Vanhojen rakennusten sisätilojen olosuhteet paremmiksi pilvipalveluiden avulla

Aalto-yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että pilvipalveluihin pohjautuvat älykkäät teknologiat voivat parantaa vanhojen rakennusten sisäilmaan liittyvää palvelutasoa sekä käyttäjätyytyväisyyttä.
Tutkimuksen pilottikohteena toimineessa Aalto-yliopiston Kandidaattikeskuksessa otettiin viime huhtikuussa käyttöön uusi sisäilmapalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat säätää varaamansa tilan lämpötilaa ja ilmanvaihtoa Aalto Space -mobiilisovelluksen avulla. Kehitetyssä sisäilmapalvelussa alun perin 1960-luvulla rakennetun ja sittemmin 2000-luvulla remontoidun kampusrakennuksen lämmityksen ja ilmanvaihdon ohjaus integroitiin mobiilisovelluksen kanssa pilvipalveluita hyödyntäen.
Uudessa pilotoidussa järjestelmässä yhdistettiin saumattomasti toisiinsa Aalto-yliopiston tilavarausjärjestelmä ja käyttäjien olosuhteiden hallinta.
"Käyttäjät ovat olleet pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä tilojen olosuhteisiin uuden sisäilmapalvelun käyttöönoton jälkeen", kertoo vanhempi tutkija Juha Jokisalo.
Sisäilmapalvelu otettiin käyttöön aluksi seitsemässä opiskelijoiden käyttämässä ryhmätyötilassa ja käyttäjillä on mahdollisuus antaa palautetta tilan olosuhteista jokaisen varausjakson jälkeen.
Lisätietoja tutkimuksesta antavat
Vanhempi tutkija Juha Jokisalo, Aalto-yliopisto, puh. 050 407 2287,[email protected]
Professori Risto Kosonen, Aalto-yliopisto, puh. 040 502 7484, [email protected]
Lue lisää uutisia

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja
Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa
Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.
Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja
Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.