskellen.
- Hakija on suorittanut Aalto Executive Educationin MBA:n, EMBA.:n tai DBA:n
- Hakija toimittaa englannin kielen testituloksen, ks. lisätiedot alla.
Kohdissa 1–3 vähintään puolen yllä mainitusta tutkinnosta tulee olla suoritettu sellaisessa maassa ja korkeakoulussa, jossa suoritetut opinnot vapauttavat kielitestistä. Tutkintokielen tulee käydä yksiselitteisesti ilmi tutkintotodistuksesta tai sen liitteestä, opintorekisteriotteesta tai muusta kyseisen korkeakoulun antamasta virallisesta dokumentista. Jos tutkinto on suoritettu usealla kielellä, tulee liitteestä käydä selkeästi ilmi englanniksi suoritettujen opintojen määrä.
Lisäksi Perustieteiden tohtoriohjelman jatko-opiskelijavalinnassa englannin kielitestiä ei edellytetä seuraavissa tapauksissa:
- Hakijoilta, joiden vastuuprofessori arvioi englannin kielen kielitaidon riittäväksi jatko-opintoihin. Tämä lausunto tulee liittää hakemukseen. Jos kyseistä dokumenttia ei ole liitetty hakemukseen, niin pyydämme sen vastuuprofessorilta. Tohtoriohjelma pyytää lausunnon vastuuprofessorilta.
Jatko-opiskelijavalinnassa hyväksyttävät englannin kielen kielitestit ja niiden vähimmäisvaatimukset ovat (Aalto-yliopiston valintaperusteet vuodelle 2022):
- IELTS (Academic): 6.5 ja kirjoitusosio 5.5
- TOEFL:
- IBT (Internet-based Test): 92 ja kirjoitusosio 22 tai
- iBT® Special Home Edition: 92 ja kirjoitusosio 22
- PDT (Paper-delivered Test): lukemisosio 22, kuunteluosio 22 ja kirjoitusosio 24
- C1 Advanced: A,B tai C
- C2 Proficiency: A,B,C tai Level C1
- Pearson Test of English Academic (PTE A): 62 ja kirjoitusosio 54
- IELTS ja TOEFL -testeistä hyväksytään myös online kielitestit TOEFL iBT® Special Home Edition ja IELTS Indicator (Academic).
Englannin kielitestituloksen toimittaminen
Kielitodistukseksi hyväksytään vain virallinen raportti kielitestistä.
- IELTS-testistä liitetään testiraportin kopio hakulomakkeelle. Testitulos tarkistetaan testijärjestäjän sähköisestä varmennuspalvelusta.
- TOEFL-testitulosten tulee saapua Aalto-yliopistoon suoraan testijärjestäjältä. Testijärjestäjälle tehtävässä tulosten raportointipyynnössä on käytettävä Aalto-yliopiston raportointikoodia 7364. Hakijan toimittamaa tulosraporttia ei hyväksytä. Aalto-yliopiston raportointikoodilla toimitetut testitulokset varmennetaan testijärjestäjän sähköisessä varmennuskannassa, jossa tulokset ovat saatavilla noin 1-2 viikkoa raportointipyynnön jättämisestä.
- PTE-tulokset toimitetaan testijärjestäjän sähköisen tulospalvelun kautta. Testintekijän tulee kirjautua omalle PTE-tililleen ja lähettää järjestelmässä tuloksensa Aalto-yliopistoon. Testijärjestäjä ilmoittaa sähköpostitse, kun tulokset on toimitettu korkeakoululle.
- C1 Advanced- tai C2 Proficiency -kielitestistä liitetään tulosraportin kopio hakujärjestelmään. Hakujärjestelmään tulee merkitä testintekijän ID-numero (esim. ABC123456) ja viitenumero (Reference number, esim. 173YU0034522). Testintekijän tulee kirjautua kielitestijärjestelmään ja jakaa tuloksensa Aalto-yliopistoon. Tulokset varmennetaan sähköisesti.
Hakijoiden tulee olla yhteydessä jatko-opintojensa tutkimusalasta ja väitöskirjan ohjauksesta vastaavaan professoriin (vastuuprofessori) ennen hakemuksen jättämistä. Tohtoriopiskelijoita voidaan valita yliopistossa edustettuina oleville tutkimusaloille, joissa valituille on mahdollista antaa riittävä ohjaus ja tuki väitöskirjan aihepiiristä.
Hakulomake
Sähköinen jatko-opintohakemus (Opintopolku.fi).
Valitse hakulomakkeelta hakukohteeksi Perustieteiden tohtoriohjelma (kohdasta "Lisää hakukohde").
Lue hakuohjeet huolella ennen hakemuksen täyttämistä. Kun olet lukenut ohjeet ja täyttänyt hakemukseen vaadittavat liitteet, tulee sinun rekisteröityä järjestelmään.
Pakolliset liitteet (skannattuina pdf-muodossa) kaikilta hakijoilta:
- Tutkintotodistus (ei koske Aalto-yliopistosta ja sen edeltäjistä valmistuneita)
- Opintosuoritusote
- Curriculum vitae (CV) joka sisältää julkaisuluettelon ja näytön muusta tieteellisestä toiminnasta
- Kopio passista tai henkilöllisyystodistuksesta
- Osoitus kielitaidosta (jos osoittaminen vaaditaan, ks. yllä)
- Alustava opintosuunnitelma tutkinnon teoreettisista opinnoista, sis. 40 ECTS teoreettisia opintoja
- Ohjaussuunnitelma
- Tutkimussuunnitelma sisältäen toteuttamisaikataulun ja rahoitussuunnitelman. Tutkimussuunnitelma sisältää:
-
suunnitelman tieteellisestä tutkimuksesta
-
tutkimuksen aikataulun
-
rahoitussuunnitelman (päätoimisilla hakijoilla oltava väh. 6 kk varma rahoitus; rahoituksen hakeminen ei riitä päätoimisuuden perusteeksi)
-
tutkimuksen tavoitteen sekä tulosten vaikuttavuuden
-
käytettävät menetelmät
-
mahdollisen tutkijavierailun
-
julkaisusuunnitelman
-
Opintosuunnitelman, tutkimussuunnitelman sekä ohjaussuunnitelman tulee olla sekä hakijan että vastuuprofessorin hyväksymiä ja allekirjoittamia. Allekirjoittamalla nämä dokumentit tutkimusalasta vastaava professori sitoutuu toimimaan hakijan vastuuprofessorina.
Muualla kuin Aalto-yliopistossa (tai Aallon perustajayliopistossa) ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelta hakijalta vaaditaan hakulomakkeella lisäksi kopiot PDF-muodossa seuraavista:
-
Oikeaksi todistetut kopiot* tutkintotodistuksesta ja opintorekisteriotteesta (toimitus myös paperipostilla, kts. alla*):
- Maisterintutkinnon tutkintotodistus
- Virallinen opintorekisteriote tutkintoon sisältyvistä kursseista
- Todistuksen kaikki liitteet, myös Diploma Supplement eurooppalaisista yliopistoista
- Viralliset käännökset näistä, mikäli alkuperäiset eivät ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi
- Oikeaksi todistetut kopiot yllä mainituista tulee esittää ennen kuin opiskeluoikeus voidaan myöntää. Poikkeuksena Suomessa 1.1.2003 jälkeen suoritetut tutkinnot, jotka varmennetaan sähköisesti kansallisesta tietokannasta.
-
Englanninkielinen tiivistelmä maisterintutkinnon opinnäytetyöstä
-
Tarvittaessa todistus jatko-opintokelpoisuudesta (kts. Hakukelpoisuus Perustieteiden tohtoriohjelmaan) sekä virallinen käännös, ellei alkuperäinen dokumentti ole suomen-, ruotsin- tai englanninkielellä.
*Suomessa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot:
- Jos tutkintosi on suoritettu Suomessa 1.1.2003 jälkeen ja sinulla on suomalainen henkilötunnus, Aalto-yliopisto varmentaa tutkintosi ja opintosuoritukset sähköisesti kansallisesta tietokannasta EIKÄ sinun tarvitse toimittaa mitään postilla.
- Jos tutkintosi on suoritettu ennen 1.1.2003 tai sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, lähetä oikeaksi todistetut kopiot ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta kaikkine liitteineen postilla osoitteeseen Kitta Peura, Perustieteiden tohtoriohjelma, PL15500, 00076 AALTO.
*Ulkomailla suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot:
-
Lähetä oikeaksi todistetut kopiot ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintotodistuksesta kaikkine liitteineen postilla osoitteeseen Kitta Peura, Perustieteiden tohtoriohjelma, PL15500, 00076 AALTO.
Maakohtaiset vaatimukset:
Jos ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu jossakin näistä maista: Australia, Bangladesh, Eritrea, Etelä-Afrikka, Etiopia, Ghana, Indonesia, Intia, Iran, Irlanti, Kamerun, Kanada, Kenia, Kiina, Malesia, Nepal, Nigeria, Pakistan, Sudan, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta tai Yhdysvallat:
hakijan tulee noudattaa maakohtaisia vaatimuksia. Lue vaatimuksista maakohtaiset vaatimukset –sivulta, ja lähetä vaaditut oikeaksi todistetut kopiot sis. viralliset käännökset sen mukaan, mitä maakohtaisessa vaatimuksessa ohjeistetaan. Jos dokumentit tulee toimittaa postitse, osoite on Kitta Peura, Perustieteiden tohtoriohjelma, PL15500, 00076 AALTO. Mikäli oikeaksi todistetut kopiot tulee maakohtaisten vaatimusten mukaan toimittaa elektronisesti (ja ne voi varmentaa yliopiston sähköisessä varmennusjärjestelmässä), toimita dokumentit sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. ETHÄN LÄHETÄ oikeaksi todistettuja kopioita Aallon Hakijapalveluihin, kuten maakohtaiset vaatimukset –sivulla ohjeistetaan.
Oikeaksi todistetut kopiot ja viralliset käännökset
Oikeaksi todistettujen kopioiden tulee olla joko tutkinnon myöntäneen korkeakoulun tai julkisen notaarin virallisesti oikeaksi todistamia jäljennöksiä. Oikeaksi todistettujen kopioiden tulee olla otettu alkuperäisistä, virallisista asiakirjoista. Jos todistusjäljennös on monisivuinen, jokaisen sivun tulee olla oikeaksi todistettu sivun etupuolelta. Jokaisella sivulla tulee olla oikeaksi todistavan viranomaisen alkuperäinen allekirjoitus, nimenselvennys ja leima sekä päiväys. Jäljennökset oikeaksi todistavien leimojen ja allekirjoitusten tulee aina olla alkuperäisiä, kopioita ei hyväksytä. Pelkkä maininta virallisesta jäljennöksestä (esim. leima ”True copy”) ei riitä.
Käännös on virallinen, jos sen on tehnyt tutkinnon myöntänyt korkeakoulu tai virallinen kielenkääntäjä. Virallisen kielenkääntäjän käännöksissä tulee olla kääntäjän alkuperäinen leima ja allekirjoitus.
Käännösten tulee olla alkuperäisiä tai oikeaksi todistettuja paperikopioita alkuperäisistä käännöksistä. Pelkät kopiot eivät kelpaa. Käännösten lisäksi tulee toimittaa oikeaksi todistetut paperikopiot alkuperäisistä asiakirjoista alkuperäiskielellä, pelkkä käännös ei riitä.
Yhteystiedot
Tohtoriohjelman opiskelijapalvelut tavoittaa sähköpostitse osoitteesta [email protected].
Laitokset ja keskukset
Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
Laitoksen tutkimuksen pääalueet ovat algebra ja diskreetti matematiikka, analyysi, soveltava matematiikka ja mekaniikka, stokastiikka ja tilastotiede sekä systeemianalyysi ja operaatiotutkimus.

Teknillisen fysiikan laitos
Teknillisen fysiikan laitoksella harjoitetaan korkeatasoista fysiikan tutkimusta ja luodaan tärkeitä sovelluksia, joita voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti teollisuudessa.

Tietotekniikan laitos
Tietotekniikka yhdistää kaikkia aloja. Tietotekniikan laitoksella perustutkimus yhdistyy innovatiivisiin sovelluksiin.

Tuotantotalouden laitos
Tuotantotalouden laitos tutkii ja ohjaa teknologiapohjaisen liiketoiminnan muutosta.

Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos
Tutkimme ihmisaivojen, -mielen ja -elimistön dynaamisia toimintoja.
