Uutiset

Välillisten verojen rooli kasvaa globaalisti

Välillisten verojen tarkoitus on paitsi fiskaalinen eli varojen kerääminen valtion kassaan, myös kulutuksen ohjaaminen halutulla tavalla joko keppiä tai porkkanaa käyttäen.
students and a book shelf
Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

”Globalisaation seurauksena tuloverokilpailu maiden välillä on lisääntynyt. Tuloverokantojen alentamiseen kohdistuu globaalin kilpailun vuoksi paineita samalla, kun Euroopan väestö vanhenee ja palkkaperäiset verotulot alenevat. Maiden on löydettävä uusia keinoja kerätä verotuloja. Välilliset verot nähdään yhä vahvemmin korvikkeena tuloveroille valtion kassan kartuttajana, mutta myös erilaisten poliittisten tavoitteiden toteuttajana. Välillisen veron käsite tulee siitä, että toisin kuin välittömissä veroissa eli tuloveroissa, joissa veron suorittaja on myös veron lopullinen maksaja, välillisissä veroissa verovelvollisen ei ole tarkoitus kantaa verotaakkaa, vaan se on tarkoitettu siirrettäväksi osana hyödykkeen hintaa kuluttajille. Tästä tulee myös käsite kulutusvero”, kertoo tutkijatohtori Marja Hokkanen.

”Kulutusverot ovat joko yleisiä kulutusveroja, kuten EU:ssa voimassa oleva arvonlisävero ja esimerkiksi Intiassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa voimassa oleva goods and service tax eli GST, tai niin sanottuja erityisiä kulutusveroja eli niin sanottuja pisteveroja, jotka kohdistuvat vain tiettyihin tuotteisiin tai toimintaan. Tällaiset verot ovat niin sanottuja valmisteveroja tai tiettyihin palveluihin kohdistuvia (kuten vakuutus- ja rahoituspalvelujen) veroja.

Aalto-yliopisto on lisännyt välilliseen verotukseen liittyviä verolainsäädännön opetus- ja tutkimusresurssejaan huhtikuun alussa, kun yritysjuridiikan tutkijatohtori Marja Hokkanen, LL.D, Lic.Sc (Econ) aloitti tehtävässään laskentatoimen laitoksella. Hän keskittyy välillisen verotuksen opetukseen ja tutkimuksen edistämiseen Suomessa.

”Marja Hokkasen rekrytointi mahdollistaa sen, että voimme tarjota opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua välilliseen verotukseen. Hokkasen tarjoamassa arvonlisäverotuksen syventävässä kurssissa päästään pienryhmäopetuksessa arvonlisäverotuksen ydinkysymyksiin. Sen lisäksi olemme perustaneet Aallon ALV-ryhmän, jossa pienen luennon jälkeen keskustelemme ajankohtaisista ALV-kysymyksistä”,  kertoo vero-oikeuden apulaisprofessori Moritz Scherleitner.  

”Näemme, että työmarkkinoilla on kova kysyntä ALV- ja muille välillisen verotuksen osaajille, ja yritysjuridiikan opiskelijoilla on erittäin hyvät mahdollisuudet työllistyä sektorilla, jossa liiketoiminnan ja yrityksen päätöksenteon ymmärtäminen on erittäin tärkeää. Välillinen verotus nimittäin perustuu yrityksen liiketoiminnassa tehtävien transaktioiden ja myyntien verotukseen. Marja on kokenut ”practitioner” ja hän soveltuu hyvin meidän käytännönläheiseen opetuskonseptiimme”, lisää yliopistolehtori Katriina Pankakoski.  

ALV – suuri tulolähde, joka ei jätä ketään kylmäksi 

Kulutusvero, kuten arvonlisävero oli käytössä noin 165 maassa. OECD-maiden kulutusverotulot ovat olleet keskimäärin runsaat 10 prosenttia suhteessa BKT:hen (v. 2018). Arvonlisävero on nyt suurin kulutusverojen lähde; sen osuus on 6,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja 20,4 prosenttia kokonaisverotuloista OECD-maissa keskimäärin. Suomessa vuoden 2022 valtion talousarviossa ansio- ja pääomatulojen tuotoksi on arvioitu vajaat 11 miljardia, yhteisöveron vajaat 4 miljardia, arvonlisäveron yli 21 miljardia ja muiden verotulojen määräksi yli 12 miljardia euroa, joista muiden kulutusverojen määrä on merkittävä ja jatkuvassa kasvussa. Arvonlisävero on siten valtion suurin tuloerä ja sitä onkin ansaitusti kutsuttu money machineksi.

EU on ottanut käyttöön yhdenmukaistetun arvonlisäverojärjestelmän, jota on sovellettu kaikissa EU-maissa jo vuodesta 1967. Nykyinen EU:n alv-direktiivi (2006/112/EY) kattaa tavaroiden luovutusten ja palvelujen suoritusten verotuksen sekä kotimaassa että kansainvälisessä kaupassa. Arvonlisäverodirektiiviä on jatkuvasti uudistettu, ja siihen sisältyy tällä hetkellä yli 400 artiklaa. Vaikka direktiivi on hyvin yksityiskohtainen, se sisältää paljon tulkintakysymyksiä.

OECD on myös ottanut käyttöön joitakin suosituksia kansallisten arvonlisäverojärjestelmien koordinoidulle soveltamiselle OECD-maissa esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa. Säännöksillä yritetään muun muassa poistamaan yritysten hallinnollista ja taloudellista taakkaa sekä kaksinkertaisen verotuksen riskiä.

Ilmastokriisin torjuntaa kulutusverotuksella

Välillistä verotusta halutaan käyttää myös esimerkiksi keinona ehkäistä ilmastonmuutosta vaikuttamalla yritysten ja yksilöiden käyttäytymiseen. Ympäristö- ja energiaverotusta kehitetään ottamaan paremmin huomioon globaalit ympäristötavoitteet, kuten päästöjen vähentäminen. Energiaverotuksella on pyritty muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja muut ympäristöverot, kuten jätevero, muovipakkausvero jne. tähtäävät erilaisten ympäristötavoitteiden saavuttamiseen.

Veroilla voidaan myös tukea erilaisten teknologioiden kehittämistä. Näin on esimerkiksi sähköautojen osalta. Huomioiden vähenevä tuloverotuotto ympäristö- ja energiaverojen rooli paitsi haittaverona myös verotulojen kasvattajana on noussut ja kasvaa edelleen. Kulutusverot ovat yhä tärkeämpi politiikan väline myös useiden muiden tavoitteiden saavuttamiseksi myös kansainvälisesti. Kuulemmehan jatkuvasti ehdotuksia uusista veroista, kuten sokeri-, rasva- ja muista terveyspoliittisista veroista.

”Euroopan komission 14.7.2021 julkaiseman laajan lainsäädäntöpaketin (Fit for 55) tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:ssa 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Äskettäin ehdotettu lainsäädäntöpaketti tarjoaa keinot nostaa EU:n nykyinen 40 prosentin vähennystavoite tasolle, jota komissio ehdotti syyskuussa 2020. Yksi väline tavoitteen saavuttamiseksi EU:ssa on energiaveroehdotus, jonka Euroopan unionin komissio esitti heinäkuussa 2021. Ympäristö- ja energiaverotus on ollut myös G20 -ryhmän asialistalla. Valtiot ovat ottaneet käyttöön erilaisia maiden sisäisiä veroja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esimerkiksi muovipakkausveron muodossa. Tämä on vasta alkua tulevalle, sillä verotus nähdään erittäin potentiaalisena työkaluna sekä piiskana että porkkanana valtion budjetin kartuttamisen lisäksi”, toteaa työelämäprofessori Timo Viherkenttä.

Kiinnostus välilliseen verotukseen ja erityisesti ympäristöveroihin kasvaa jatkuvasti. Myös työnantajilla on kova pula alan työntekijöistä.

Marja Hokkanen

Marja Hokkasen mukaan on selvää, että kiinnostus välilliseen verotukseen ja erityisesti ympäristöveroihin kasvaa jatkuvasti. ”On hienoa nähdä, miten opiskelijat ovat yhä kiinnostuneempia tästä tulevaisuuden alasta. Myös työnantajilla on huutava pula alan työntekijöistä. Työnantajat ovatkin suoraan yhteydessä ja kysyvät valmistuvista opiskelijoista, jotka voivat käytännössä valita työpaikkansa alalla.”

”Aalto monitieteellisenä yliopistona on erinomainen kotipesä välilliselle verotukselle, jossa monitietteellinen tutkimus ei ole ainoastaan suositeltavaa vaan välttämätöntä. Aallon sisältä löytyy osaaminen sekä tekniikkaan, taloustieteeseen että veron teoriaan. Välillistä verotusta on hankala toteuttaa ja edes tutkia ymmärtämättä, miten yritykset käytännössä toimivat. Aallon kiinteät suhteet liike-elämään tuovat meille tältä osin osaamisen, jota monella muulla yliopistolla ei ole”, toteaa yritysjuridiikan ohjelman johtaja, professori Petri Kuoppamäki.

Aallon strategia on ratkaisujen etsiminen kestävään kehitykseen, radikaali luovuus ja yrittäjähenkinen ajattelutapa. Nämä tavoitteet ovat osa välillisen verotuksen tutkijan ja asiantuntijan jokapäiväistä arkea.

Lisätietoa

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Kaksi tummiin pukeutunutta miestä istuu suunnittelemiensa huonekalujen keskellä
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aaltolaisten muotoilua esillä Milanon huonekalumessuilla

Italialaisen muotoilijan ja japanilaisen arkkitehdin suomalaisesta kulttuurista inspiroitunutta yhteistyötä nähdään Salone del Mobile -messuilla Milanossa huhtikuussa. INTERDEPENDENCE-näyttelyssä on esillä myös muita projekteja Aallosta.
Front and back covers of book called Unfolding Public Art. Text in red, book covers in sand colour.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu: