Uutiset

Vanhenevat verkot

Mia Liljeström tutkii, miten kieltä käsittelevät aivoverkostot muuttuvat ikääntymisen myötä.
Mia Liljeström

Vanhemmiten voi huomata, että sanoja ei aina tahdo löytyä entiseen tapaan ja uuden ihmisen nimen mieleen painaminen voi tuottaa vaikeuksia.

Tällaiset kognitiivisiin kykyihin liittyvät muutokset eivät ole vain Alzheimerin taudinkuvaan liittyviä harmeja, vaan ne ovat osa myös normaalia ikääntymistä.

Tällä hetkellä tutkijat tietävät, mitkä aivoalueet aktivoituvat nuorilla ihmisillä, kun he käsittelevät kielellisiä ongelmia. Ikääntyneiden ihmisten aivoverkostoista ei ole yhtä laajaa tietämystä.

“Tiedetään, että aivoverkostot muuttuvat ikääntymisen myötä. Niiden yhteyttä toimintakyvyn heikentymiseen, kuten sanojen ja nimien muistamiseen, ei kuitenkaan tunneta”, sanoo Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella työskentelevä tutkija Mia Liljeström.

Liljeström pyrkii kuromaan umpeen kuilua, joka vallitsee nuorten ja vanhojen ihmisten aivoverkostoihin liittyvän tietämyksen välillä tutkimalla aivokuvantamisen ja uusien laskennallisten menetelmien avulla, miten kielelliset aivoverkostot muuttuvat normaalin ikääntymisen myötä.

Ikääntymiseen liittyvänä rakenteellisena aivoverkostojen muutoksena pidetään esimerkiksi sitä, kun synapsit vähenevät etuotsalohkon alueella. Rakenteellisten muutosten oletetaan heijastuvan muutoksiksi aivojen toiminnallisissa verkoissa. On esimerkiksi mahdollista, että jokin aivoalue ei aktivoidu samalla tavalla ikääntyneellä henkilöllä kuin nuorella henkilöllä.

Toiminnallisten verkostojen muutokset saattavat näyttäytyä ulospäin kognitiivisten toimintojen heikentymisenä.

Ikääntymisen aiheuttamien muutosten osoittamiseksi Liljeströmin on vertailtava nuorten ja vanhojen koehenkilöiden aivoverkostojen toimintaa.

Hän on aloittanut aivokuvantamisaineiston keräämisen tekemällä aivoverkostojen MEG-mittauksia. Kesällä 2019 alkaneisiin tutkimuksiin osallistuu yhteensä 25 nuorta aikuista ja 25 ikääntynyttä aikuista ja tutkimuksessa käytetään Aalto-yliopiston aivokuvantamiskeskuksen huipputason tekniikkaa.

Ymmärrys normaalista ikääntymisestä välttämätöntä Alzheimer-potilaiden tutkimiseksi

Normaaliin ikääntymiseen liittyvien muutosten ymmärtäminen on Liljeströmille pakollinen välivaihe matkalla kohti tutkimuksen pitkän aikavälin tavoitetta.

Tutkimuksen on tarkoitus johtaa lopulta Alzheimer-potilaiden aivokuvantamiseen.

Sitä ennen on kuitenkin tiedettävä, mitä aivoissa tapahtuu normaalin ikääntymisen myötä, jotta voidaan erottaa normaalit muutokset sairauden aiheuttamista muutoksista.

Liljeströmin mukaan tulevaisuudessa vanhenemiseen ja muistisairauksiin liittyviä aivoverkostoissa tapahtuvia muutoksia voidaan mahdollisesti havaita MEG-kuvantamisella ennen kuin ne näkyvät käyttäytymisessä.

Tosin tällä hetkellä Alzheimerin taudin aiheuttamien muutosten aikainen havaitseminen hyödyttäisi vain vähän, sillä Alzheimerin taudin parantavia lääkkeitä ei ole vielä olemassa.

“Lääkkeitä kehitetään kuitenkin kovaa vauhtia”, Liljeström toteaa.

Tulevaisuudessa lääkkeistä on eniten hyötyä, jos sairaus voidaan todentaa varhaisessa vaiheessa, ennen kuin aivoissa on tapahtunut peruuttamatonta rappeutumista.

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on myöntänyt tutkimukseen 30 000 euron ja 20 000 euron rahoituksen vuoden 2018 ja 2019 apurahahauissa.

Lisätiedot:

Mia Liljeström
Tutkija
Aalto-yliopisto
[email protected]
040 512 0212

Teksti: Emilia Mäenpää, https://pss-saatio.fi/2020/01/14/vanhenevat-verkot/

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.