Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö (voimassa 1.8.2021 alkaen)
Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö voimassa 1.8.2018 lähtien
Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt (OOS)
Liite: 43 a § TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKINTOSÄÄNTÖ
(Muutos 19.5.2020 mukaan lukien)
1. Määritelmät
Tässä tutkintosäännössä käytetyt käsitteet on määritelty alla.
Jatko-opiskelija (Doctoral student)
Läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautunut jatko-opiskelijaksi rekisteröity henkilö, joka kuuluu johonkin Aalto-yliopiston tohtoriohjelmaan. Käytetään myös nimitystä Tohtorikoulutettava (Doctoral candidate).
Vastuuprofessori (Supervising professor)
Korkeakoulun nimeämä Aalto-yliopiston professori, joka vastaa jatko-opiskelijan tohtorin tutkinnon kokonaisuudesta sekä ohjausjärjestelyistä ja tekee hänen kanssaan ohjaussuunnitelman. Voi toimia myös ohjaajana.
Toinen vastuuprofessori (Co-supervisor)
Korkeakoulun erityisistä syistä nimeämä Aalto-yliopiston tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston professori, joka yhdessä vastuuprofessorin kanssa vastaa jatko-opiskelijan tohtorin tutkinnon kokonaisuudesta sekä ohjausjärjestelyistä. Voi toimia myös ohjaajana.
Ohjaaja (Thesis advisor)
Korkeakoulun nimeämä henkilö, joka on jatko-opiskelijan väitöskirjan aihealueen asiantuntija. Ohjaajan tehtävät määritellään jatko-opiskelijan ohjaussuunnitelmassa.
Tutkimusala (Research field)
Korkeakoulun vahvistama akateemisen tutkimuksen ala, jolla korkeakoulu tarjoaa tohtorinkoulutusta. Kauppakorkeakoulun tutkimusalat ovat pääaineita.
Lisensiaatin tutkimuksen tarkastaja (Examiner)
Korkeakoulun nimeämä opinnäytteen aihealueen asiantuntija. Tarkastajaksi nimettävällä tulee olla suoritettuna vastaavan tasoinen tutkinto.
Väitöskirjan esitarkastaja (Preliminary examiner)
Korkeakoulun nimeämä asiantuntija, joilla on riittävä tieteellinen tai taiteellinen pätevyys väitöskirjan edustamalla alalla. Esitarkastajaksi nimettävällä tulee olla tohtorin tutkinto tai riittävät taiteelliset ansiot.
Vastaväittäjä (Opponent)
Korkeakoulun nimeämä asiantuntija, joilla on riittävä tieteellinen tai taiteellinen pätevyys väitöskirjan edustamalla alalla. Vastaväittäjäksi nimettävällä tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.
Väittelylupa (Permission for public defence)
Väittelyluvalla tarkoitetaan julkaisulupaa (permission for publication). Väittelyluvan saatuaan jatko-opiskelija voi julkaista väitöskirjansa ja puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa.
Yliopiston tohtoriohjelma (University doctoral programme)
Rehtorin päätöksellä perustettu tohtorinkoulutuksen kokonaisuus. Jokainen yliopiston jatko-opiskelija kuuluu johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan.
Tohtoriohjelman johtaja (Doctoral programme director)
Dekaanin nimittämä henkilö, joka johtaa tohtoriohjelmaa ja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä.
2. Tohtorinkoulutuksen järjestäminen
Jatkotutkintoihin johtava koulutus järjestetään tohtoriohjelmissa tutkimusalakohtaisesti. Korkeakoulu päättää jatkokoulutuksen tutkimusaloista ja vahvistaa tutkimusalojen professorit. Korkeakoulu vahvistaa jatko-opiskelijan tutkimusalan opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä.
Koulutus suunnitellaan siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa kokopäivätoimisesti opiskellen.
Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yliopiston korkeakoulun tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa.
3. Vastuuprofessori ja ohjaaja
Korkeakoulu nimeää jatko-opiskelijalle vastuuprofessorin jatko-opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta. Vastuuprofessoriksi voidaan nimetä professoreiden urajärjestelmässä oleva korkeakoulun professori. Erityisestä syystä vastuuprofessoriksi voidaan dekaanin päätöksellä nimetä myös korkeakoulun professori, joka ei ole professoreiden urajärjestelmässä.
Korkeakoulu voi nimetä jatko-opiskelijalle myös toisen vastuuprofessorin, mikäli tutkinto suoritetaan kansainvälisessä tai kansallisessa yhteisohjauksessa tai mikäli jatko-opiskelijan tutkinto monitieteisyytensä vuoksi edellyttää jaettua vastuuta. Toiseksi vastuuprofessoriksi voidaan nimetä muu Aalto-yliopiston professori tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston professori.
Korkeakoulu vahvistaa jatko-opiskelijalle yhden tai useamman ohjaajan, joka on perehtynyt opinnäytteen aihealueeseen. Vastuuprofessori ja/tai toinen vastuuprofessori voi toimia myös ohjaajana.
Kauppatieteen ala:
Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.
Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:
Vähintään yhdellä ohjaajalla tulee olla tohtorin tutkinto. Jos väitöskirjaan sisältyy taideproduktioita tai tuotekehitysprojekteja, ainakin yhdellä ohjaajista tulee olla riittävä taiteellinen pätevyys ja syvällinen perehtyneisyys kyseiseen alueeseen.
Tekniikan ala:
Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.
4. Opintojen suunnittelu ja ohjaus
Jokaisella jatko-opiskelijalla on opintosuunnitelma, tutkimussuunnitelma ja ohjaussuunnitelma, joiden toteutumista vastuuprofessori seuraa. Jatko-opiskelijan vastuuprofessori vastaa jatko-opiskelijan ohjausjärjestelyistä.
5. Jatkokoulutuksen opinnot
Jatkokoulutuksen opinnot suoritetaan opintokokonaisuuksina. Opinnoissaan jatkokoulutukseen hyväksytyn tulee:
1. suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tutkimustyöhön valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista, tutkimustiedon välittämistä ja
2. perehtyä laajasti ja syvällisesti johonkin tutkimusalaan.
3. omaksua hyvän tieteellisen käytännön periaatteet.
Jatkotutkintoon kuuluvien opintojen laajuus on:
Kauppatieteen ala:
Opintojen laajuus on 60 opintopistettä
Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:
Opintojen laajuus on 40 opintopistettä (AAK 19.5.2020)
Tekniikan ala:
Opintojen laajuus on 40 opintopistettä
Korkeakoulu vahvistaa jatko-opiskelijan opintosuunnitelman.
Korkeakoulu voi jatkotutkintojen suorittamista varten määrätä jatkokoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi.
6. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen
Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi jatko-opiskelijan tulee:
1. suorittaa kohdassa 5 mainitut jatkokoulutuksen opinnot opintosuunnitelman mukaisesti; sekä
2. laatia lisensiaatintutkimus.
7. Lisensiaatintutkimus
Lisensiaatintutkimus tehdään jatko-opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta.
Lisensiaatintutkimuksessa jatko-opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävänä korkeakoulussa.
8. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyminen
Lisensiaatintutkimus esitellään korkeakoulussa. Lisensiaatin tutkinnon suorittajan on lisensiaatintutkimuksen tarkastusta varten toimitettava korkeakoululle lisensiaatintutkimus sekä hakemus, jossa on vastuuprofessorin puolto. Korkeakoulu määrää lisensiaatintutkimukselle yhden tai kaksi tarkastajaa. Korkeakoulu hankkii lausunnot tarkastajilta. Jatko-opiskelijalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa lausunnoista. Tämän jälkeen korkeakoulu päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman perusteltua syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun työlle on määrätty tarkastajat.
9. Tohtorin tutkinnon suorittaminen
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatko-opiskelijan tulee:
1. suorittaa kohdassa 5 mainitut jatkokoulutuksen opinnot opintosuunnitelman mukaisesti
2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä
3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
10. Väitöskirja
Väitöskirja tehdään jatko-opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta. Väitöskirjan tulee sisältää uutta tieteellistä tietoa.
Väitöskirjan muodoista ja vaatimuksista päätetään erikseen.
Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävänä korkeakoulussa.
11. Väitöskirjan esitarkastus ja väittelyluvan myöntäminen
Tohtorin tutkinnon suorittajan on väittelyluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä väittelylupahakemus korkeakoululle. Väittelylupahakemuksessa tulee olla vastuuprofessorin puolto.
Saatuaan käsikirjoituksen ja väittelylupahakemuksen korkeakoulu päättää esitarkastukseen lähettämisestä ja määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi tohtorin tutkinnon suorittanutta esitarkastajaa. Taiteiden alalla käsikirjoitukselle voidaan lisäksi määrätä esitarkastaja, jolta tohtorintutkinnon sijaan edellytetään riittäviä taiteellisia ansioita. Jatko-opiskelijalle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.
Korkeakoulu voi päättää olla lähettämättä käsikirjoitusta esitarkastukseen, mikäli se havaitsee, että käsikirjoituksessa on vakavia puutteita ja/tai että käsikirjoitus ei täytä yliopiston väitöskirjalle määrittelemiä yleisiä muotovaatimuksia.
Korkeakoulu hankkii ja käsittelee esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta. Jatko-opiskelijalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa esitarkastajien lausunnoista.
Korkeakoulu päättää väittelyluvan myöntämisestä saatuaan esitarkastajien lausunnot.
Väitöskirjan käsikirjoituksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin kolme kuukautta siitä, kun esitarkastajat on määrätty.
Saatuaan väittelyluvan jatko-opiskelija huolehtii väitöskirjan julkaisemisesta ja sopii korkeakoulun kanssa väitöstilaisuuden järjestämisestä.
12. Väitöskirjan julkinen tarkastus
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa. Korkeakoulu määrää väitöstilaisuuden ajankohdan ja siinä käytettävän kielen sekä kustoksen ja yhden tai kaksi vastaväittäjää. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa vastaväittäjän/vastaväittäjien valinnasta.
Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä korkeakoulussa tarkastamista varten nähtävänä vähintään kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta.
Korkeakoulu antaa tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä ja kulusta.
13. Väitöskirjan hyväksyminen
Julkisen tarkastuksen jälkeen on korkeakoulun määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on useampia, yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessaannettava korkeakoululle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava korkeakoululle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.
Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen hylkäämisestä ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä väitöskirjan hyväksymisestä päättävän toimielimen kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen.
Korkeakoululle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Väittelijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin sekä muihin arvosteluun liittyviin asiakirjoihin korkeakoulun määräämässä ajassa.
Tämän jälkeen korkeakoulu päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
14. Arvostelu ja arvosanat
Jatko-opinnäytteistä käytetään seuraavia arvosanoja
Kauppatieteen ala:
Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:
Väitöskirja arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty.
Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty (arkkitehtuuri).
Tekniikan ala:
Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.
Opintokokonaisuuksille ei anneta kokonaisarvosanaa.
15. Voimaantulo
Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.
16. Siirtymäsäännökset
Aikaisemman säännöstön mukaista opinnäytteen arvosteluasteikkoa käytetään niissä tapauksissa, joissa opinnäyte on jätetty tarkastukseen ennen 1.8.2018
Muutokset ja niiden soveltaminen
(AAK 19.5.2020) Muutos näiden sääntöjen 5 § tulee voimaan 1.8.2020.
Ennen 1.8.2020 jatko-opintonsa aloittaneet voivat hakemuksesta siirtyä suorittamaan jatko-opintojaan uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tällöin opiskelijan tutkintoon vaadittavat jatkokoulutuksen opinnot tulee vahvistaa uusien tutkintovaatimusten mukaiseksi. Jatkotutkinnon voi suorittaa ennen 1.8.2020 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti 31.12.2023 saakka.