Konetekniikan laitos

Eerikinkadun konelaboratoriot

Ingressi

Albertinkadun sähkölaboratorion valmistumisen jälkeen TKK aloitti koneteknillisten laboratorioiden suunnittelu- ja rakennustyön. Rakennustyö saatiin alkuun jo vuoden 1930 kuluessa. Konelaboratoriorakennukseen sijoitettiin lämpövoimalaboratorio, vesivoimalaboratorio, tekstiiliteknologian, paperiteknologian ja puuteknologian laboratoriot.

Rakennuksen pääosa valmistui vuoden 1931 kuluessa, ja se saatiin käyttöön seuraavana vuonna. Laboratoriorakennuksen kalustaminen tarvittavilla laitteistoilla viivästyi monin osin varojen puutteen vuoksi, mutta esimerkiksi vesivoimalaboratorio saatiin nopeasti tarkoitustaan vastaavaan kuntoon kotimaisen teollisuuden lahjoituksin.

Lämpövoimalaboratorio käsitti höyrygeneraattoriosaston, höyrymoottoriosaston, jossa höyryturbiinit ja mäntähöyrykoneet, sekä polttomoottoriosaston. Lisäksi tilaan oli sijoitettu autolaboratorio ja korjauspaja.

Polttomoottoriosasto oli varustettu yksisylinterisen dieselmoottorin lisäksi imukaasumoottorilla ja mahdollisuudella käyttää erilaisia autonmoottoreita. Laboratoriossa harjoitettu tutkimus keskittyi 1930-luvun kuluessa erityisesti Harald Kyrklundin johdolla tehtyihin polttoainekokeisiin, jotka keskittyivät häkäkaasun käyttömahdollisuuksiin eri moottorikonstruktioissa.

Vesivoimalaboratorioon oli rakennettu matala-, keskipaine ja korkeapaineosastojen lisäksi mallienkoetusosasto ja kavitaatio-ilmiön tutkimukseen tarkoitettu osasto. Laboratorion järjestely oli seurausta Suomessa vallitsevista vesistöolosuhteista, joiden mukaisesti käytettävissä olevat putouskorkeudet olivat yleensä hyvin pieniä. Laitteistot olivat pääosin kotimaista valmistetta.

Vesivoimalaboratorion konekannan pääosan lahjoitti Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag (Tampella), joka oli rakentanut 1900-luvun alussa pienen vesivoimalaboratorion, mutta joutui turvautumaan tämän jälkeen yhteistyöhön ruotsalaisten turbiininvalmistajien kanssa. Vesivoimalaboratorio oli esimerkki 1900-luvun alkupuolella Teknillisen korkeakoulun ja teollisuudenvälisestä vuorovaikutuksesta.

Konelaboratoriorakennuksen kolmanteen rakennukseen sijoitettiin tekstiiliteollisuuslaboratorio, jonka konekanta oli suurelta osin englantilaisen Dobson & Barlowin lahjoittamaa. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa sijaitsi paperiteknologian laboratorio. Tämän laboratorion koneet olivat pääosin Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n ja Gottfr. Strömbergin valmistamia. Laboratorioon kuului näytteiden tutkimuksen tilojen lisäksi puuhiomalaitteisto ja selluloosankuivauskone. Koepaperikoneelle oli varattu tilaa, mutta itse konetta ei laboratorioon saatu hankittua.

Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsi puuteknologian laboratorio, joka alun perin ei kuulunut lainkaan rakennusohjelmaan. Laboratorio päätettiin kuitenkin rakentaa sen jälkeen, kun puuteknologiain professuuri oli täytetty. Laboratoriolla oli huomattava merkitys erityisesti kotimaisen lentokoneteollisuuden kannalta.

1930-luvun laboratorio-ohjelmaan kuului myös rakennuslaboratorio, mutta sen valmistuminen viivästyi pahasti. Vuonna 1939 TKK:n opettajakollegi laati ehdotuksen useiden uusien tutkimuslaboratorioiden rakentamiseksi Lönnrotinkadun ja Kalevankadun välissä sijaitsevalle vanhan sotilassairaalan korttelin alueelle. Suunnitelluista laboratoriorakennuksista valmistui ainoastaan Abrahaminkadun varrella sijaitseva rakennus, johon sijoitettiin vuonna 1942 perustettu Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos VTT. Sotilassairaalan korttelin vanhoihin rakennuksiin sijoitettiin joitakin TKK:n tutkimuslaboratorioita ja sodan jälkeen korkeakoulun kirjasto.

Kirjallisuutta

Kaataja, Sampsa. Tekniikkaa yliopistosta teollisuuteen. Karl Axel Ahlfors (1874–1961) vesiturbiinien kehittäjänä 1900-luvun alkupuolella. tekniikan Waiheita 3–4/2015.

Suomen Teknillinen Korkeakoulu, Laboratorioita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino Oy, Helsinki 1934.

Konetekniikan historia

Artikkeli on osa konetekniikan historiasivustoa. Jatka lukemista oheisten linkkien avulla, tai palaa etusivulle.

Demo Day

Median laitoksen historiaa

Median laitos syntyi Aalto yliopistoon vuonna 2010 Medialaboratorion, Visuaalisen viestinnän suunnittelun yksikön ja Valokuvauksen yhdistyessä.

Median laitos
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu