Väitöstutkimus: Olkiluodon kalliomassa soveltuu ydinjätteen loppusijoitukseen
Suomessa ja Ruotsissa ydinjätteenloppusijoitus etenee toteutusvaiheeseen lähivuosina. Loppusijoituksessa tieto louhinnan vauriovyöhykkeestä ja kalliomassan kestokyvystä on oleellista pitkäaikaisturvallisuuden kannalta.
DI Topias Sirenin 4.12. tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin sekä vaaka- että pystysuuntaisen loppusijoituskonseptin soveltuvuutta Olkiluodossa sijaitsevassa kallion karakterisointiluolassa ONKALOssa.
Kokeet, joissa seurattiin kallion vaurioitumista kuormituksen seurauksena noin 345 metrin syvyydessä, osoittivat, että kallion käyttäytyminen oli joiltakin osin ennustamatonta. Kokeissa havaittiin, että kallion vauriot syntyivät rakojen kasvaessa ns. litologisilla rajapinnoilla, mikä tunnistettiin uudeksi vaurioitumismekanismiksi.
Väitöskirjan tutkimusten perusteella kallioon porattavien loppusijoitusreikien pinnalle voi syntyä uusia rakoja louhinnan jälkeen, mutta kalliomassan ei odoteta vaurioituvan merkittävästi. Väitöskirjan perusteella kallion vauriot Olkiluodossa ovat kohtuullisia ja kalliomekaanisesti sijoituspaikka soveltuu hyvin ydinjätteen loppusijoitukseen.
DI Topias Siren väittelee 4.12.2015 klo 9 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksella aiheesta 'Louhinnan vauriovyöhyke, rakomekaaninen mallinnus ja migmatiittisen gneissin ja pegmatiittisen graniitin in situ lujuus ydinjätteen loppusijoituspaikalla Olkiluodossa, Länsi-Suomessa'. Väitöksen ala on kalliomekaniikka ja ydinjätteen loppusijoitus.
Vastaväittäjä: Professori Ove Stephansson, Helmholtz Centre Potsdam GFZ German Research Centre for Geosciences, Saksa
Valvoja: Professori Mikael Rinne, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Väittelijän yhteystiedot:
Topias Siren, puh. 050 354 582, [email protected]
Lue lisää uutisia
Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita
Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen
Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.