Uutiset

Väitöspäivä oli olosuhteista huolimatta upea!

Marleen Wierenga on yksi kahdeksasta tänä keväänä Kauppakorkeakoulussa etänä väitelleistä.
tohtorinhattuja rivissä
”Väitös on aina väitös eli väitöstilaisuus ei muutu helpommaksi, vaikka se pidetään etänä”, sanoo Marleen Wierenga.
Marleen Wierenga's remote dissertation defence. Also in the image is the custos, Professor Minna Halme.
Marleen Wierengan väitöstilaisuuteen oli mahdollista osallistua Zoom-sovelluksella. Marleen väitteli Kauppakorkeakoulun istuntosalissa ja samassa tilassa oli läsnä myös kustos, professori Minna Halme.

Toukokuun lopussa väitellyt KTM Marleen Wierenga tutki väitöskirjassaan innovatiivista yrittäjyyttä köyhien keskuudessa Intiassa. Koronakriisin takia myös väitöstilaisuudet pidettiin Aalto-yliopistossa tänä keväänä etänä. Kauppakorkeakoulun osalta tämä tarkoitti kahdeksaa väitöstilaisuutta. Seuraavassa Marleen Wierenga jakaa omat kokemuksensa yllättäen eteen tulleesta etäväitöksestään.

”Olen todella kiitollinen, että väitöstilaisuuden pystyi järjestämään olosuhteista huolimatta, ja että vastaväittäjä oli Ruotsista, joten aikaero ei ollut ongelma. Tohtoriopintojen aikana aina välillä haaveilin väitöspäivästä. Myös professorit usein muistelivat sitä elämänsä parhaana päivänä. Omasta väitöspäivästäni tuli erilainen.”

”Isompi häiriö ammatilliseen ja henkilökohtaiseen elämääni olisi ollut, jos väitöstilaisuus olisi pitänyt siirtää tulevaan. Kun koronatilanne keväällä eskaloitui ja koko yliopistossa tuli etätyöskentelykehotus, suuntasin aika nopeasti ajatukset etäväitöksen järjestämiseen. Tämä ei tietenkään ollut mieluinen asetelma, mutta se on minun koronakevääni tarina, jota muistelen myöhemmin.”

Jännitystä ilmassa, kuten asiaan kuuluu

”Luulisin, että suurin ero etäväitöksen ja ns. tavallisen väitöstilaisuuden välillä on live-yleisön puuttuminen. Etäväitöksessä oli toki yleisöä, mutta se ei ollut niin näkyvää, kun keskityin vastaväittäjän kanssa keskustelemiseen. Tietokoneeni ruudun oikeassa reunassa näkyi lista nimiä ja osallistujien kokonaismäärä. Jälkeenpäin kuulin, että väitöstäni oli seurannut enimmillään yli 75 osallistujaa, mutta en tiedä, keitä he olivat. Tämä harmittaa, koska mielelläni olisin kiittänyt osallistujia henkilökohtaisesti vielä jälkikäteen.”

”Koko viikon oli todella itsevarma olo, nukuin hyvin ja aamupäivä ennen väitöstä meni aika nopeasti. Vaikka puitteet olivat erilaiset kuin normaalisti ja vaikka en nähnyt yleisöä, jännitti silti yhtä paljon. Se on varmasti kaikkien väitelleiden yhteinen kokemus.”

”Väitöspäiväni oli loppukeväästä, jolloin ihmisille oli jo kertynyt runsaasti kokemusta etäkokouksista ja etätyöskentelystä. Luulen, että siitä oli hyötyä kaikille. Yleisö muisti pitää mikrofoninsa ja kameransa pois päältä.”

Osallistujia ympäri maailmaa

”Iso ero verrattuna siihen, jos olisin väitellyt ns. normaalisti, oli myös, että nyt minun ei tarvinnut huolehtia kahvituksen eikä karonkan järjestämisestä, jotka ovat kuulemani mukaan aika isoja projekteja väitökseen valmistautumisen ohella.”

”Uskon myös, että väitökseen osallistui enemmän ihmisiä, koska se pidettiin etänä. Väitöstilaisuuteeni pystyivät osallistumaan myös ulkomailla asuvat sukulaiset ja ystävät, joille matkustaminen olisi voinut olla haasteellista.”

”Myös väitöksen jälkeinen kahvitilaisuus pidettiin ”online”. Ilahduttavan paljon ihmisiä jäi linjoille skoolaamaan, mikä oli todella ihanaa ja ikimuistoista. Samalla se kyllä tuntui vähän oudolta. Normaalisti onniteltaisiin yksityisemmin, mutta nyt oltiin yli 40 hengen ”ryhmä-zoomissa”. Todella moni kirjoitti chattiin ja useat ihmiset myös sanoivat jotain, ja nautin siitä todella paljon. Sain jälkeenpäinkin paljon onnitteluviestejä. Arvelen, että normaaliolosuhteissa ihmiset olisivat sanoneet minulle suoraan sen, mitä he nyt lähettivät viesteillä.”

”Normaalisti väitöksen jälkeen illalla olisi karonkka, johon kutsutaan läheisiä ihmisiä, jotka ovat olleet läsnä jollain tavalla väitöskirjaprosessissa. Karonkan sijaan kokoonnuin pienen ystäväporukan kanssa. Minusta oli ihanaa kuulla, miten he olivat kokeneet väitöstilaisuuden. He olivat toki kuulleet pitkin matkaa työmatkoistani ja tutkimuspapereistani, mutta nyt he saivat kokonaisvaltaisen kuvan työstäni. En tiedä, olisiko normaalisti ollut mahdollista viettää näin paljon aikaa ystävien kanssa väitöspäivänä.”

Karonkka vielä edessä

”Tuntuu, että väitöstilaisuudessa piti tehdä paljon ylimääräistä, jotta säilyi sama juhlallinen tunnelma, mikä on läsnä ”live”väitöksessäkin. Toisaalta tilaisuus oli zoom-kokous, joita oli ollut pitkin kevättä paljon, toisaalta väitöstilaisuus, jossa nousin seisomaan aina silloin, kun väitöksen protokolla sitä vaatii.”

”Olisin halunnut kuulla palautetta ja ajatuksia myös työkavereilta, mutta nyt se jäi vähäiseksi.”

”Karonkan aion kuitenkin vielä järjestää, mutta se on todennäköisesti pienempi kuin alun perin kaavailin. Voi olla, ettei se muutenkaan tunnu samalta, kun väitöksestä on sitten kulunut jo jonkin aikaa ja olen jo virallisesti valmistunut kauppatieteiden tohtoriksi ja päässyt uudessa projektissa vauhtiin. Mutta silti karonkka on tärkeä osa kokonaisuutta.”

”Vinkkinä mahdollisille tuleville etäväittelijöille sanoisin, että itse ainakin pidin siitä, että IT-tuki oli lähellä. Teknologiapuoli kannattaa ulkoistaa mahdollisimman pitkälle jollekin ulkopuoliselle, jotta siitä huolehtiminen ei häiritse valmistautumista itse väitökseen. Vielä senkin voisin todeta, että väitös on aina väitös eli väitöstilaisuus ei muutu helpommaksi, vaikka se pidetään etänä.”

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Shankar Deka on sähkötekniikan ja automaation laitoksen apulaisprofessori.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Robotiikka tarvitsee turvallisia käyttäytymismalleja

Robotiikka ja autonomiset järjestelmät kehittyvät nopeasti. Algoritmit, jotka kestävät häiriöitä ja epävarmuustekijöitä järjestelmässä ja ympäristössä, ovat kehityksen kannalta kriittisiä.
Kesäinen Otaniemen rantanäkymä, jossa Aalto-yliopiston logo ja tapahtuman nimi sekä VTT:n ja Avoimen tieteen logot.
Kampus, Yhteistyö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avoimen tieteen ja tutkimuksen kesäpäivät 2024 järjestetään Aalto-yliopistossa

Avoimen tieteen kesäpäivät pidetään Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella ja Zoomissa 3.–4.6. Ilmoittauduthan 3.5. mennessä!
Kaksi tummiin pukeutunutta miestä istuu suunnittelemiensa huonekalujen keskellä
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Aaltolaisten muotoilua esillä Milanon huonekalumessuilla

Italialaisen muotoilijan ja japanilaisen arkkitehdin suomalaisesta kulttuurista inspiroitunutta yhteistyötä nähdään Salone del Mobile -messuilla Milanossa huhtikuussa. INTERDEPENDENCE-näyttelyssä on esillä myös muita projekteja Aallosta.
Ilmakuvassa kosken kuivunut uoma, jonka ylittää silta.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin

Viime vuosikymmenien kuivista kausista on Suomessa aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.