Konetekniikan laitos

Martin Wetzer ja mekaanisen teknologian alku Suomessa

Vuonna 1841 Suomeen perustettiin mekaaninen instituutti eli senaatin hienomekaaninen verstas. Tapahtuma oli alku maan teknologiateollisuuden kehitykselle.

1800-luvun alkupuolella tekniikan ja luonnontieteiden kehitys riippui instrumenttitekniikan kehityksestä ja sen saatavuudesta. Kun Turun palon yhteydessä 1827 maan yliopiston fysikaaliset kokoelmat tuhoutuivat, Suomi oli jäämässä pahasti jälkeen luonnontieteiden tutkimuksen eurooppalaisesta kehityksestä.

1830-luvulla lähetettiin ensin fyysikko J. J. Nervander Eurooppaan etsimään moderneja tieteellisiä instrumentteja. Kilpailu aikakauden huipputekniikasta oli kuitenkin liian kovaa, hienomekaanisten laitteiden valmistajia ei ollut riittävästi, eikä uudenaikaisia mittalaitteita saanut aina edes rahalla.

Instrumenttien valmistukseen kykenevät mekaanikot päätettiin kouluttaa itse Helsingissä.

Suomen hienomekaanikkojen isäksi palkattiin Pulkovan observatorion mekaanikko Martin Wetzer. Hän sai kimmokkeen Helsinkiin siirtymiseksi astronomi Wilhelm Struven työskennellessä J. J. Nervanderin kanssa Helsingin observatorion rakentamiseksi.

A drawing of Martin Wetzer.
Martin Wetzer

Senaatin hienomekaaninen verstas

Wetzerille osoitettiin Helsingissä asunto, palkka ja tarkkuustyössä tarvitut instrumentit keväällä 1842. Verstaan toiminnasta ilmoitettiin yleisölle saman vuoden marraskuussa. Ensimmäinen Wetzerin suurasiakas oli Nervanderin johdolla Kaisaniemessä toiminut, vastaperustettu magneettinen observatorio.

Helsingin Teknillisen reaalikoulun opetusta aloitettaessa tammikuussa 1849 mekaanisen teknologian työpajaan ei löytynyt opettajaa, jolloin Martin Wetzer määrättiin hoitamaan tehtävää. Mekaanisen teknologian opetus Helsingin Teknillisessä reaalikoulussa Suomessa käynnistyi näin Martin Wetzerin aloittamana.

Maassa ei ollut muita vastaavaan työhön kykeneviä henkilöitä. Wetzer oli tunnollinen opettaja ja kykeni synnyttämään Suomeen hienomekaanikkojen ammattikunnan kahdenkymmenen vuoden kuluessa. 1850-luvun lopulla, senaatti totesi, että maassa toimi jo muitakin eteviä hienomekaanikkoja.

Kun Polyteknillinen koulu (entinen Teknillinen reaalikoulu) muutti Hietalahdentorin laidalle rakennettuun uudisrakennukseensa vuonna 1877 Wetzerin hienomekaaninen paja muutti myös Hietalahteen osoitteeseen Bulevardi 26.

Hienomekaniikkaa tieteen tarpeisiin

Wetzerin kuoltua heinäkuussa 1882 Wetzerin hienomekaanisen pajan privilegiot siirrettiin Suomen Tiedeseuralle, joka tarvitsi sitä fysikaalisen tutkimuksen kehittämiseen kansainvälisen polaaritutkimuksen projektien yhteydessä.

Vuodesta 1889 paja toimi yliopiston laboratoriorakennuksen Arppeanumin sisäpihalla Kruunuhaassa.

Vuosisadan vaihteessa verstas valmisti Helsingin observatoriolle tähtitaivaan valokuvauksessa käytettyjä laitteita ja Kaivopuiston rannassa sijaitsevan Meteorologisen keskuslaitoksen mareografin mittalaitteet.

Vuonna 1917 pajasta muodostettiin Valtion hienomekaaninen konepaja, joka toisen maailmansodan aikana liitettiin osaksi muodostettavaa Valtion Teknillisen Tutkimuslaitoksen organisaatiota. VTT muutti Otaniemeen 1950-luvun lopulla, jossa toimintaa jatkettiin aina vuosituhannen vaihteeseen saakka. Konepaja yksityistettiin vuonna 2000 jolloin se nimettiin Protoshop Oy:ksi. Yritys toimii nykyisin nimellä Metsi Oy, ja tarjoaa edelleen korkeatasoisia laite- ja konepajatekniikan ratkaisuja myös kansainvälisille markkinoille.

Kirjallisuutta

Friedrich Georg Wilhelm Struve (15 April 1793 Altona – 23 November 1864 Pulkovo) Director in 1820-1839. https://www.muuseum.ut.ee/vvebook/pages/4_3.html. Haettu 6.4.2021.

Nuncius Band 38 (2018) Astronomie im Ostseeraum. Astronomy in the Baltic.

Sairio, Eino & Holmberg, Peter & Kõiv, Erna. Instrumenttien valmistajia 1800-luvun Suomessa, Opusculum Vol. 13 (1993) No. 2–3. s. 99–124.

Finska Vetenskaps-Societetens Förhandlingar. 1885 eteenpäin.

Konetekniikan historia

Aalto-yliopisto

Siirtymäpolut kandidaattiohjelmista maisteriohjelmiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa

Tältä sivulta löytyy tietoa hakuprosessista kandidaattiohjelmista maisteriohjelmiin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.
Aalto University students, photo by Unto Rautio
Aalto-yliopisto

Oppimisanalytiikan linjaus Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopiston oppimisanalytiikan linjauksen tavoitteena on selkeyttää, mitä oppimisanalytiikalla Aalto-yliopistossa tavoitellaan, periaatteita sen hyödyntämiselle sekä määrittelee analytiikassa hyödynnettävän datan ja tulosten käyttöä.
color samples
Aalto-yliopisto

Tapaamisten teemoja

Ideoita mentorointitapaamisten aiheiksi
Mentoring seminar
Aalto-yliopisto

Mentoroinnin kulmakivet

Kuvaus mentorointiprosessin tunnuspiirteistä ja onnistumisen edellytyksistä
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu