Uutiset

”Valokuvaaja syntyy yhdessä kameran kanssa, monien erilaisten kohtaamisten kautta”

Minä väitän -sarjassa tutkijamme kertovat työnsä tuloksista. Pauliina Pasasen mukaan valokuvaajaksi oppiminen tapahtuu erilaisissa kohtaamisissa niin kuvausympäristöissä kuin opetustilanteissa opettajan, opiskelijan ja opiskelijaryhmän vuorovaikutuksessa.
Pauliina Pasasen väitös käsitteli valokuvaajaksi oppimista.
Kuva: Kari Pyykönen

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Väitöstutkimukseni käsittelee oppimista dokumentaarisissa valokuvaustyöpajoissa. Mitä niissä tapahtuu ja mitä ja miten niissä opitaan? Tarkastelin tutkimuksessani kahta Lahden Muotoiluinstituutissa järjestettyä työpajaa, joissa opiskelijoiden kuvallinen työskentely oli keskiössä. Tunnetut opettajat Stefan Bremer, Japo Knuutila ja Jan Kaila ovat toteuttaneet näitä työpajojaan useiden vuosikymmenien ajan valokuvauksen opetuksen ohjelmissa.

Kiinnostukseni tutkimuksen tekemiseen on lähtenyt havainnoista ja pohdinnoista työssäni valokuvauksen opettajana. Minua kiinnostaa, millaisen prosessin kautta valokuvaajaksi opitaan. Itsekin valokuvaajana ja valokuvauksen opettajana käytän tutkimuksessani apuna omia kokemuksiani tutun aiheen parissa eli tutkimukseni on menetelmällisesti koti-etnografinen.

Mikä siinä on tärkeää?

Tämä on ensimmäinen tutkimus Suomessa, joka keskittyy pedagogiikkaan ja oppimiseen korkeakoulun valokuvauksen opinnoissa. Taiteen ammatteihin opiskelua tarkasteltaessa korostuvat usein yksilön oppiminen ja taiteilijaidentiteetin rakentuminen. Itse tarkastelen taideammattiin oppimista sosiomateriaalisena prosessina. Sovellan tutkimuksessani toimijaverkkoteoriaa eli katson valokuvaajaksi oppimisen tapahtuvan erilaisissa kohtaamisissa niin kuvausympäristöissä kuin opetustilanteissa opettajan, opiskelijan ja opiskelijaryhmän vuorovaikutuksessa.

Valokuvaajaksi oppiminen tapahtuu kameran ja ihmisen yhteisen toimijuuden tullessa koetelluksi. Opettajan rooli on moninainen: hän opettaa muun muassa asettumalla vastukseksi opiskelijalle ja haastaen tämän ylittämään itsensä kuvaajana. Tarkastelen tutkimuksessani opettajan ja opiskelijan välisen valtasuhteen kriittisiä kohtia, mutta myös oppimisen mahdollistavaa yhteistä heittäytymistä luovaan työhön.

Tarkastelen myös digitalisoitumisen ja internetin tuomia teknologisia muutoksia osana valokuvaajaksi oppimista. Dokumentaristi toimii tänään verkottuneessa maailmassa, jossa taiteen opiskeluun liittyvä tieto on helposti saatavilla, kansainväliset kontaktit syntyvät sosiaalisen median kautta ja kuvien jakaminen muuttaa ihmisten suhtautumista kuvaamiseen.

Mitä siitä voi seurata?

Dokumentaarisen työskentelyn lähtökohtana on aiheen löytyminen maailmasta, aikaan sidotusta ilmiöstä. Pidän tätä lähestymistapaa entistä tärkeämpänä. Maailma täyttyy täydellistä elämää esittävistä täydellisistä kuvista. Nuoret ihmiset kasvavat esittämään elämäänsä kameralle, rakentamaan identiteettiä ja ulkokuorta sosiaalisissa medioissa.

Uusmaterialismi ja post-humanismi haastavat meitä ihmisiä ajattelemaan omaa paikkaamme maailmassa uudelleen: toisaalta osana luontoa, toisaalta osana kehittämäämme teknologiaa. Tutkimukseni teoreettinen lähestymistapa auttaa ymmärtämään oman itsen kaikkeen muuhun elolliseen ja elottomaan sekoittuvana ja jatkuvasti uudistuvana hybridinä. Kasvamme ja muutumme suhteessa meitä ympäröivään maailmaan – maailmassa, jonka kanssa olemme yhtä.

Väitän, että taiteen, myös soveltavan taiteen, opiskelussa on tärkeää säilyttää avoimuus ja kokeilevuus keskeisenä osana luovaa työtä. Ehdotan, että dokumenttivalokuvaajana toimimista tarkasteltaisiin filosofi Rosi Braidottin nomadisen subjektin idean kautta: nomadin liikkuvassa maailmasuhteessa myös valokuvaaja voi lähestyä dokumenttivalokuvaan liittyviä haasteita uusilla tavoilla.

Toivon tutkimukseni toimivan jonkinlaisena reflektiopintana valokuvausta opettaville ja opiskeleville henkilöille jatkuvasti muuttuvalla alallamme. Tutkimukseni tarjoama pohdinta opettajan ja opiskelijan välisistä suhteista linkittyy tasa-arvoisuuden vaatimuksiin, jotka ovat juuri nyt voimakkaasti esillä taidekorkeakouluissa. Väitökseni tarjoaa myös konkreettisia ehdotuksia korkeakoulujen valokuvauksen ja taiteen pedagogiikan kehittämiseksi.

Pasasen väitöskirja Kohtaamisissa koetellut. Oppiminen dokumentaarisissa valokuvaustyöpajoissa tarkastettiin Aalto-yliopistossa 16. huhtikuuta 2021.

Lisätiedot:

Valokuvauksen lehtori Pauliina Pasanen, [email protected], p. 044 708 9884

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Economicum
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportti: Poikkeusolojen kuntavaalit näkyivät erityisesti matalasti koulutettujen ja pienituloisten alhaisessa äänestysaktiivisuudessa

Kesäkuussa toimitetuissa korona-ajan kuntavaaleissa äänestämisen epätasa-arvo syveni poikkeuksellisen voimakkaasti.
Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumnin Mikko J. Salmisen hymy oli herkässä, kun Otakaaren katoilta Otaniemestä löytyi hänen aikanaan teekkareiden käytössä ollut Telesten lautasantenni. Kuva: Aalto-yliopisto / Ira Matilainen
Palkitut, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden alumni Mikko J. Salminen kannustaa monialaiseen opiskeluun

Mikko J. Salminen valittiin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumniksi 2021. Valinta julkistettiin Sähköinsinöörikillan SIK100 -seminaarissa lauantaina 23. lokakuuta.
Janne Laine sits on a tall black chair, dressed in a tuxedo, wearing the Dean of School of Cheminal Engineering ceremonial link necklace, smiling. Background is white and slightly wavy.
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vararehtori Janne Laineen muotokuva julkistettiin

Muotokuvan on kuvannut Aallon alumni Erica Nyholm.
Games Now!
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Games Now! – Avoin luentosarja pelialan kehityksestä

Games Now! on avoin luentosarja pelialan vallitsevista aiheista ja tulevista trendeistä.