Uutiset

Väitöstiedote: Kokonaisten asuinalueiden energiakorjaaminen on järkevämpää kuin yksittäisten rakennusten

Energy-efficient renovation of residential districts. Cases from the Russian market
Asuinalueiden energiatehokas korjaaminen. Tapauksia Venäjältä

Väitöskirjan sisältö

Väitöskirjassa tarkastellaan, kuinka Venäjän neuvostoaikoina rakennettujen lähiöiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa korjaamalla rakennukset energiatehokkaammiksi ja pienentämällä energiainfrastruktuurin häviöitä. Väitöskirja esittelee ajatuksen kokonaisvaltaisista energiatehokkaista alueremonteista, joissa korjattaisiin sekä rakennukset että niihin liittyvät energia-, vesi- ja jäteinfrastruktuurit. Aihetta käsitellään rakennusten energiansäästön, asuinalueen energiatarpeen ja energiantuotannon päästöjen, investointikustannusten sekä aluekorjaamisen liiketoimintamallien näkökulmista.

Sekä asuinkerrostaloille että tyypillisille asuinalueille kehitettiin kokonaisvaltaisia korjauskonsepteja. Aluetason korjausskenaarioilla voitaisiin säästää esimerkkialueella jopa 72 % lämmöntarpeesta ja 34 % sähköntarpeesta. Tarkastelemalla vain hiilidioksidipäästöjä esimerkkialueella kannattaisi vaihtaa yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto maakaasusta biokaasuun. Jos korjattaisiin koko asuinalue (sekä rakennukset että niihin liittyvä energia- ja vesi-infrastruktuuri), kustannukset asukasta kohden olisivat alhaisimmillaan reilut 3000 €.

Itä-Euroopassa on runsaasti vastaavia neuvostoaikana rakennettuja, korjaamisen tarpeessa olevia asuinalueita, joissa on neuvostostandardien mukaisia tyyppirakennuksia ja -ratkaisuja. Näissä voitaisiin laajasti hyödyntää suomalaista rakennus- ja energiatekniikkaa. Väitöskirjassa esitetty ajatus tarkastella mieluummin alueiden kuin yksittäisten rakennusten energiatehokkuutta olisi myös Suomessa järkevä suuntaus. Väitöskirjan tulokset ovat uraauurtavia, sillä Venäjän asuinalueiden energiatehokkuudesta ei ole kirjoitettu juuri mitään kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa.

Väitöskirjan ala: Energiatekniikka

Väittelijä: Satu Paiho, DI. Syntynyt Lahdessa 1967

Väitöksen ajankohta: 12.12.2014 klo 12

Paikka: Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, rakennus K1, Sali 216, Otakaari 4, Espoo

Vastaväittäjä: professori Jan-Olof Dalenbäck, Chalmers University of Technology, Department of Energy and Environment, Sweden

Valvoja: professori Risto Lahdelma, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, Energiatekniikan laitos

Väitöskirjan verkko-osoite: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2014/S72.pdf

Väittelijän yhteystiedot: Satu Paiho, VTT, PL 1000, 02044 VTT. p. 050 331 5160, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

bakteereja ohjataan magneettikentän avulla
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Fyysikot saivat bakteerit uimaan lähes täydellisissä riveissä

Bakteerien ohjaaminen onnistui magneettikentän avulla. Löytö auttaa ymmärtämään bakteeripopulaatioiden käyttäytymistä ja voi jatkossa auttaa esimerkiksi kehittämään uuden sukupolven materiaaleja, joista kaavaillaan apua muun muassa lääkkeiden kohdennettuun kuljettamiseen kehon sisällä.
2020 rajanylitykset pohjoismaissa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat ainutlaatuisen ennustemallin kuvaamaan pandemian leviämistä maiden rajojen yli

Pohjoismainen yhteishanke pureutui koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020. Tutkimuksen avulla voidaan jatkossa ennakoida paremmin, milloin ja mitkä matkustusrajoitukset ovat pandemiaolosuhteissa tarkoituksenmukaisia.
Kuvassa näkyvät Kauppakorkeakoulun opiskelijat Liina Röyskö ja Kerttu Lammi koulun pääovien edustalla.
Opinnot Julkaistu:

Tekoälyn fiksua käyttöä opettava verkkokurssi lisäisi opiskelun tasa-arvoa

Tekoäly on tullut jäädäkseen ja sen osaava ja tehokas hyödyntäminen auttaisi sekä opinnoissa että työnhaussa, sanovat Kauppakorkeakoulun opiskelijat.
Två studentar på Aalto-universitetets campus
Opinnot Julkaistu:

2 027 uutta opiskelijaa hyväksyttiin Aalto-yliopistoon

Kaiken kaikkiaan 13 500 haki opiskelupaikkaa Aallosta kevään 2024 toisessa yhteishaussa