Uutiset

Venäjän innovaatiojärjestelmän uudet avaukset tarjoavat mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille

CEMAT järjesti RuSolin ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen kanssa 2.3.2011 huipputason seminaarin.

CEMATin, konsulttiyritys RuSolin ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen seminaarissa käsiteltiin Venäjän uusia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Seminaari keräsi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun juhlasaliin runsaslukuisen yleisön kuulemaan Venäjän innovaatiojärjestelmän uusista avauksista ja Venäjän oman ”piilaakson”, Skolkovo-projektin etenemisestä.

Venäjä on presidentti Dmitri Medvedevin johdolla panostanut voimakkaasti maan innovaatiojärjestelmän ja teknologiayritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Ulkomaisten yritysten houkuttelemiseksi on kehitetty uusia rahoitusinstrumentteja tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan venäläisten kumppanien kanssa sekä korkean teknologian erityistalousalueita. Skolkovo on Venäjän innovaatiojärjestelmän yksi näkyvimmistä kärkihankkeista ja sen tavoitteena on houkutella ulkomaisia yrityksiä investoimaan Venäjälle tarjoamalla nykyaikaisen innovaatioinfrastruktuurin. Tilaisuuden pääpuhujana toimi Skolkovo-projektin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Professori, akateemikko Vladimir Okrepilov (Venäjän tiedeakatemian puheenjohtajiston jäsen).

Tilaisuuden aluksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT:n tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen esitteli Venäjän innovaatiopolitiikan ajankohtaisia linjauksia ja innovaatiojärjestelmään viime vuosina tehtyjä uudistuksia. Presidentti Medvedevin lanseeraamaan talouden modernisaatio-ohjelman uutena piirteenä aikaisempiin aloitteisiin verrattuna on aito pyrkimys saada ulkomaiset toimijat mukaan tuotekehityshankkeisiin ja tuotantoinvestointeihin. Viime vuosina Venäjällä on panostettu myös tiede- ja koulutusjärjestelmän uudistamiseen mm. perustamalla kansallisia tutkimusyliopistoja ja kanavoimalla merkittäviä summia niiden kehitysohjelmiin.  Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan julkisen rahoituksen malleja on uudistettu mm. perustamalla valtio-omisteinen riskirahasto ja tutkimusalakohtaisia rahoituslaitoksia, joista tunnetuin esimerkki on nanotutkimuksen rahoitusta kanavoiva valtionyhtiö Rusnano.

Mittavista hankkeista huolimatta tutkimus- ja kehitysmenojen osuus Venäjän bruttokansantuotteesta on vielä esimerkiksi eurooppalaiseen tasoon verrattuna pieni. Kaiken kaikkiaan Venäjällä valtio vastaa n. kahdesta kolmanneksesta kaikista tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista, joten keskeinen haaste onkin houkutella yrityksiä lisäämään innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa. Koulutus- ja tiedeministeriön laatima Venäjän Federaation tiede- ja innovaatiokehityksen strategian konkreettisempia tavoitteita onkin muun muassa nostaa T&K –toiminnan osuutta BKT:sta sekä yksityisten rahoituksen osuutta tutkimus- ja tuotekehitysmenoista. Strategian toteutukseen on osoitettu myös huomattavia rahasummia.

Myös suomalaisyritysten näkökulmasta Venäjän modernisaatio tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia. Tutkimus- ja tuotekehitysosaamisen lisäksi Venäjän teollisuus tarvitsee investointeja tuotantoteknologioihin ja kone- ja laitekannan parantamiseen, mikä luo suomalaisille sekä investointi- että vientimahdollisuuksia. Positiivista on myös se, että modernisaatiopyrkimysten yhteydessä on tullut uusia rahoitusmahdollisuuksia, jotka ovat avoimia myös ulkomaisille yrityksille. Yhtenä modernisaatio-ohjelman tavoitteena on myös vähentää yleisiä yritysten toimintaympäristön ongelmia, kuten raskasta byrokratiaa ja korruptiota.

Skolkovo-projektin neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Professori, akateemikko Vladimir Okrepilov tarjosi yleisölle mielenkiintoisen kokonaiskatsauksen innovaatiojärjestelmän yhdestä näkyvimmistä hankkeista. Skolkovo-projektin tavoitteena on rakentaa Moskovan läheisyyteen Skolkovoon vihreä ja ekotehokas tiedekaupunki, jossa olisi jopa 30.000 asukasta. Okripilovin mukaan käytännön rakennustoimissa on jo edetty ja ensimmäisten hallinnollisten rakennusten pitäisi olla valmiita vielä vuoden 2011 aikana. Sijainti liikenneyhteyksineen on optimaalinen, sillä Skolkovosta on lyhyt matka sekä kansainväliselle lentokentälle että Moskovan keskustaan. Hankkeelle on myönnetty mm. vero- ja tullausetuja tarjoava erityislainsäädäntö. Skolkovon ulkomaisille toimijoille on luotu yksinkertaistettu viisumikäsittely ja helpotuksia työlupien saamiseen. Skolkovoa johdetaan ei-valtiollisen hallintoyhtiön voimin ja hankkeen ohjauksesta vastaa 70 henkeä työllistävä säätiö. Säätiön korkeimman hallintoelimen, säätiöneuvoston lisäksi toimintaa ohjataan tieteellisen neuvoston voimin. Lisäksi toimintaa valvotaan valvontakomitean toimesta, jota johtaa itse presidentti Medvedev.

Ulkomaisista yrityksistä alueelle ovat jo sitoutuneet investoimaan mm. Microsoft, NokiaSiemens Networks ja Cisco Systems, minkä lisäksi neuvotteluita investoinneista käydään myös useiden monien muiden suuryhtiöiden kanssa. Sekä valtion budjetista (infrastruktuuriin liittyvät projektit) että yksityisiltä tahoilta (kaupalliset projektit) koottua Skolkovon rahoituspohjaa on tavoitteena kasvattaa 500 miljoonaan euroon vuoteen 2013 mennessä.

Professori Okrepilov perehdytti kuulijat myös innovaatioiden tiukkaan valintaprosessiin. Jokainen hakijaprojekti käy läpi kansainvälisen asiantuntijakomitean arvioinnin ja anonyymin valintamenettelyn. Tämän jälkeen projekti etenee vielä innovaatiokomiteaan. Okripilovin mukaan tähän mennessä projektihakemuksia on ollut käsiteltävänä noin 115, joista osallistujastatuksen on saanut 16 projektia ja avustusta 11 projektia (6 projektia biolääketieteessä, 3 IT-teknologioissa ja 2 energiatehokkuudessa).  

Skolkovo on edennyt myös yhteistyössä yliopistojen kanssa tekemällä yhteistyösopimuksia kansallisten yliopistojen kanssa. Myös Skolkovon alueelle ollaan perustamassa yliopistoa, joka keskittyisi lähinnä jatkokoulutukseen. Tavoitteena on, että kaavailluista 1200 opiskelijasta olisi vähintään puolet ulkomaalaisia.  Yliopisto on toistaiseksi vielä nimeä vailla, joten Okripilov esittikin yleisölle pyynnön esittää nimiehdotuksia tälle uudelle yliopistolle.
Lakiasiantuntija Sergei Osutin Consulting Group O.S.V.:sta korosti puheenvuorossaan Venäjälle investoivien yritysten tarvetta kiinnittää huomiota yritysturvallisuuteen sekä sisäisiin että ulkoisiin uhkatekijöihin. Käytännön neuvona lakirikkomusten välttämiseksi Osutin kehotti huolehtimaan täsmällisestä yrityksen kirjanpidosta ja juridisten asioiden hoitamisesta, kiinnittämään huomiota oikeisiin henkilöstövalintoihin sekä rekisteröimään tavaramerkit ja patentit.

Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Päivi Karhunen, CEMAT [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu