Uutiset

Yli kahden miljoonan euron rahoitus algoritmiikan ja optimoinnin vallankumoukseen

Viisivuotisten hankkeiden tarkoituksena on tarttua epävarmuuden, optimoinnin ja dynaamisen datan aikaansaamiin haasteisiin uudella teorialla.

Chalermsookin hankkeissa.pyritään saamaan aikaan uutta vuorovaikutusta monien eri algoritmiikan erityisalojen yli. Kuva: Lasse Lecklin

Aalto-yliopiston professori Parinya Chalermsook on saanut Suomen Akatemialta yhteensä lähes 0,9 miljoonan euron rahoituksen, ja Euroopan tutkimusneuvostolta yli 1,4 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoituksen. Kumpikin hanke kestää viisi vuotta. Tarkoituksena on mullistaa algoritmiikka ja optimointiteoria vastaamaan lukuisissa käytännön tehtävissä yhdessä esiintyviin epävarmuuden, optimoinnin ja dynaamisen datan haasteisiin.

”Kolmen viime vuosikymmenen aikana on laadittu lukuisia erillisiä ja epäyhtenäisiä algoritmiikan teorioita ja –tutkimuksia, jotka on räätälöity joko rajoitettuihin erityistapauksiin, tai vaihtoehtoisesti ne ovat jo saavuttaneet rajansa. Me pyrimme yhdistämään erilliset teoriat käyttäen hyväksi tuoreimpia teoreettisia työkaluja, kuten hienojakoista laskennan vaativuusteoriaa, jotta pystymme ymmärtämään tehokasta laskentaa entistä paremmin”, professori ja akatemiatutkija Parinya Chalermsook kertoo.

Hankkeissa pyritään saamaan aikaan uutta vuorovaikutusta monien eri algoritmiikan erityisalojen yli, kuten approksimointialgoritmeissa, verkkoalgoritmeissa, eksponentiaaliaikaisissa algoritmeissa ja tietorakenteissa.

Monia haasteita ratkaistavana yhtä aikaa

Käytännön optimointiongelmat asettavat monia algoritmiikan tutkimukseen liittyviä haasteita. Esimerkiksi käyttäjien pyyntöihin liittyvän epävarmuuden vuoksi algoritmit on suunniteltava siten, että ne toimivat kaikissa tilanteissa ja reagoivat ilman täydellistä tietoa tulevaisuuden pyynnöistä.

”Vaikka tietäisimmekin kaikki käyttäjien pyynnöt etukäteen, on työlästä laskea paras ja tehokkain tapa käsitellä kaikki pyynnöt. Pyyntöjen määrän kasvaessa on siksi ehkä tyydyttävä alioptimaalisiin ratkaisuihin”, Chalermsook jatkaa.

Yhtenä lisähaasteena ovat ajan myötä jatkuvasti muuttuvat dynaamiset syötteet. Tämän vuoksi on pidettävä yllä tehokkaita tietorakenteita käyttäjien muuttuvien pyyntöjen ja mieltymysten käsittelemiseksi.

Chalermsookin tutkimusaloja ovat algoritmit ja laskennan vaativuusteoria---sekä tehokas laskenta että tehokkaan laskennan ulottumattomissa olevien laskentatehtävien kartoittaminen.

Lisätietoa:

Parinya Chalermsook
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Aalto Industrial Internet Campus
Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tuotannon ja sisälogistiikan fyysinen ja digitaalinen maailma kohtaavat monitieteisessä TwinFlow -projektissa

Aallon ja Tampereen yliopiston tutkijat yhdessä yritysten kanssa vauhdittavat valmistavan teollisuuden datavetoista liiketoimintaa kolmivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa projektissa.
Suvi Hirvonen-Ere
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitöstutkimus selvitti, miksi kestävän liiketoiminnan läpilyönti yritysmaailmassa on ollut hidasta, miten sitä voisi kiihdyttää – ja samalla tehdä tuottoisaa tulosta

Kaupallinen ja sopimusjohtaminen on yritysjohdon strateginen työväline, jota käyttäen yritys voi saavuttaa sekä ympäristöllisesti kestävät että taloudelliset tulostavoitteensa, ilmenee tällä viikolla tarkastettavasta väitöskirjasta.
Viima-rakennuksen pääsisäänkäynti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tulevaisuuden rakennukset ovat sekä energian tuottajia että käyttäjiä

Aalto-yliopistossa kehitetty uusi innovatiivinen rakenne parantaa levylämmönvaihtimen tehokkuutta jopa 20 prosenttia. Lämpöpumppuun kytkettynä sillä on lukuisia käyttökohteita aina kotien käyttöveden lämmityksestä maalämpölaitoksiin ja rakennusten ilmanvaihtoon.
Construction worker looking straight to camera
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Jopa 80 prosenttia rakennustyömailla tehtävästä työstä on tehotonta – jatkuvat keskeytykset vaikuttavat myös turvallisuuteen

Valtaosa rakennustyömailla tehtävistä töistä ei suoraan vaikuta työn varsinaiseen edistymiseen. Tuore väitöstutkimus löysi kuitenkin helpon keinon parantaa rakentamisen tuottavuutta ja samalla myös hyvinvointia: työntekijöiden toiminnan seuranta.