Hakemukset, ohjeet ja säännöt

Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö (voimassa 1.8.2021 alkaen)

Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö (voimassa 1.8.2021 alkaen)

Tohtorinkoulutuksen tutkintosääntö voimassa 1.8.2018 lähtien, näillä muutoksilla 1.8.2021 alkaen.

Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt (OOS)
Liite: 43 a § TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKINTOSÄÄNTÖ

1. Määritelmät

Tässä tutkintosäännössä käytetyt käsitteet on määritelty alla. 

Tohtorikoulutettava (Doctoral student) 
Läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautunut tohtorikoulutettavaksi rekisteröity henkilö, joka kuuluu johonkin Aalto-yliopiston tohtoriohjelmaan. Käytetään myös nimitystä jatko-opiskelija (Doctoral candidate).  

Vastuuprofessori (Supervising professor) 
Korkeakoulun nimeämä Aalto-yliopiston professori, joka vastaa tohtorikoulutettavan tohtorin tutkinnon  kokonaisuudesta sekä ohjausjärjestelyistä ja tekee hänen kanssaan ohjaussuunnitelman. Voi toimia  
myös ohjaajana. 

Toinen vastuuprofessori (Co-supervisor) 
Korkeakoulun erityisistä syistä nimeämä Aalto-yliopiston tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston professori, joka yhdessä vastuuprofessorin kanssa vastaa tohtorikoulutettavan tohtorin tutkinnon  
kokonaisuudesta sekä ohjausjärjestelyistä. Voi toimia myös ohjaajana.  

Ohjaaja (Thesis advisor)  
Korkeakoulun nimeämä henkilö, joka on tohtorikoulutettavan väitöskirjan aihealueen asiantuntija. Ohjaajan tehtävät määritellään tohtorikoulutettavan ohjaussuunnitelmassa. 

Tutkimusala (Research field)
Korkeakoulun vahvistama akateemisen tutkimuksen ala, jolla korkeakoulu tarjoaa tohtorinkoulutusta.  Kauppakorkeakoulun tutkimusalat ovat pääaineita. 

Lisensiaatin tutkimuksen tarkastaja (Examiner) 
Korkeakoulun nimeämä opinnäytteen aihealueen asiantuntija. Tarkastajaksi nimettävällä tulee olla suoritettuna vastaavan tasoinen tutkinto.  

Väitöskirjan esitarkastaja (Preliminary examiner) 
Korkeakoulun nimeämä asiantuntija, joilla on riittävä tieteellinen tai taiteellinen pätevyys väitöskirjan edustamalla alalla. Esitarkastajaksi nimettävällä tulee olla tohtorin tutkinto tai riittävät taiteelliset ansiot.  

Vastaväittäjä (Opponent) 
Korkeakoulun nimeämä asiantuntija, joilla on riittävä tieteellinen tai taiteellinen pätevyys väitöskirjan edustamalla alalla. Vastaväittäjäksi nimettävällä tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.  

Väittelylupa (Permission for public defence)   
Väittelyluvalla tarkoitetaan julkaisulupaa (permission for publication). Väittelyluvan saatuaan tohtorikoulutettava voi julkaista väitöskirjansa ja puolustaa väitöskirjaansa julkisessa väitöstilaisuudessa. 

Tohtoriohjelma (Doctoral programme) 
Rehtorin päätöksellä perustettu tohtorinkoulutuksen kokonaisuus. Jokainen yliopiston tohtorikoulutettava kuuluu johonkin yliopiston tohtoriohjelmaan. 

Tohtoriohjelman johtaja (Doctoral programme director)  
Dekaanin nimittämä henkilö, joka johtaa tohtoriohjelmaa ja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteuttamisesta arvioinnista ja kehittämisestä.  

2. Tohtorinkoulutuksen järjestäminen

Tohtorin ja lisensiaatin tutkintoihin johtava koulutus järjestetään tohtoriohjelmissa tutkimusalakohtaisesti. Korkeakoulu päättää tohtorinkoulutuksen tutkimusalat ja vahvistaa tutkimusalojen professorit. Korkeakoulu vahvistaa tohtorikoulutettavan tutkimusalan opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Koulutus suunnitellaan siten, että tohtorin tutkinto on mahdollista suorittaa neljän vuoden tavoiteajassa kokopäivätoimisesti opiskellen ja lisensiaatin tutkinto kahden vuoden tavoiteajassa kokopäivätoimisesti opiskellen.

Tutkintoon johtava koulutus voidaan toteuttaa yhteistyönä yhden tai useamman Aalto-yliopiston  
korkeakoulun tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston kanssa. 

Tohtoriohjelmien tavoitteet on määritelty tohtoriohjelmien opetussuunnitelmissa.

3. Vastuuprofessori ja ohjaaja

Korkeakoulu nimeää tohtorikoulutettavalle vastuuprofessorin hänelle vahvistetulta tutkimusalalta.  Vastuuprofessoriksi voidaan nimetä professoreiden urajärjestelmässä oleva korkeakoulun professori.  
Erityisestä syystä vastuuprofessoriksi voidaan dekaanin päätöksellä nimetä myös korkeakoulun professori, joka ei ole professoreiden urajärjestelmässä. Jokaiselle opintojaan harjoittavalle tohtorikoulutettavalle tulee olla nimetty vastuuprofessori.

Korkeakoulu voi nimetä tohtorikoulutettavalle myös toisen vastuuprofessorin, mikäli tutkinto suoritetaan  kansainvälisessä tai kansallisessa yhteisohjauksessa tai mikäli tohtorikoulutettavan tutkinto monitieteisyytensä vuoksi edellyttää jaettua vastuuta. Toiseksi vastuuprofessoriksi voidaan nimetä muu Aalto-yliopiston professori tai muun kotimaisen tai ulkomaisen yliopiston professori.  

Korkeakoulu vahvistaa tohtorikoulutettavalle yhden tai useamman ohjaajan, joka on perehtynyt opinnäytteen aihealueeseen. Vastuuprofessori ja/tai toinen vastuuprofessori voi toimia myös ohjaajana.  

Kauppatieteen ala: 

Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto. 

Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:                                     

Vähintään yhdellä ohjaajalla tulee olla tohtorin tutkinto. Jos väitöskirjaan sisältyy taideproduktioita tai tuotekehitysprojekteja, ainakin yhdellä ohjaajista tulee olla riittävä taiteellinen pätevyys ja syvällinen perehtyneisyys kyseiseen alueeseen.  

Tekniikan ala: 

Opinnäytteen ohjaajalla tulee olla suoritettuna tohtorin tutkinto.  

4. Opintojen suunnittelu ja ohjaus

Jokaisella tohtorikoulutettavalla on tohtorikoulutettavan henkilökohtainen opintosuunnitelma (THOPS), joka sisältää opintojen sisältöä, laajuutta ja kestoa koskevan suunnitelmantutkimus-, ohjaus-, rahoitus -ja urasuunnitelmat, joiden toteutumista vastuuprofessori seuraa vuosittain. Tohtorikoulutettavan vastuuprofessori vastaa hänen ohjausjärjestelyistään.

5. Tohtorikoulutuksen opinnot   

Tohtorikoulutuksen opintoihin kuuluu väitöskirjatyön lisäksi opintopisteytettyjä opintoja. Nämä suoritetaan opintokokonaisuuksina.

Opintopisteytettyjen opintojen laajuus on kauppatieteen alalla 60 opintopistettä, taiteiden ja suunnittelun sekä tekniikan alalla 40 opintopistettä. (AAK 19.5.2020)

Korkeakoulu vahvistaa tohtorikoulutettavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman (THOPS). Korkeakoulu voi tohtorintutkinnon suorittamista varten määrätä tohtorikoulutukseen hyväksytylle tarvittaessa myös muita opintoja suoritettavaksi.

Tohtorinkoulutusopinnot sisältävät kahdenlaisia opintoja väitöskirjatyön lisäksi. Opinnot on organisoitu opintokokonaisuuksiin, joitten nimet ovat “yleiset tutkimusvalmiusopinnot”, “tutkimusalan opinnot” ja “väitöskirja”. Opintopisteytettyjen opintokokonaisuuksien koot on esitetty kunkin tohtoriohjelman opetussuunnitelmassa.

Yleisissä tutkimusvalmiusopinnoissa tohtorikoulutettavan tulee suorittaa opintoja, jotka käsittelevät tutkimustyöhön valmentautumista, tutkimustiedon soveltamista, tutkimustiedon välittämistä sekä omaksua hyvän tieteellisen käytännön periaatteet. Yleiset tutkimusvalmiusopinnot voivat sisältää siirrettävien taitojen opintoja.  (transferable skills).

Tutkimusalan opinnot ja väitöskirja perehdyttävät tohtorikoulutettavaa laajasti ja syvällisesti johonkin tutkimusalaan.

Tohtorinkoulutuksen opinnot voivat sisältää opintoja useasta Aallon korkeakoulusta, kunhan ne sisältyvät hyväksyttyyn tohtorikoulutettavan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

6. Lisensiaatin tutkinnon suorittaminen

Lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi tulee: 

1. suorittaa kohdassa 5 mainitut tohtorikoulutuksen opintopisteytetyt opinnot tohtorikoulutettavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti; sekä

2. laatia lisensiaatintutkimus.

7. Lisensiaatintutkimus

Lisensiaatintutkimus tehdään opiskelijalle vahvistetulta tutkimusalalta.  Lisensiaatintutkimuksessa opiskelijan on osoitettava hyvää perehtyneisyyttä tutkimusalaan sekä valmiutta itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä.  

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa  
ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja  
niistä laadittu yhteenveto taikka muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa. 

Lisensiaatintutkimus on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä saatavilla yliopistossa sähköisessä muodossa.

8. Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ja hyväksyminen

Lisensiaatintutkimus esitellään korkeakoulussa. Lisensiaatin tutkinnon suorittajan on  
lisensiaatintutkimuksen tarkastusta varten toimitettava korkeakoululle lisensiaatintutkimus sekä hakemus, jossa on vastuuprofessorin puolto. Korkeakoulu määrää lisensiaatintutkimukselle yhden tai kaksi tarkastajaa ja hankkii lausunnot tarkastajilta. Lisensiaatin tutkinnon suorittajalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa lausunnoista. (OOS 29§) Tämän jälkeen korkeakoulu päättää lisensiaatintutkimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. 

Lisensiaatintutkimuksen tarkastus ei saa ilman perusteltua syytä kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta siitä, kun työlle on määrätty tarkastajat. 

9. Tohtorin tutkinnon suorittaminen

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tohtorikoulutettavan tulee: 

1. suorittaa kohdassa 5 mainitut tohtorinkoulutuksen opinnot opintosuunnitelmansa mukaisesti tai heidän on täytynyt suorittaa korkeakoulun hyväksymät soveltuvat lisensiaatin opinnot

2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua sekä

3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

10. Väitöskirja

Väitöskirja tehdään tohtorikoulutettavalle vahvistetulta tutkimusalalta. Väitöskirjan tulee sisältää uutta  
tieteellistä tietoa. 

Väitöskirjan muodoista ja vaatimuksista päätetään erikseen. (AAK 1.12.2015)

Väitöskirja on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä saatavilla yliopistossa sähköisessä muodossa.

11. Väitöskirjan esitarkastus ja väittelyluvan myöntäminen   

Tohtorin tutkinnon suorittajan on väittelyluvan saamiseksi toimitettava väitöskirjan käsikirjoitus ja siihen liittyvä väittelylupahakemus korkeakoululle. Väittelylupahakemuksessa tulee olla vastuuprofessorin puolto. 

Saatuaan käsikirjoituksen ja väittelylupahakemuksen korkeakoulu päättää esitarkastukseen lähettämisestä ja määrää käsikirjoitukselle vähintään kaksi tohtorin tutkinnon suorittanutta  
esitarkastajaa. Taiteiden alalla käsikirjoitukselle voidaan lisäksi määrätä esitarkastaja, jolta tohtorintutkinnon sijaan edellytetään riittäviä taiteellisia ansioita. Tohtorin tutkinnon suorittajalle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta (OOS 29§)

Korkeakoulu voi päättää olla lähettämättä käsikirjoitusta esitarkastukseen, mikäli se havaitsee, että käsikirjoituksessa on vakavia puutteita ja/tai että käsikirjoitus ei täytä yliopiston väitöskirjalle määrittelemiä yleisiä muotovaatimuksia. (AAK 1.12.2015).

Korkeakoulu hankkii ja käsittelee esitarkastajien lausunnot väitöskirjan käsikirjoituksesta.Tohtorikoulutettavalle varataan mahdollisuus esittää vastineensa esitarkastajien lausunnoista. (OOS 29§)

Korkeakoulu päättää väittelyluvan myöntämisestä saatuaan esitarkastajien lausunnot. 

Väitöskirjan käsikirjoituksen käsittely ei saa kestää ilman perusteltua syytä kauempaa kuin kolme kuukautta siitä, kun esitarkastajat on määrätty. 

Saatuaan väittelyluvan tohtorikoulutettava huolehtii väitöskirjan julkaisemisesta ja sopii korkeakoulun kanssa väitöstilaisuuden järjestämisestä kohtuullisessa ajassa tai väittelylupa raukeaa.

12. Väitöskirjan julkinen tarkastus

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jossa väittelijä puolustaa väitöskirjaansa.  Korkeakoulu määrää väitöstilaisuuden ajankohdan ja siinä käytettävän kielen sekä kustoksen ja yhden tai kaksi vastaväittäjää. Väittelijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa  vastaväittäjän/vastaväittäjien valinnasta.

Väitöskirjan muodostava työ tai työt on pidettävä sähköisesti saatavilla yliopistossa vähintään kymmenen päivää. Väitöskirjaa voidaan edelleen pitää esillä korkeakoulussa.

Yliopisto antaa tarkemmat määräykset väitöstilaisuuden järjestelyistä ja kulusta. 

13. Väitöskirjan hyväksyminen

Julkisen tarkastuksen jälkeen on korkeakoulun määräämän vastaväittäjän tai, jos heitä on useampia, yhdessä tai erikseen, kahden viikon kuluessaannettava korkeakoululle kirjallinen lausunto väitöskirjasta ja sen puolustamisesta. Jos väitöstilaisuudessa on ilmoitettu tehtävästä kirjallisesta huomautuksesta, on myös se toimitettava korkeakoululle kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Väitöskirjan hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Vaatimuksen hylkäämisestä ovat oikeutetut tekemään vastaväittäjä sekä väitöskirjan hyväksymisestä päättävän  
toimielimen kyseistä opintosuoritusta koskevaan päätöksentekoon oikeutettu jäsen. 

Korkeakoululle on toimitettava väitöskirjan hyväksymistä varten vastaväittäjien kirjalliset lausunnot sekä muut kirjalliset huomautukset. Väittelijälle on annettava tilaisuus kirjallisesti vastata näihin lausuntoihin ja huomautuksiin sekä muihin arvosteluun liittyviin asiakirjoihin korkeakoulun määräämässä ajassa. (OOS 29§)

Tämän jälkeen korkeakoulu päättää väitöskirjan hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

14. Arvostelu ja arvosanat

Tohtorinkoulutuksen opinnäytteistä käytetään seuraavia arvosanoja:  

Kauppatieteen ala: 

Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Taiteiden ala ja Tekniikan ala; arkkitehtuuri:  

Väitöskirja arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty.   
Lisensiaatintutkimus arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty/hyväksytty/hylätty (arkkitehtuuri).  

Tekniikan ala: 

Lisensiaatintutkimus ja väitöskirja arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty.  

Opintokokonaisuuksille ei anneta kokonaisarvosanaa. 

15. Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018. 

16. Siirtymäsäännökset

Aikaisemman säännöstön mukaista opinnäytteen arvosteluasteikkoa käytetään niissä tapauksissa, joissa opinnäyte on jätetty tarkastukseen ennen 1.8.2018.

Muutokset ja niiden soveltaminen

(AAK 19.5.2020) Muutos näiden sääntöjen 5§ tulee voimaan 1.8.2020. Ennen 1.8.2020 tohtorinkoulutuksensa aloittaneet voivat hakemuksesta siirtyä suorittamaan tohtorinkoulutustaan uusien tutkintovaatimusten mukaisesti. Tällöin opiskelijan tutkintoon vaadittavat tohtorinkoulutuksen opinnot tulee vahvistaa uusien tutkintovaatimusten mukaisiksi. Tohtorintutkinnon voi suorittaa ennen 1.8.2020 voimassa olleiden tutkintovaatimusten mukaisesti 31.12.2023 saakka.

Muutokset 1-13§ astuvat voimaan 1.8.2021.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu