Hakemukset, ohjeet ja säännöt

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö (voimassa 31.7.2021 saakka)

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosääntö (voimassa 31.7.2021 saakka)

Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkintosääntö korvasi 1.8.2021 voimaan tullessaan korkeakoulukohtaiset tutkintosäännöt.

1. TARKOITUS

1§ Tarkoitus

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosäännön tarkoitus on turvata akateemisen yhteisön jäsenten yhtenäinen ja tasapuolinen kohtelu ja oikeusturva ja määrittää Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitean antamia päätöksiä ja ohjeita tarkemmat säännöt opetuksen ja opiskelun järjestelyiksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Sääntöjä sovelletaan koko korkeakoulussa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, jollei jäljempänä toisin mainita.

2. TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

2§ Tutkinnot

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, jäljempänä korkeakoulu, toimii taiteiden ja tekniikan koulutusalalla.

Taiteiden koulutusalalla voidaan suorittaa

1. alempana korkeakoulututkintona taiteen kandidaatin tutkinto

2. ylempänä korkeakoulututkintona taiteen maisterin tutkinto

3. jatkotutkintona taiteen tohtorin tutkinto.

Tekniikan koulutusalalla voidaan suorittaa

1. alempana korkeakoulututkintona tekniikan kandidaatin tutkinto

2. ylempinä korkeakoulututkintoina arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnot

3. jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin sekä filosofian tohtorin tutkinnot.

3§ Ohjelmat ja pääaineet

Taiteen ja tekniikan kandidaatin tutkinto suoritetaan kandidaattiohjelmassa. Taiteen maisterin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoja suoritetaan maisteriohjelmissa. Ohjelmalla voi olla useita pääaineita.

Ohjelmalla on johtaja, joka vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä.  Mikäli ohjelmalla on useita pääaineita, on kullakin pääaineella pääainevastaava, joka vastaa pääaineen opetuksen toteuttamisesta ja kehittämisestä osana ohjelmaa.

Ohjelmat ja pääaineet on kuvattu liitteessä 1.

4§ Siirtyminen suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa

Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittamaan otettu opiskelija voi aloittaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavat opinnot kandidaatin tutkinnon suoritettuaan.

Laitos voi myöntää opiskelijalle hakemuksesta opinto-oikeuden ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ennen kandidaatin tutkinnon suorittamista, jos opiskelija ei muutoin voisi aloittaa ylempään korkeakoulututkintoon johtavia opintojaan ilman viivettä kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Maisteriopintojen suorittamiseen voidaan myöntää oikeus, mikäli opiskelijalla on korkeintaan 25 opintopistettä suorittamatta kandidaatin tutkinnostaan. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee maisteriohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja. Päätökseen voi sisältyä aikaraja, johon mennessä kandidaatin tutkinto tulee saada valmiiksi, jotta opiskelu maisteriohjelmassa voi jatkua. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut kandidaatin tutkinnosta puuttuvia opintojaan loppuun laitoksen määräämään aikarajaan mennessä, hänen tulee suorittaa kandidaattiopintonsa loppuun ennen kuin voi jatkaa maisteriopintoja. Toista määräaikaa kandidaattiopintojen loppuun suorittamiseen ennen maisteriopintoihin siirtymistä ei ole mahdollista myöntää.

Opiskelijalle muodostuu opinto-oikeus tiettyyn maisteriohjelmaan tai tiettyihin maisteriohjelmiin kandidaattitutkinnossa suoritettujen opintojen perusteella. Kandidaattiohjelman pääaineiden ja maisteriohjelmien ja niiden pääaineiden välisistä siirtymäpoluista annetaan erillinen päätös.

5§ Ohjelman ja pääaineen vaihto korkeakoulussa

Opiskelijalle voidaan perustellusta syystä myöntää oikeus vaihtaa ohjelmaa korkeakoulun sisällä. Opiskelijan tulee liittää hakemukseen henkilökohtainen opintosuunnitelma, josta käy selville miten opiskelija on suunnitellut suorittavansa tutkinnon uudessa ohjelmassa, sekä muut vastaanottavaa ohjelmaa koordinoivan laitoksen edellyttämät liitteet. Ennen ohjelman vaihdon hakemista opiskelijan tulee käydä keskustelu henkilökohtaisesta opintosuunnitelmastaan siinä ohjelmassa, josta hän hakee vaihtoa. Ohjelman vaihtamisen edellytys on, että opiskelija on osoittanut ohjelmassa opiskelua varten tarvittavan osaamisen ja motivaation sen ohjelman opintojen suorituksilla, johon hän hakee vaihtoa, sekä mahdollisilla muilla vastaanottavan laitoksen edellyttämillä tavoilla.

Ohjelmaa vaihtava opiskelija luopuu opinto-oikeudestaan aiempaan ohjelmaan. Jos ohjelman vaihto hyväksytään, aiemman ohjelman opinnot pyritään sijoittamaan mahdollisimman suurelta osalta uudessa ohjelmassa suoritettavaan tutkintoon.

Edellä määritellyt ohjelman vaihtamista koskevat periaatteet koskevat myös pääaineen vaihtamista.

Ohjelman vaihtamisesta tekee päätöksen vastaanottavaa ohjelmaa koordinoivan laitoksen johtaja vastaanottavan ohjelman johtajan esityksestä. Pääaineen vaihtamisesta tekee päätöksen laitoksen johtaja vastaanottavan pääainevastaavan esityksestä.

Ohjelman vaihtaminen ei koske Aalto-ohjelmia eikä arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin pääaineeseen tai maisteriohjelmaan siirtymistä.

6§ Tohtorin tutkinnon tutkimusalat

Tohtoriohjelman tutkimusalat on kuvattu liitteessä 2. Korkeakoulun tohtoriohjelman johtaja vastaa ohjelman suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä.

Tutkimusalan vaihto edellyttää, että tohtorinkoulutusneuvosto hyväksyy tohtorikoulutettavan uuden tutkimussuunnitelman ja että vastaanottava laitos sekä tutkimusala puoltavat vaihtoa.

3. TUTKINTOVAATIMUKSET

Alempien korkeakoulututkintojen tavoitteet

7§ Taiteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on

1. taiteiden alan ammattitehtävien edellyttämä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen ammattitaito, taiteiden alan tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seurantaan;

2. taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet ja valmiudet tutkimukselliseen ajatteluun ja tutkimuksellisiin työskentelytapoihin;

3. valmius taiteen maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen;

4. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

8§ Tekniikan kandidaatin tutkinnon (arkkitehtuuri ja maisema-arkkitehtuuri) tavoitteet

Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on

1. ohjelmaan ja pääaineeseen kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset arkkitehtuurin alan asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden kehityksen seuraamiseen;

2. valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin ja niiden lisäksi taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet;

3. edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4. valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan ja taiteen vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä;

5. kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn;

6. edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa oman alansa tehtävissä sekä kansainvälisessä yhteistyössä;

7. riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja alan käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan.

Alempien korkeakoulututkintojen rakenteet

9 § Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne

Taiteen kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • 40 opintopisteen laajuiset yhteiset opinnot, jotka sisältävät tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Kieliopinnoista on määrätty 15 §:ssä.
  • pääaineen opinnot 100–110 opintopistettä riippuen opiskelijan sivuaineen laajuudesta
  • sivuaineen opinnot 15–25 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot 15 opintopistettä

Mikäli taiteen kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija opiskelee kaksi sivuainetta, hän voi korvata tutkintorakenteessa mainittuja vapaasti valittavia opintoja sivuaineopinnoilla.

Pääaineen opintoihin kuuluva taiteen kandidaatin opinnäyte on laajuudeltaan 10 opintopistettä. Taiteen kandidaatin opinnäytteen yhteydessä suoritetaan opinnäyteseminaari, joka sisältyy 10 opintopisteen laajuiseen opinnäytteeseen.

Kandidaatin tutkinnon opinnäytteestä annetaan erillinen ohje.

9.a § Taiteen kandidaatin tutkinnon rakenne kuvataidekasvatuksen pääaineen opiskelijoilla

Taiteen kandidaatin tutkintoon johtavan kuvataidekasvatuksen pääaineen osalta kandidaattiohjelman rakenne poikkeaa edellä esitetystä seuraavasti:

Kuvataidekasvatuksen pääaineen opiskelijoilla taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • 40 opintopisteen laajuiset yhteiset opinnot, jotka sisältävät tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Kieliopinnoista on määrätty 15 §:ssä.
  • pääaineen opinnot 75–85 opintopistettä riippuen opiskelijan sivuaineen laajuudesta
  • opettajan pedagogiset opinnot 25 opintopistettä
  • sivuaineen opinnot 15–25 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot 15 opintopistettä

Kuvataidekasvatusta pääaineenaan opiskeleva voi suorittaa sivuaineen 60 opintopisteen laajuisena, mikäli hän suorittaa kaksoiskelpoisuuden tuottavan pitkän 60 opintopisteen laajuisen sivuaineen. Tällöin pääaineen opintojen laajuus on 55 opintopistettä ja opiskelija käyttää sivuaineeseen sivuaineen opintojen lisäksi vapaasti valittavat opinnot.

Muilta osin noudatetaan 9 §:ssä mainittuja taiteen kandidaatin tutkinnon rakenteita koskevia periaatteita.

10§ Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakenne

Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • 34 opintopisteen laajuiset yhteiset opinnot, jotka sisältävät tutkintoon vaadittavat kieliopinnot. Kieliopinnoista on määrätty 15 §:ssä
  • pääaineen opinnot 106–116 opintopistettä riippuen opiskelijan sivuaineen laajuudesta
  • sivuaineen opinnot 15–25 opintopistettä opiskelijan valinnan mukaan
  • vapaasti valittavat opinnot 15 opintopistettä

Mikäli tekniikan kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija opiskelee kaksi sivuainetta, hän voi korvata tutkintorakenteessa mainittuja vapaasti valittavia opintoja sivuaineopinnoilla.

Pääaineopintoihin kuuluva kandidaatintyö on laajuudeltaan 10 opintopistettä. Kandidaatintyön yhteydessä suoritetaan opinnäyteseminaari, joka sisältyy 10 opintopisteen laajuiseen kandidaatintyöhön.

Kandidaatin tutkinnon opinnäytteestä annetaan erillinen ohje.

Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet

11§ Taiteen maisterin tutkinnon tavoitteet

Tavoitteena on, että taiteen maisterin tutkinnon suorittaneella on

1. oman alansa hyvä teoreettinen, tiedollinen, taiteellinen ja käytännöllinen osaaminen sekä taiteiden alan yleistuntemus;

2. edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön ja monialaiseen yhteistyöhön sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen;

3. valmiudet hoitaa itsenäisesti ja yhteistyössä vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä;

4. valmiudet taiteen tohtorin tutkintoon johtavaan jatkokoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen;

5. hyvä viestintä- ja kielitaito taiteiden alan tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan sekä alan ammatillisiin käytäntöihin.

12§ Arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen tavoitteet

Tavoitteena on, että arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon suorittaneella on

1. maisteriohjelmaan kuuluvien syventävien opintojen hyvä tuntemus;

2. valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseensekä edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön;

3. valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta;

4. valmiudet itsenäisesti ja yhteistyössä hoitaa vaativia oman alansa asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtäviä;

5. hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin ja kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön;

6. valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä elinikäiseen oppimiseen.

Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttävien tehtäväalueiden käytäntöihin sekä taiteelliseen toimintaan. Lisäksi arkkitehdin tutkinnon tulee täyttää vähintään EU-direktiivin 2005/36/EY (7.9.2005) mukaiset vaatimukset (liite 3).

Ylempien korkeakoulututkintojen rakenteet

13 § Arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja taiteen maisterin tutkinnon rakenne

Arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja taiteen maisterin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

Tutkintoihin kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet

  • 90 opintopisteen laajuiset pääaineen syventävät opinnot, jotka sisältävät 30 opintopisteen laajuisen opinnäytteen tai mikäli ohjelmassa ei ole erillisiä pääaineita 90 opintopisteen laajuiset maisteriohjelman syventävät opinnot, jotka sisältävät 30 opintopisteen laajuisen opinnäytteen.
  • 30 opintopisteen laajuiset vapaasti valittavat tai vaihtoehtoiset opinnot. Perustellusta syystä ohjelmaan voi vapaasti valittavien tai vaihtoehtoisten opintojen sijaan sisältyä erikoistumisopintoja

Mikäli ohjelmaan ei yllä mainittujen poikkeusten takia sisälly vapaasti valittavien tai vaihtoehtoisten opintojen kokonaisuutta, tulee ylempään korkeakoulututkintoon kuitenkin sisältyä vaihtoehtoisia opintoja 30 opintopistettä.

Kansainvälisenä, monialaisena tai muuna korkeakoulujen välisenä yhteistyönä tai Aalto-ohjelmana toteutettavan ohjelman rakenne voi perustellusta syystä poiketa edellä esitetystä.

Ylempien korkeakoulututkintojen opinnäytteistä annetaan erillinen ohje.

13.a § Taiteen maisterin tutkinnon rakenne kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa

Taiteen maisterin tutkintoon johtavan kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman rakenne poikkeaa edellä esitetystä. Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelmassa suoritettavaan taiteen maisterin tutkintoon kuuluvat seuraavat opintokokonaisuudet:

  • 85 opintopisteen laajuiset maisteriohjelman syventävät opinnot, jotka sisältävät 30 opintopisteen laajuisen opinnäytteen
  • 35 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot

Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman muuntokoulutukselle voidaan vahvistaa kuvataidekasvatuksen maisteriohjelman yleisistä tutkintovaatimuksista poikkeavat tutkintovaatimukset.

Muilta osin noudatetaan 13 §:ssä mainittuja taiteen maisterin tutkinnon rakenteita koskevia periaatteita.

Kieliopinnot

14 § Kielitaito

Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla yliopiston ja korkeakoulun päättämällä tavalla osoittaa saavuttaneensa

1. suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2. vähintään yhden vieraan kielen sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Opiskelijalle kuuluvista kieliopinnoista on määrätty 15 §:ssä ja 16 §:ssä.

Edellä kuvattu kielitaitovaatimus ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta on määrätty tarkemmin 15 §:ssä ja 16 §:ssä.

15§ Kieliopinnot alemmassa korkeakoulututkinnossa

Taiteen kandidaatin tutkintoon kuuluu

  • 3 opintopistettä äidinkielen opintoja
  • 3 opintopistettä toisen kotimaisen kielen opintoja
  • 6 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden taiteen kandidaatin tutkintoa opiskelevien tulee suorittaa

  • 3 opintopistettä suomen tai ruotsin kielen opintoja
  • 6 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja
  • 3 opintopistettä muita kieli- tai viestintäopintoja

Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu

  • koulusivistyskielen suullisen ja kirjallisen taidon osoittaminen kandidaattiseminaarin yhteydessä kypsyysnäytteellä sekä kandidaatin työn suullisella esittämisellä ja opponoinnilla
  • 3 opintopistettä toisen kotimaisen kielen opintoja
  • 3 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden tekniikan kandidaatin tutkintoa opiskelevien tulee suorittaa

  • 3 opintopistettä yhden vieraan kielen opintoja
  • 3 opintopistettä muita kieli- tai viestintäopintoja

16§ Kieliopinnot ylemmässä korkeakoulututkinnossa

Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä. Opiskelija, joka ei ole osoittanut kielitaitoa alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, tulee suorittaa seuraavasti:

  • suomen tai ruotsin kielellä koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee suorittaa kieliopinnot 15 §:n mukaisesti;
  • muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksenä saaneiden taiteen maisterin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulee suorittaa kieliopintoja 6 opintopistettä yhdessä kielessä;
  • muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneiden arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden tulee suorittaa kieliopintoja 3 opintopistettä yhdessä kielessä.

Ulkomailla koulusivistyksen saaneille opiskelijoille suositellaan kieliopinnoiksi suomen kielen opintoja.

Opiskelija voi sisällyttää kieliopinnot tutkintoon tai suorittaa ne tutkinnon lisäksi.

17§ Kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte suoritetaan sekä alemmassa että ylemmässä korkeakoulututkinnossa. Kypsyysnäytteellä osoitetaan perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja opiskelijan koulusivistyskielen (suomen tai ruotsin) kielen taitoa. Jos kielitaito on osoitettu alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen yhteydessä ja siitä on merkintä tutkintotodistuksessa, tarkastetaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteestä vain perehtyneisyys opinnäytteen alaan.

Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai ulkomailla koulusivistyksensä saaneen opiskelijan sekä opiskelijan, joka on osoittanut kielitaidon alemman korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteen yhteydessä, tulee osoittaa kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan.  Kypsyysnäyte suoritetaan tällöin suomen, ruotsin tai englannin kielellä.

Tekniikan lisensiaatin, taiteen, tekniikan ja filosofian tohtorin tutkinto

18§ Tohtorin tutkinnon tavoitteet

Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija

1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen

2. hankkii valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;

3. perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin;

4. saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; sekä

5. saavuttaa riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Taiteiden koulutusalalla tutkinnon tavoitteena voi tavoitteiden 1-5 lisäksi olla se, että opiskelija saavuttaa valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita.

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusaloilla tavoitteena voi tavoitteiden 1-5 lisäksi olla se, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa ongelmanasettelussa.

19§ Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittaminen

Tekniikan lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan tulee

1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot sekä

2. laatia lisensiaatintutkimus.

20§ Tohtorin tutkinnon suorittaminen

Tohtoriohjelmaan otetun opiskelijan tulee

1. suorittaa jatkokoulutuksen opinnot;

2. osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä

3. laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

21§ Tohtorin tutkinnon rakenne

Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä sekä väitöskirja. Opintojen rakenne on seuraava:

1. yleiset tutkijankoulutusopinnot 14–18 opintopistettä

2. tutkimusalan opinnot 14–16 opintopistettä

3. omaa tutkimustyötä tukevat opinnot 26–32 opintopistettä

Tohtoriohjelmaan hyväksyttävälle voidaan määrätä esitietovaatimuksia tai muita täydentäviä opintoja.

Jos tohtoriohjelmaan hyväksytty on suorittanut aiemmin taiteen, tekniikan tai muun alan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon, vaadittavien opintojen laajuuden vahvistaa tohtoriohjelman johtaja.

Väitöskirjasta on annettu erillinen ohje.

4. OPETUSSUUNNITELMAT

22§ Opetussuunnitelman laatiminen

Opetussuunnitelma tulee laatia niin, että opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinto yliopistolaissa (558/2009) 40 §:ssä säädetyssä tavoiteajassa.

Opetussuunnitelma vahvistetaan vuosittain.

23§ Vahvistetun opetussuunnitelman muuttaminen

Opetuksesta vastaavan tahon tulee ilmoittaa opetussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista välittömästi muutostarpeen havaittuaan korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalveluihin.

Vahvistettuun opetussuunnitelmaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia opetuksesta vastaavan laitoksen johtajan päätöksellä.

Vähäisenä muutoksena ei pidetä muutosta opintojen laajuuteen, ajoitukseen, osaamistavoitteisiin, olennaiseen sisältöön, opetusmenetelmiin, opetuskieleen tai arvosteluasteikkoon.

5. ILMOITTAUTUMINEN YLIOPISTOON

24§ Ilmoittautuminen läsnä- tai poissaolevaksi

Jokaisen opiskelijan on ilmoittauduttava vuosittain läsnä tai poissa olevaksi ilmoittautumiselle varattuna aikana yliopiston määräämällä tavalla.

Taiteen kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittamaan hyväksytyn tulee ilmoittautua läsnä olevaksi ensimmäisenä lukuvuonna. Poissa olevaksi ilmoittautuminen on mahdollista vain erityisestä syystä, joka voi olla varusmies- tai siviilipalvelus, äitiys- tai vanhempainvapaa tai sairaus. Oikeutta ilmoittautua poissa olevaksi on haettava kirjallisesti.

6. OPINNOT

25§ Kursseille ilmoittautuminen

Kursseille on ilmoittauduttava etukäteen kurssin ilmoittautumisaikana yliopiston määräämällä tavalla. Opiskelijalla on oikeus saada tieto kurssille pääsystä hyvissä ajoin. Viimeistään kurssi-ilmoittautumisen alkaessa ilmoitetaan, kuinka monta opiskelijaa kurssille voidaan ottaa. Opetussuunnitelmassa ilmoitetaan, missä järjestyksessä opiskelijat otetaan, jos kaikki ilmoittautuneet eivät mahdu kurssille. Mikäli muuta ottamisjärjestyksen perustetta ei ole ilmoitettu, etusijalla ovat ne korkeakoulun opiskelijat, joilla opinnot kuuluvat ohjelman tai pääaineen pakollisiin tai vaihtoehtoisiin opintoihin. Muilta osin kurssin paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Mikäli opiskelija ei pääse osallistumaan kurssille, jolle hän on ilmoittautunut, hänen tulee peruuttaa osallistumisensa.

Jos opiskelija ei osallistu kurssin ensimmäiselle opetuskerralle eikä ole ilmoittanut poissaolosta voidaan hänen tilalleen ottaa opiskelija ensimmäiseltä varasijalta ellei opetussuunnitelmassa ole muuta ilmoitettu.

26§ Tentit

Korkeakoulussa järjestetään opintoihin liittyviä yleisiä tenttejä. Lukukauden tenttipäivät julkaistaan ennen lukukauden alkamista.

27§ Opintosuorituksen kieli

Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Korkeakoulussa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon ja jatkotutkinnon englannin kielellä sen mukaan kuin ohjelman perustamisen yhteydessä on päätetty.

Korkeakoulu voi käyttää opetuksessa suomen ja ruotsin lisäksi myös muita kieliä. Kun opetuskieli on englanti, opiskelijalta edellytetään opintosuorituksen antamista pääsääntöisesti englanniksi.

Opiskelijalla on oikeus käyttää kokeissa sekä kirjallisesti että suullisesti suomen tai ruotsin kieltä ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä sekä vieraalla kielellä luennoidusta kurssista asianomaista kieltä. Opiskelijalla on oikeus saada pyydettäessä tenttikysymykset molemmilla kotimaisilla kielillä. Oikeudesta käyttää muuta kieltä päättää korkeakoulu.

28§ Kurssien järjestäminen

Kurssit on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä, keskeytyksettä ja tehokkaasti harjoittaa opintojaan. Kun kurssin opetusaikataulu on ilmoitettu, voi aikataulua muuttaa vain erityisestä syystä.

Kurssin tarkat arvosteluperusteet tulee ilmoittaa opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa. Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, on sen suoritusmahdollisuus järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa.

Mikäli kurssi suoritetaan harjoitustyöllä, on harjoitustyö mahdollista palauttaa kurssin päätyttyä opetussuunnitelman mukaisina kurssin kahtena jälkipalautuspäivänä. Arvosteluperusteena voi olla opiskelijan ajankäyttö kurssilla ja kurssisuorituksen palauttamatta jättäminen varsinaisena palautuspäivänä.

Uusintasuorituksen suoritustapa voi olla eri kuin ensimmäisessä suorituksessa. Suoritusmahdollisuudet on järjestettävä niin, että opiskelijalle jää riittävä valmistautumisaika. Opetussuunnitelmasta poistettavasta kurssista järjestetään uusintatenttejä tai muita loppusuorituksia ainakin seuraavan lukuvuoden ajan.

Laajojen kurssien suoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Laajoista kursseista annetaan osaopintosuorituksia kurssin etenemisen mukaisesti. Osaopintosuoritukset ovat voimassa siihen asti, kunnes kurssi seuraavan kerran järjestetään. Osaopintosuorituksia voidaan lukea hyväksi muihin kursseihin kurssin vastuuhenkilön harkinnan mukaisesti.

7. OPINTOJEN OHJAUS

29§ Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Opiskelija laatii yhdessä 3 §:ssa mainitun ohjelman johtajan tai pääainevastaavan, tai hänen määräämänsä henkilön kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka perusteella hän suorittaa opintojaan. Henkilökohtainen opintosuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai opiskelijan pyynnöstä opiskelijan ja 3 §:ssa mainitun ohjelman johtajan, pääainevastaavan tai hänen määräämänsä henkilön toimesta.

Tohtoriohjelmassa tohtorikoulutettava ja vastuuprofessori laativat yhdessä opiskelijalle henkilökohtaisen opinto- ja ohjaussuunnitelman opintojen alkaessa. Suunnitelman vahvistaa tohtoriohjelman johtaja.

30§ Opintojen ohjaaja

Jokaisella opiskelijalla on akateeminen ohjaaja, jonka tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa opinnoissaan ja seurata opintojen etenemistä.

Tohtoriohjelmassa johtaja vahvistaa yhden tutkimusalan professoreista opiskelijan jatko-opintojen vastuuprofessoriksi ja tohtorinkoulutusneuvosto määrää opiskelijalle vähintään yhden ohjaajan.

8. HARJOITTELU

31§ Harjoittelu

Koulutusohjelmat voivat sisällyttää alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon pakollisen tai vapaaehtoisen työharjoittelun. Harjoittelusta määrätään opetussuunnitelmassa. Mahdollisuudesta sisällyttää tutkintoon työharjoittelu päätetään opetussuunnitelmassa. Harjoittelusta ja sen sisällöistä sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

9. OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINTI

32§ Opintosuorituksen voimassaolo

Kurssin suoritus vanhenee, kun sen suorittamisesta on kulunut 10 vuotta. Kurssia ei voi tämän jälkeen sisällyttää tutkintoon automaattisesti. Kurssin hyväksymisestä osaksi tutkintoa ja mahdollisista täydentävistä suorituksista päätetään opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Tutkintoon kuuluvat pakolliset kieliopinnot eivät vanhene.

33§ Opintosuoritusten arvosteluasteikko

Opintosuoritusten arvioinnissa käytetään asteikkoa 0-5. Perustellusta syystä opintosuorituksissa voidaan käyttää hyväksytty-hylätty -asteikkoa. Taiteen ja tekniikan kandidaatin opinnäyte, taiteen maisterin opinnäyte ja arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin diplomityö arvioidaan asteikolla 0-5. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytty-hylätty -asteikolla.

Lisensiaatin tutkimus ja väitöskirja arvioidaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty tai hylätty.

10. OPISKELIJAPALAUTE

34§ Opiskelijapalaute

Opetuksesta kerätään palautetta järjestelmällisesti. Palautetta käytetään opetuksen kehittämiseen.

Opiskelijalla on oikeus antaa palautetta kaikista korkeakoulun järjestämistä kursseista sekä opinnäytteensä ohjauksesta. Opiskelijalla on oikeus saada tietoa siitä, miten palaute on käsitelty.

Palautteen antaminen kuuluu osana kaikkiin korkeakoulun järjestämiin kursseihin ja opinnäytteiden ohjauksiin.

11.  SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

35§ Siirtymäsäännökset

Taiteen kandidaatin ja tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevat siirtymäsäännökset

Opiskelijoilla, jotka ovat ennen 1.8.2014 aloittaneet suorittamaan kandidaatin tutkintoa on oikeus suorittaa tutkinto lakkautetussa koulutusohjelmassa aiemman tutkintorakenteen mukaan 31.10.2016 asti. Lakkautettavissa kandidaatin tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa edelleen 1.11.2016 opiskelevat siirretään ilman erillistä hakemusta opiskelemaan uuteen vastaavaan ohjelmaan ja sen pääaineeseen.

Opiskelija, joka suorittaa tutkintoaan lakkautetussa koulutusohjelmassa voi siirtymäkauden ajan suorittaa kandidaatin tutkintoon kuuluvat kieliopinnot aiemman 1.8.2012 voimaan tulleen tutkintosäännön mukaan.

Arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja taiteen maisterin tutkintoa koskevat siirtymäsäännökset

Opiskelijoilla, jotka ovat ennen 1.8.2014 aloittaneet suorittamaan arkkitehdin, maisema-arkkitehdin tai taiteen maisterin tutkintoa on oikeus suorittaa tutkinto lakkautetussa koulutusohjelmassa aiemman tutkintorakenteen mukaan 31.10.2015 asti. Lakkautettavissa maisterin tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa edelleen 1.11.2015 opiskelevat siirretään ilman erillistä hakemusta opiskelemaan uuteen vastaavaan ohjelmaan ja sen pääaineeseen.

Siirtymäkausi koskee Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintojen tutkintorakenteen osalta myös maisteriohjelmina jatkavia ohjelmia Master’s Degree Programme in Creative Sustainability, Master’s Degree Programme in International Design Business Management, Master’s Degree Programme in International Design Business Management kaksoistutkinto-ohjelma (Tongji University) sekä Nordic Master Programme in Sustainable Urban Transitions. Näiden ohjelmien opiskelijoilla on siirtymäkauden aikana oikeus suorittaa tutkinto aiemman tutkintorakenteen mukaan.

Siirtymäkaudesta, lakkautetuista ohjelmista uusiin ohjelmiin ja niiden pääaineisiin siirtymisestä sekä siirtymisen periaatteista on annettu erillinen päätös.

Tutkintosäännön 16 §:ssä määritelty mahdollisuus sisällyttää opiskelijalta edellytettävät kieliopinnot maisterin tutkintoon koskee vain opiskelijoita, jotka opiskelevat 1.8.2014 voimaan tulevien tässä tutkintosäännössä määriteltyjen tutkintovaatimusten mukaan.

Taiteen tohtorin tutkintoa koskevat siirtymäsäännökset

Ennen 1.8.2011 opintonsa aloittaneet jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat saavat 31.7.2015 saakka suorittaa niiden tutkintovaatimusten mukaisesti, jotka olivat voimassa ennen 1.8.2011.

Tekniikan tohtorin tutkintoa koskevat siirtymäsäännökset

Ennen 1.8.2014 opintonsa aloittaneet tekniikan alan jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat saavat 31.7.2018 saakka suorittaa tutkinnon aiempien tutkintovaatimusten mukaisesti.

12. KUMOTTAVAT SÄÄNNÖT

36§ Kumottavat säännöt:

Tämä tutkintosääntö kumoaa 1.8.2012 voimaan tulleen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosäännön.

Liite 1 Ohjelmat ja pääaineet

Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelma

Pääaineet 

Taiteiden ala

  • Dokumentaarinen elokuva
  • Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus
  • Elokuva- ja televisiotuotanto
  • Elokuvaleikkaus
  • Elokuvaohjaus
  • Elokuvaus
  • Elokuvaäänitys ja -äänisuunnittelu
  • Elokuva- ja televisiolavastus
  • Näyttämölavastus
  • Pukusuunnittelu
  • Visuaalisen viestinnän muotoilu
  • Muoti
  • Muotoilu
  • Sisustusarkkitehtuuri
  • Kuvataidekasvatus

Tekniikan ala

  • Arkkitehtuuri
  • Maisema-arkkitehtuuri

Maisteriohjelmat

Tekniikan ala

  • Arkkitehtuurin maisteriohjelma
  • Maisema-arkkitehtuurin maisteriohjelma
  • Master’s Programme in Creative Sustainability
  • Nordic Master Programme in Sustainable Urban Transitions

Taiteiden ala

  • Elokuvataiteen maisteriohjelma
    • Pääaineet
      • Dokumentaarinen elokuva
      • Elokuva- ja televisiokäsikirjoitus
      • Elokuva- ja televisiotuotanto
      • Elokuvaleikkaus
      • Elokuvaohjaus
      • Elokuvaus
      • Elokuvaäänitys ja -äänisuunnittelu
  • Lavastustaiteen maisteriohjelma
    • Pääaineet
      • Elokuva- ja televisiolavastus
      • Näyttämölavastus
      • Pukusuunnittelu
  • Master’s Programme in Collaborative and Industrial Design
  • Master’s Programme in Creative Sustainability
  • Master’s Programme in Fashion and Collection Design
  • Master’s Programme in Visual Communication Design
  • Master’s Programme in International Design Business Management
  • Master’s Programme in New Media
    • Pääaineet
      • Game Design and Production
      • New Media Design and Production
      • Sound in New Media
  • Master’s Programme in Nordic Visual Studies and Art Education (NoVA)
  • Master’s Programme in Product and Spatial Design
  • Master’s Programme in Visual Culture and Contemporary Art
    • Pääaineet
      • Visual Culture and Contemporary Art
      • Curating Managing and Mediating Art
  • Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma
  • Kuvataidekasvatuksen maisteriohjelma, muuntokoulutus
  • Valokuvataiteen maisteriohjelma

Liite 2 Tohtoriohjelman tutkimusalat

Taiteiden koulutusalan tutkimusalat

1) Elokuvataide, Film and Television
2) Lavastus- ja pukusuunnittelu, Scenography and Costume Design  
3) Muotoilu, Design
4) Nykytaide, Contemporary Art
5) Taidekasvatus, Art Education
6) Uusi media, New Media
7) Valokuva, Photography
8) Visuaalinen kulttuuri, Visual Culture
9) Visuaalisen viestinnän suunnittelu, Visual Communication Design

Tekniikan koulutusalan tutkimusalat

1) Arkkitehtuurin historia ja teoria, Arkitekturens historia och teori, History and Theory of Architecture
2) Rakennussuunnittelu, Byggnadsplanering, Building Design
3) Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu, Samhälls- och stadsplanering, Urban Planning and Design
4) Maisema-arkkitehtuuri, Landskapsarkitektur, Landscape Architecture

Liite 3 EU-direktiivi 2005/36/EY

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu