Mikko Dufva: Murrosajassa on tärkeää kuvitella yhdessä toivottavia tulevaisuuksia

1. Mitä teet työksesi ja miksi? 

Tutkin, kuvittelen ja selitän tulevaisuuksia. Tavoitteeni on tehdä tulevaisuuksista, niiden tulkinnasta ja kuvittelusta helposti ymmärrettävää. Työskentelen trendien ja megatrendien, heikkojen signaalien, visioiden, utopioiden ja tulevaisuusajattelun popularisoinnin parissa. Tämä on tärkeää yllätyksiä täynnä olevassa murrosajassamme, jotta pystymme yhdessä kuvittelemaan toivottavia tulevaisuuksia ja pyrkimään niitä kohti. 

2. Miten sinusta tuli Sitran johtava asiantuntija? 

Työskentelin DI:ksi valmistumisen jälkeen Suomen Ympäristökeskuksessa monikriteerisen päätösanalyysin ja vuorovaikutteisen vesistökunnostuksen parissa, käytännössä tulkkina mallien ja vesistöalueen sidosryhmien välillä. Kaipasin uusia haasteita ja huomasin, että VTT:n ennakointitiimi hakee väitöskirjatutkijaa. Toimin VTT:llä useissa ennakointiprojekteissa ja tein samalla väitöskirjaa tulevaisuutta koskevan tiedon tuottamisesta. Olen työskennellyt muun muassa metsäteollisuuden, kaivosteollisuuden, alueellisen innovaatiokapasiteetin, synteettisen biologian ja työn tulevaisuuden teemojen parissa. Samalla olen päässyt hahmottamaan, mitä käytännön ennakointiprojekteissa tapahtuu systeeminäkökulmasta. Väiteltyäni tekniikan tohtoriksi olin vielä jonkin aikaa VTT:llä, kunnes siirryin Sitralle ennakoinnin asiantuntijaksi. 

3. Mitkä ovat olleet urasi kohokohtia? 

Viimeisin kohokohta oli Megatrendit 2020 -raportin julkistus tammikuussa. Tein sen parissa töitä koko viime vuoden. Panostus raportin selkeään sanoitukseen ja sisällön helppokäyttöisyyteen kannatti. Raportin suosio ylitti kaikki odotukset ja on ihanaa seurata, kuinka monella tavalla ja monessa paikassa megatrendimateriaalia hyödynnetään. Koen tehneeni jotain merkityksellistä, kun näen oman työni näin monipuolisesti käytössä. 

Väitteleminen oli myös kohokohta, sillä siihen huipentuu monen vuoden työ. Yllätyin, kun kuulin ensimmäisen kerran, että joku oli lukenut väitöskirjani. Asiaan syventyessä tulee helposti sokeaksi sille, että itselle tutuista pohdinnoista voi olla hyötyä muillekin.  

4. Mitkä ovat tulevaisuuden tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?  

Uteliaisuus, laaja-alaisuus ja kriittisyys. Pitää osata katsoa asioita laajasti ja hahmottaa sekä kokonaiskuvaa että sen muutosta ajassa. Systeemiajattelu luo työlle hyvän pohjan ja uteliaisuus pysäyttää myös ensi alkuun vähäpätöisiltä vaikuttavien asioiden äärelle. Kriittisyys korostuu yllätysten ja murrosten ajassa, ja erityisesti tulevaisuutta koskevien oletusten tunnistamisessa ja haastamisessa. Koska ajattelemme tulevaisuuksia usein liian kapeasti, on oleellista haastaa sekä omia että muiden ajatusmalleja. 

5. Miten opiskelu Aallossa valmisti sinua työelämään?

Tärkeimpiä oppeja ovat olleet tietynlaiset ajattelutavat ja ajatusmallit, joita tosin olen joutunut myös haastamaan ja muuttamaan. Työuran alkuvaiheessa ajattelin vielä melko suoraviivaisen insinöörimäisesti, että on olemassa ongelmia ja niihin on ratkaisut. Työelämässä pääsin lähemmäksi tosielämän sotkuisuutta ja sitä, kuinka monella eri tavalla ongelman voi määritellä ja että ongelman ratkaisuun voi olla useita lähestymistapoja. Onneksi opinnoista oli tarttunut mukaan työkaluja myös omien ajattelumallien tunnistamiseen ja muuttamiseen. 

6. Minkä neuvon antaisit itsellesi, jos opiskelisit nyt?  

Kannustaisin tutustumaan monipuolisesti erilaisiin ihmisiin ja eri oppiaineisiin. Monipuolinen ymmärrys asioista ja ihmisistä on yhä tärkeämpää, samoin kuin se, että osaa kuunnella toisia ja keskustella rakentavasti. Tasapainottaisin analyyttisiä aineita taiteellisilla, sillä niiden kautta avautuu uudenlaisia ajattelun ja tietämisen tapoja. Edelleen opastaisin perehtymään systeemiajatteluun, joka on osoittautunut minulle käänteentekeväksi ja onnistuneeksi valinnaksi. Yleisesti kannustaisin nauttimaan opiskeluajasta ja asennoitumaan sen jatkumiseen läpi elämän. 

7. Mitä odotat tulevaisuudelta? 

Elämme kiinnostavaa aikaa. Odotan, että ekologiseen jälleenrakennukseen ryhdytään vauhdilla ja yhteiskuntamme energiantuotannon, ruuantuotannon, kulutuksen, työnteon ja hoivan rakenteet muuttuvat merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samalla muuttuu kulttuurimme, se mitä arvostamme ja tavoittelemme. Jatkuvan kasvun sijaan pyrimme tasapainoon, uudistumiseen ja korjaamiseen. Materian sijaan arvostamme yhä enemmän yhdessäoloa ja aikaa. Tutkijana odotan tulevaisuudelta myös jotain odottamatonta. Toivon, että tulevaisuus on yllättävällä tavalla yllättävä.