Väitöstiedote: Kokonaisten asuinalueiden energiakorjaaminen on järkevämpää kuin yksittäisten rakennusten

Energy-efficient renovation of residential districts. Cases from the Russian market
Asuinalueiden energiatehokas korjaaminen. Tapauksia Venäjältä

Väitöskirjan sisältö

Väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka Venäjän neuvostoaikoina rakennettujen lähiöiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa korjaamalla rakennukset energiatehokkaammiksi ja pienentämällä energiainfrastruktuurin häviöitä. Väitöskirja esittelee ajatuksen kokonaisvaltaisista energiatehokkaista alueremonteista, joissa korjattaisiin sekä rakennukset että niihin liittyvät energia-, vesi- ja jäteinfrastruktuurit. Aihetta käsitellään rakennusten energiansäästön, asuinalueen energiatarpeen ja energiantuotannon päästöjen, investointikustannusten sekä aluekorjaamisen liiketoimintamallien näkökulmista.

Sekä asuinkerrostaloille että tyypillisille asuinalueille kehitettiin kokonaisvaltaisia korjauskonsepteja. Aluetason korjausskenaarioilla voitaisiin säästää esimerkkialueella jopa 72 % lämmöntarpeesta ja 34 % sähköntarpeesta. Tarkastelemalla vain hiilidioksidipäästöjä esimerkkialueella kannattaisi vaihtaa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto maakaasusta biokaasuun. Jos korjattaisiin koko asuinalue (sekä rakennukset että niihin liittyvä energia- ja vesi-infrastruktuuri), kustannukset asukasta kohden olisivat alhaisimmillaan reilut 3000 €.

Itä-Euroopassa on runsaasti vastaavia neuvostoaikana rakennettuja, korjaamisen tarpeessa olevia asuinalueita, joissa on neuvostostandardien mukaisia tyyppirakennuksia ja -ratkaisuja. Näissä voitaisiin laajasti hyödyntää suomalaista rakennus- ja energiatekniikkaa. Väitöskirjassa esitetty ajatus tarkastella mieluummin alueiden kuin yksittäisten rakennusten energiatehokkuutta olisi myös Suomessa järkevä suuntaus. Väitöskirjan tulokset ovat uraauurtavia, sillä Venäjän asuinalueiden energiatehokkuudesta ei ole kirjoitettu juuri mitään kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa.

Väitöskirjan ala: Energiatekniikka

Väittelijä: Satu Paiho, DI. Syntynyt Lahdessa 1967

Väitöksen ajankohta: 12.12.2014 klo 12

Paikka: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennus K1, Sali 216, Otakaari 4, Espoo

Vastaväittäjä: professori Jan-Olof Dalenbäck, Chalmers University of Technology, Department of Energy and Environment, Sweden

Valvoja: professori Risto Lahdelma, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos

Väitöskirjan verkko-osoite: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2014/S72.pdf

Väittelijän yhteystiedot: Satu Paiho, VTT, PL 1000, 02044 VTT. p. 050 331 5160, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Torniprojektin onnistuminen
Kampus, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Milloin mitata ja milloin ei? - Akateemisen ajattelun perusteista opiskelija saa taitoja ongelmanratkaisuun

Teekkarit oppivat jo varhaisessa vaiheessa, että samaan ongelmaan voi olla erilaisia käyttökelpoisia ratkaisuja. Ratkaisujen tieteellinen perustelu on tärkeä osa jokaisen diplomi-insinöörin koulutusta
Professor Ray Sterling
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Professori Ray Sterling: Worldwide developments in urban underground planning

Katso tallenne Professori Sterlingin vierailuluennosta.
Iiris Sundin katselee taivaalle Laajalahden lintutornilla
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Kun lääkäri ja tekoäly saadaan yhteistyöhön, potilas saa parempaa hoitoa

Tohtorikoulutettava Iiris Sundinin tutkimuksissa koneoppimismalli pääsee hyödyntämään lääkärin hiljaista tietoa, joka jää yleensä kirjoittamatta ylös. Tällainen malli ennustaa paremmin, miten tietty potilas reagoi tietynlaiseen hoitoon.
Aalto University / a child trying out VR glasses / photo: Atte Leskinen
Yhteistyö, Opinnot Julkaistu:

Nuoret uudistavat kauppareissusi 5G-teknologialla

Lukiolaisten ja korkeakouluopiskelijoiden 5G-ratkaisuja testattiin A Bloc -kauppakeskuksessa syyskuussa.