Väitöstiedote: Kokonaisten asuinalueiden energiakorjaaminen on järkevämpää kuin yksittäisten rakennusten

Energy-efficient renovation of residential districts. Cases from the Russian market
Asuinalueiden energiatehokas korjaaminen. Tapauksia Venäjältä

Väitöskirjan sisältö

Väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka Venäjän neuvostoaikoina rakennettujen lähiöiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa korjaamalla rakennukset energiatehokkaammiksi ja pienentämällä energiainfrastruktuurin häviöitä. Väitöskirja esittelee ajatuksen kokonaisvaltaisista energiatehokkaista alueremonteista, joissa korjattaisiin sekä rakennukset että niihin liittyvät energia-, vesi- ja jäteinfrastruktuurit. Aihetta käsitellään rakennusten energiansäästön, asuinalueen energiatarpeen ja energiantuotannon päästöjen, investointikustannusten sekä aluekorjaamisen liiketoimintamallien näkökulmista.

Sekä asuinkerrostaloille että tyypillisille asuinalueille kehitettiin kokonaisvaltaisia korjauskonsepteja. Aluetason korjausskenaarioilla voitaisiin säästää esimerkkialueella jopa 72 % lämmöntarpeesta ja 34 % sähköntarpeesta. Tarkastelemalla vain hiilidioksidipäästöjä esimerkkialueella kannattaisi vaihtaa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto maakaasusta biokaasuun. Jos korjattaisiin koko asuinalue (sekä rakennukset että niihin liittyvä energia- ja vesi-infrastruktuuri), kustannukset asukasta kohden olisivat alhaisimmillaan reilut 3000 €.

Itä-Euroopassa on runsaasti vastaavia neuvostoaikana rakennettuja, korjaamisen tarpeessa olevia asuinalueita, joissa on neuvostostandardien mukaisia tyyppirakennuksia ja -ratkaisuja. Näissä voitaisiin laajasti hyödyntää suomalaista rakennus- ja energiatekniikkaa. Väitöskirjassa esitetty ajatus tarkastella mieluummin alueiden kuin yksittäisten rakennusten energiatehokkuutta olisi myös Suomessa järkevä suuntaus. Väitöskirjan tulokset ovat uraauurtavia, sillä Venäjän asuinalueiden energiatehokkuudesta ei ole kirjoitettu juuri mitään kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa.

Väitöskirjan ala: Energiatekniikka

Väittelijä: Satu Paiho, DI. Syntynyt Lahdessa 1967

Väitöksen ajankohta: 12.12.2014 klo 12

Paikka: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennus K1, Sali 216, Otakaari 4, Espoo

Vastaväittäjä: professori Jan-Olof Dalenbäck, Chalmers University of Technology, Department of Energy and Environment, Sweden

Valvoja: professori Risto Lahdelma, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos

Väitöskirjan verkko-osoite: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2014/S72.pdf

Väittelijän yhteystiedot: Satu Paiho, VTT, PL 1000, 02044 VTT. p. 050 331 5160, [email protected]

Lisää tästä aiheesta

Yliopistonlehtori Panu Erästö. Kuva: Terhi Ollikainen / Aalto-yliopisto
Opinnot Julkaistu:

Yliopistonlehtori Panu Erästö on digitalisoinut tilastotieteen peruskurssien opiskelua

Opetusvideot näyttävät, miten esimerkiksi Excel toimii, jolloin siihen ei tarvitse käyttää aikaa luokassa.
Kuva: Sanna Lehto
Yhteistyö, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Miten katkaista haavoittuvaisuusketju

Claudia Garduño ja AaltoLAB Mexico selvittivät, kuinka empatian, tiiviin kuuntelemisen ja muotoiluajattelun avulla voidaan löytää alkuperäisyhteisön keskeisimmät ongelmat.
Leonardo Hidalgo Uribe: Stories from cold and warm lands
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Laaja tekstiiliosaaminen on osa Aallon muodin vahvuutta

Taiteellisen ja teknisen suunnitteluosaamisen yhdistelmä opetuksessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.
Sounds of aurora borealis
Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Revontulten räiskeet ja rätinät liittyvät maapallon sähkömagneettisiin resonansseihin

Uusi tutkimus osoittaa, että 70–80 metrin korkeudessa syntyvät äänet ovat seurausta Schumann-resonanssien vahvistumisesta.
  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu