Kemian tekniikan korkeakoulu

Arshe Said: ”Sukella syvälle”

Arshe Said on kaukana tavanomaisesta tutkijasta. Hänen teräksen sivutuotteita koskeva työnsä on ollut henkeäsalpaavaa – jätemateriaalien yhdistäminen uudeksi tuotteeksi, jolla on kaupallista kysyntää, sekä voittaa palkintoja että tekee planeetastamme entistä kestävämmän.
Human-sized lamp in the shape of the Aalto logo, capital A followed by an exclamation mark, stands in a dark space / photo by Aalto University, Lasse Lecklin

Vuosi 2015 oli todellinen käännekohta Arshe Saidille. Hänen tutkimusryhmänsä sai Caltechin yliopiston Resnick Sustainability -instituutin arvostetun palkinnon. Heidät palkittiin uraauurtavasta työstä hiilidioksidin talteenottoprosessissa, jossa muunnetaan vähäarvoinen teräsjäte arvokkaaksi tuotteeksi, saostetuksi kalsiumkarbonaatiksi.  Tieteellisen arvon lisäksi vaikutuksen teki koko prosessi.

Itse tutkimushanke oli todellista vuoristorataa. Se vaati paljon käytännön työtä. Said kertoo: ”Opin matkan varrella paljon hankehallinnasta, rahoituksesta, neuvottelemisesta, omien ideoiden myymisestä ja oman tutkimuksen markkinoinnista.” Se myös auttoi käsittämään, että nykyään tutkijoiden on ”oltava hereillä” ja ymmärrettävä, minkälaista tietoa maailma eniten tarvitsee ja miten sitä voidaan tarjota.

”Suuren tutkimusverkoston osana työskentely tarjoaa monia erilaisia näkökulmia”, Said toteaa. Joskus nuo näkökulmat voivat jopa yllättää. ”Alun perin meillä oli tarkoituksena rakentaa erittäin pieni, kymmenen litran demoreaktori. Teollisuuden kumppanimme kuitenkin uskoivat meihin ja halusivat vähintään 200–500 litran reaktoreita. Me olimme kauhuissamme. Miten se muka onnistuisi? Näillä resursseilla? Loppujen lopuksi se kuitenkin onnistui.” Nyt Said jo pystyy jopa nauramaan sille. Lopullisen pilottilaitoksen rakentaminen vei vuosia, mutta se oli vaivan arvoista. Se on ainutlaatuinen koko maailmassa.

Nyt hankkeella on rahoitusta vuoteen 2017 asti, ja Raaheen ollaan rakentamassa kymmenen kertaa suurempaa demolaitosta. Mukana on yhtiöitä, jotka ovat alan suomalaisia edelläkävijöitä. Kyselyjä on tullut myös muista Euroopan maista ja Aasian maista, joilla on paljon terästuotantoa mutta vähän maata kaatopaikkoja varten.

Entä oliko Saidin kutsumuksena pelastaa maailma?  Alun perin ei. ”En ollut ikinä kovin innostunut kestävistä teknologioista. Koulussa olin hyvä matematiikassa ja kiinnostuin matemaattisista algoritmeista, jotka ovat hyödyllisiä käytännöllisesti katsoen millä alalla tahansa. Aallossa kuitenkin tajusin, että tutkijana voi todella muuttaa maailmaa. Se oli mahtava tunne. Haluan, että tutkimukseni lähtee maailmalle, tuo lisäarvoa ihmisille eikä pölyynny pöytälaatikossa tai kassaholvissa.”

Tutkijanuransa lisäksi Said toimii politiikassa. Hän johtaa Suomen somalialaisten liittoa, auttaa muita somalialaisia työllistymään ja pyrkii estämään nuorten somalialaisten ajautumista rikosten polulle. Said itse muutti Somaliasta Suomeen 19-vuotiaana. ”Nykyään tunnen itseni enemmän suomalaiseksi kuin somalialaiseksi. Kun äskettäin matkustin New Yorkiin, hämmennyin, kun täysin tuntematon ihminen yritti jutella kanssani”, hän vitsailee.

Tutkijan uraa harkitseville nuorille Saidilla on kaksi vinkkiä. ”Ensinnäkin, ole avoin: kaikessa on kyse tiimityöstä. Tutkijat eivät enää nykyään elele norsunluutorneissa. Älä epäröi pyytää apua ja luoda verkostoja. Toiseksi: älä pelkää epäonnistumista. Jokaisesta virheestä voi ottaa opiksi, ja jos ei koskaan epäonnistu, ei opikaan mitään.”

Lisätietoa Saidista verkossa: https://www.hbl.fi

Muuta maailmaa. Löydä itsellesi sopiva ohjelma

  • Julkaistu:
  • Päivitetty: