Visio 2030: Tältä näyttää tulevaisuuden vaatemallisto
Vuodesta 2023 alkaen kaikki tekstiilijäte Suomessa pitää erilliskerätä ja kierrättää. Tavoitteeseen pääseminen vaatii muutosta monilla eri tasoilla tekstiili- ja vaateteollisuudessa. Se edellyttää muutosta myös vaatteiden käyttäjiltä.
Kestävään tekstiili- ja vaateteollisuuden tulevaisuuteen tähtäävä FINIX-tutkimushanke on hahmotellut, millaisia tulevaisuuden vaatteet voivat olla. Malliston avulla halutaan innostaa ja kannustaa tekstiili- ja muotialan toimijoita muutokseen.
”Asetimme vision vuoteen 2030, jotta sen avulla ajatuksia voidaan jo ohjata eteenpäin: vuonna 2023 toteutuu jo tekstiilikeräys, joten silloin systeemisen muutoksen pitäisi olla jo totta”, kertoo professori Kirsi Niinimäki Aalto-yliopiston vetämästä FINIX-hankkeesta.
Jotta mittava järjestelmätason muutos saadaan tapahtumaan, tarvitaan runsaasti monialaista tutkittua tietoa, elinkaariarviointia, läpinäkyvyyttä koko toimitusketjussa sekä uutta liiketoiminta-ajattelua. Tarvitaan myös rohkeita kokeiluja ja esimerkkejä siitä, kuinka suunnittelemme, valmistamme, käytämme ja kierrätämme tekstiilejä ja vaatteita.
Niinimäki uskoo, että kaikesta tekstiilijätteestä tehdään jatkossa uutta ja vaatteita uusiokäytetään: ”Kierrätys ja uudelleenkäyttö ovat välttämättömiä, jos haluamme siirtyä kohti kestävää kehitystä.”
Muutosta tehdään jo monella rintamalla.
”Meillä FINIXissä on useita erillisiä tutkimuspolkuja, jotka tähtäävät samaan lopputulokseen: kestävään tekstiilien tuotantoon, käyttöön ja kierrätykseen. Prototyyppimallistossa nämä eri tutkimusalueet yhdistyvät helpommin ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi eli näkymäksi siitä, mitä tulevaisuuden vaatteet voivat olla”, hän sanoo.
Vahvempaa ja laadukkaampaa kuitua
Aalto-yliopiston maisteriopiskelija Elina Onkinen ja alumni Kasia Gorniak suunnittelivat ja toteuttivat prototyypit Ioncell-neuleesta ja tekstiilipalveluyritys Lindströmin vanhoista käsipyyhkeistä ja työvaatteista. Käsipyyhkeet kierrätettiin Aalto-yliopiston yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa kehittämällä Ioncell-teknologialla uudeksi kuiduksi ja langaksi.
”Tulos yllätti meidät positiivisesti, sillä kuidusta tuli paljon vahvempaa kuin aiemmissa kokeiluissa.” Niinimäki iloitsee.
Prototyyppien suunnittelukokeilulla on pyritty osoittamaan, miten tekstiilien käyttöikää voidaan pidentää taitavasti suunnittelemalla ja rekonstruoimalla vanhoja vaatteita uusiksi tai kierrättämällä tekstiilijätteitä uusiksi kuiduiksi, langoiksi ja vaatteiksi.
Suunnittelijoille Ioncell-prosessi on inspiroiva, koska se voi jopa parantaa materiaalien ominaisuuksia.
”On vaikea uskoa, että pusero on tehty vanhoista käsipyyhkeistä, koska se tuntuu niin erilaiselta”, kertoo biopohjaisiin ja kierrätysmateriaaleihin tutkimuksessaan erikoistunut Onkinen. ”Langasta tulee ylellistä!”, säestää Gorniak, joka on työskennellyt laajasti neulevaatteiden parissa.
Lue suunnittelijoiden ajatuksista tarkemmin täällä:
Tekeillä työkalu elinkaaritiedon keräämiseksi
Kestävä suunnittelu perustuu laadunvalvontaan, resurssien säästämiseen ja vaatteen suunnitteluun siten, että se kestää useita käyttöikiä. Tulevaisuudessa suunnitellaankin tuotteen elinkaaria ja kierrätettävyyttä enemmänkin kuin yksittäistä tuotetta. Tarkempi suunnittelu ja tuotanto voivat estää ylituotantoa ja luoda tekstiili- ja vaatetuotantojärjestelmään paremman tasapainon.
FINIXissä tutkitaan tekstiilituotteiden elinkaarta ja sitä, millaisen datan avulla vaatteen elinkaaren eri vaiheiden ympäristövaikutukset voidaan laskea. Tutkimushankkeessa kehitetään parhaillaan tekstiilien ja tekstiilituotteiden elinkaaritietoon liittyvää työkalua: sovelluksen avulla on määrä saada tarkkaa tietoa esimerkiksi kemikaalien käytöstä tai energiankulutuksesta, mikä puolestaan auttaa ohjaamaan yritysten tuotantoa kestävämmäksi.
Sovellusta esiteltiin viime syksyn Slush-tapahtumassa, missä kävijät saivat kokeilla sovellusta: lataamalla sovelluksen he näkivät mitä taustatietoa vaatteesta on saatavilla. Kävijäpalautteen mukaan kokeilu tarjosi hyviä oivalluksia.
Professori Kirsi Niinimäki”Yritykset miettivät kovasti, miten muuttaa toimintaansa kestävään suuntaan. Ne ovat myös aidosti kiinnostuneita muuttamaan toimintaansa.”
Suomessa kulutetaan tekstiilejä noin 70 000 tonnia vuodessa. Tutkijat ja yritykset kehittävät vauhdilla parempia tapoja tekstiilijätteen hyödyntämiseen.
”Yritykset miettivät kovasti, miten muuttaa omaa toimintaansa kestävään suuntaan. Ne ovat myös aidosti kiinnostuneita muuttamaan toimintaansa. Suomessa tekstiilikierron infraa ei ole vielä rakennettu. Paimiossa on ensimmäinen tekstiilinkeräyslaitos, mutta se ei vielä yksin riitä”, toteaa Kirsi Niinimäki.
Painostusta muutokseen tulee myös monelta suunnalta. Parhaillaan odotetaan Euroopan unionin Green Dealia eli ohjausta kestävään tuotantoon ja kulutukseen, joka on tulossa alkuvuodesta 2022. Siihen on kuitenkin osattu jo alkaa varautua.
Lue lisää:
Yhteystiedot:
Professori Kirsi Niinimäki, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, kirsi.niinimaki@aalto.fi, 0505693359
Lue lisää uutisia
Kolmen tutkijan ideasta syntyi deep tech -yritys
Vahvaan tutkimusosaamiseen nojaava Sim Analytics Oy sai alkunsa, kun kolme LUT-yliopiston eri laboratorioissa työskennellyttä tutkijakollegaa alkoi miettiä, miten tarjota ja analysoida dataa teollisuusyritysten liiketoimintapäätösten tueksi.
Ensimmäinen suprajohtava kvanttilämpökone osoittaa, että lämpö voidaan valjastaa työksi myös kvanttimaailmassa
Suprajohtava kvanttilämpökone paitsi edistää termodynamiikan perustutkimusta, voi myös merkittävästi pienentää tulevaisuuden kvanttitietokoneiden hintalappua.
Tutkijoiden perustama Xiphera kasvaa vauhdikkaasti
Yhdeksänvuotisjuhliaan viettävä Xiphera Oy on kehittänyt tietoturvauhkien torjuntaan laitepohjaisia salausratkaisuja. Yritys on ns. deep tech eli syväteknologiayritys, jonka tuotteet nojaavat tutkimukseen ja tuottavat uusia teknologisia ratkaisuja.