Uutiset

Venäläisyritykset arvostavat Suomen vakaata toimintaympäristöä

Venäläisyritykset ovat enenevässä määrin kiinnostuneita Suomesta investointikohteena.

Venäläisyritykset ovat kiinnostuneita Suomesta
investointikohteena

Suomessa arvostetaan ennen kaikkea yritystoiminnan kannalta vakaata ja läpinäkyvää toimintaympäristöä. Tämän osoittaa CEMATissa juuri valmistunut selvitys, johon haastateltiin 19 Suomessa toimivan venäläistaustaisen yrityksen johtoa.

”Suomi on pienyrittäjän paratiisi”

Maantieteellinen läheisyys etenkin Pietariin tarjoaa hyvän pohjan venäläiseen kysyntään perustuvalle liiketoiminnalle, kuten matkailu-, kiinteistö- ja logistiikkapalveluille. ”Suomi on pienyrittäjän paratiisi” kiteytti CEMATin haastattelema venäläisyrittäjä, joka oli myynyt liiketoimintansa Moskovassa ja muuttanut matkailuyrittäjäksi Suomeen. Liiketoiminnan kehittämisen lisäksi venäläisyrittäjiä vetävät Suomeen henkilökohtaiset motiivit, kuten puhdas luonto ja turvallisuus perheen elämisen laatua parantavina tekijöinä.

Korkea kustannustaso ja pienet markkinat estävät isojen voittojen tekemistä

Pikavoittojen tekeminen on sen sijaan venäläisyritysten kokemusten mukaan Suomessa jokseenkin mahdotonta. Vakauden hintana ovat korkea verotus, markkinoiden pienuus ja korkea kulurakenne. ”Jos joku tulee Suomeen tekemään isoja rahoja, se on sama kuin menisi poimimaan vesimeloneita taigalle”, kärjisti toinen yrittäjä.

Toimintaympäristön miinuspuolet tekevät toisaalta Suomesta hyvän ”testilaboratorion” kansainvälisille markkinoille tähtääville venäläisyrityksille, jotka haluavat hioa liiketoimintaprosessejaan kuntoon vakaassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä. Venäläisiä kiinnostaa myös suomalaisen korkean teknologian osaamisen hyödyntäminen ja pääsy EU-markkinoille Suomen kautta.

Yhteistyö toimii mutta kulttuurierojakin löytyy

Venäläisyritysten kokemukset Suomessa toimimisesta ovat pääsääntöisesti positiiviset. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä arvostetaan, joskin julkisen sektorin toimijat koetaan hieman etäisinä. Yhteistyö suomalaisyritysten kanssa sujuu myös ilman suurempia ongelmia, ja suurimmalla osalla yrityksistä on sekä suomalaisia että venäläisiä asiakkaita ja liikekumppaneita.

Haasteita yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa aiheuttavat lähinnä erilainen aikakäsitys ja muut erot liiketoimintakulttuurissa. Varsinaisiin ennakkoluuloihin olivat törmänneet lähinnä kuluttajapalveluita tarjoavat venäläisyritykset. Toisaalta venäläisyritykset kokevat kynnyksen osallistua suomalaisten yrityselämän järjestöjen toimintaan korkeana. 

Työllistävätkö venäläisyritykset suomenkielisiä?

Venäläistaustaiset yritykset työllistävät pääasiassa venäjänkielisiä henkilöitä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että venäjän kielen osaaminen on välttämätöntä sekä venäläisten asiakkaiden kanssa toimittaessa että viestittäessä venäläisen emoyhtiön kanssa. Yritysten tähänastiset kokemukset suomalaisista työntekijöistä ovat kuitenkin myönteisiä, ja heitä uskotaan tulevan palkkalistoille enemmän suomenkielisen asiakaskunnan laajentuessa.

CEMATin ”Venäläisyritysten strategiset verkostot Suomessa” –tutkimushankkeessa tarkasteltiin Suomessa toimivien venäläisyritysten sidosryhmäsuhteita ja integroitumista suomalaiseen toiminta-ympäristöön. Tutkimuksen rahoitti Paulon säätiö ja siitä valmistuu englanninkielinen raportti kevään 2012 aikana.

Lisätietoa tutkimushankkeesta: Riitta Kosonen ([email protected])ja Päivi Karhunen ([email protected])

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Marjo Kettunen
Nimitykset Julkaistu:

Marjo Kettunen Perustieteiden korkeakoulun kehityspäälliköksi

Marjo Kettunen on valittu Perustieteiden korkeakoulun (SCI) kehityspäälliköksi. Hän siirtyy tehtävään Kemian tekniikan korkeakoulusta, jossa hän on toiminut kehityspäällikkönä keväästä 2018 alkaen.
Metsähovin radio-observatorio
Yhteistyö Julkaistu:

Kansainvälinen yhteistyö tärkeää radio-observatoriolle

Aalto-yliopiston Metsähovin radio-observatorion 50-vuotinen kansainvälinen yhteistyö saa jatkoa, kun astrofysiikan tutkimuskeskuksen ACME-ohjelma käynnistyi.
Peter Liljeroth
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Eurooppalainen jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Professori Peter Liljeroth sai Euroopan tutkimusneuvostolta miljoonarahoituksen kvanttimateriaalien kehittämiseen. Uusista materiaaleista toivotaan rakennusainesta toistaiseksi ennennäkemättömiin kvanttilaitteisiin.
Vuoden Yrittäjyystutkimus -tunnustuspalkinnon jakotilaisuus
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Vuoden Yrittäjyystutkimus -tunnustuspalkinto professori Ewald Kiblerin ja tutkimusryhmän ikään ja innovaatioihin liittyviä stereotypioita haastavalle tutkimukselle

Palkitun tutkimuksen mukaan markkinoita muuttavia innovaatioita tekevätkin myöhemmin uralla yrittäjiksi siirtyvät erityisesti yli 50-vuotiaat yrittäjät.