Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto

Tarkista KTK-tutkintoon kuuluvat pakolliset kieli- ja viestintäopinnot oman ohjelmasi sivuilta.

Tekniikan kandidaatin tutkinto

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat pakollisten kieli- ja viestintäopinnot:

• Koulusivistyskielen suullisen ja kirjallisen viestinnän opinnot integroidaan kandidaattiseminaarin yhteyteen 
  • Arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden tulee osoittaa suullisen ja kirjallisen kielen taito kurssilla LC-5000 Kommunicera som expert
• Toinen kotimainen kieli 2 op
  • Taiteen ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat suorittavat toisen kotimaisen kielen opintoja 3 op
  • Vieras kieli 3 op

Taiteen kandidaatin tutkinto

Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat pakollisten kieli- ja viestintäopinnot:

• Koulusivistyskieli 3 op
• Toinen kotimainen kieli 3 op
• Vieras kieli 3 op

Kieli- ja viestintätaitovaatimuksista vapauttaminen 

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelija voidaan vapauttaa erityisestä syystä kokonaan tai osittain kielitaitovaatimuksista. Hakemus käsitellään opiskelijan oman korkeakoulun opiskelijapalveluissa.

Vapautuksen kielitaidon osoittamisesta koulusivistyskielessä voi saada hakemuksesta seuraavista syistä:

• Opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin suomi/ruotsi, eli lukio-opinnot on suoritettu vieraalla (ei kotimaisella kielellä). Esim. ulkomailla suoritetut lukio-opinnot tai IB-lukio.
• Opiskelija on kirjoittanut suomen tai ruotsin kielen ylioppilaskirjoituksissa toisena kielenä ja saanut siitä alemman arvosanan kuin magna cum laude.
   

Vapautus toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta

Jos opiskelija on vapautettu toisen kotimaisen kielen opinnoista alemmissa koulutusasteissa (todistus vapautuksesta), voidaan opiskelija vapauttaa toisen kotimaisen kielen taidon osoituksesta viitaten aiempaan vapautukseen. Lisäksi jos opiskelijalle määrittyy suomi tai ruotsi koulusivistyskieleksi, mutta hänellä ei ole suoritettuna vaadittua lukion oppimäärää toisen kotimaisen kielen opintoja (vähintään 5 kurssia toisen kotimaisen kielen opintoja); päättötodistuksessa on tästä erillinen merkintä), voidaan opiskelija vapauttaa taidon osoituksesta viitaten vähäisiin aiempiin opintoihin. Hakemukset toisen kotimaisen kielen taidon osoittamisesta vapauttamiseksi käsitellään opiskelijan korkeakoulussa.

Tutkintovaatimuksista riippuen vapautuksen saanut opiskelija voi joutua suorittamaan tilalla muita kieliopintoja. Vaikka opiskelijan koulusivistyskieleksi ei määrittyisi suomi tai ruotsi, opiskelija voi kuitenkin halutessaan suorittaa suomen tai ruotsin toisen kotimaisen kielen kokeen. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi, saa suoritetusta toisen kotimaisen kielen kokeesta opintosuoritusmerkinnän. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi/ruotsi ei kuitenkaan voi saada tutkintotodistuksen liitteeseen merkintää lain (424/2003) 6§:n 1 momentin mukaisesta kielitaidon osoituksesta.

Lisäksi peruskoulun tai lukion Ahvenanmaan maakunnan oppilaitoksessa suorittanut saa hakemuksesta tekniikan ja taiteiden aloilla vapautuksen toisen kotimaisen kielen osoituksesta suomen kielen taidossa (Asetus (841/2000) 3§).

Opiskelijan, joka pohtii vapautuksen anomista toisen kotimaisen kielen opinnoista on syytä huomioida, että toisen kotimaisen kielen taidon puuttuminen tutkintotodistuksesta saattaa tulevaisuuden viranhaussa ja työelämässä vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Korkeakouluopintojen jälkeen toisen kotimaisen kielen taidon osoittaminen tulee tehdä valtionhallinnon kielitutkinnolla, joka on maksullista ja saattaa ilman riittävää kielitaitoa olla hankalaa. Siksi Kielikeskus suosittelee toisen kotimaisen kielen suorittamista opiskeluaikana.