Uutiset

Väitös: Yritysetiikan ja yrityksen ydintehtävän ei pitäisi olla keskenään ristiriidassa

”Tarvitsemme sellaista yritysetiikkaa, joka sopii yhteen yrityksen voittomotiivin kanssa.”
Politiikkasuositus Kuinka alustataloutta voidaan edistää terveysalalla. Image is an abstract taken from an exhibition Crystal Flowers at Aalto University.
Kuvituskuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Palveluja ja tuotteita valmistavat ja myyvät yritykset luovat vaurautta ja ovat näin ihmiselämän ja hyvinvoinnin elinehto. “Sillä perusteella voisi olettaa, että yritysetiikan ja johtamisen tutkijat korostaisivat yritystoiminnan suopeutta. Näin ei kuitenkaan yleisesti ottaen ole”, sanoo tohtorikoulutettava Marja Svanberg. Hän väittelee yritysetiikasta 24. syyskuuta 2021 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Marja Svanberg, Aalto BIZ
Marja Svanberg

Yritysetiikka yhdistetään hyvään johtamiseen ja kiinnostus sitä kohtaan kasvaa vuodesta toiseen. ”Samalla kuitenkin suuri osa yritysetiikan kirjallisuudesta olettaa yrityselämässä toimivien henkilöiden olevan taipuvaisia epärehellisyyteen ja vaaraksi muille. Näin ollen moni yritysetiikan tutkija kokee vahvaa moraalista tarvetta rajoittaa näiden liikeihmisten ”ahneutta”. Tästä seuraa yritysetiikka, joka pyrkii rajoittamaan yrityksen keinoja ja lopputulosta”, Svanberg sanoo. Häntä kiinnostaa erityisesti ilmiön syy-seuraussuhde ja Svanbergin väitöskirjaa voidaankin pitää filosofisen jäljittämisen taidonnäytteenä.

“Väitöskirjani paljastaa ongelmallisen faktan nykyisessä yritysetiikassa: sen kivijalka, perinteinen altruistinen etiikka, on pohjimmiltaan egoistisen voittomotiivin, yrityksen ytimen, vastainen. Monet yritysetiikan tutkijat lähtevät liikkeelle olettamuksesta, että epäitsekkyys on eettistä ja päinvastoin. Siten he kokevat etiikan ja oman edun tavoittelun keskenään ristiriitaisiksi. Tästä johtuen he epäilevät itsekästä voittomotiivia ja sen mukaisesti myös yrityksiä ja yrittäjiä.”

Kattavalla kirjallisuusanalyysilla Svanberg todentaa perinteisen etiikan ja voittomotiivin vastakkainasettelun levinneisyyttä. Hän tutkii kyseisen vastakkainasettelun useita eri puolia, keskustelee sen juurisyistä ja merkittävyydestä sekä puntaroi sen seurauksia yritysetiikan aineelle ja yritystoiminnan harjoittajille.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Svanbergin tutkimuksen mukaan yritysetiikan kirjallisuus on pitkälti keskittynyt oppimaan negatiivisista tapauksista ja väärinkäytöksistä, jopa rikoksista. ”Se ei ole hukkaan heitettyä. Mutta kahtiajako voittomotiivin ja perinteisen etiikan välillä on niin perusteellinen ongelma yritysetiikassa, että siitä seuraava negatiivinen asenne on muodostunut lähes itsestäänselvyydeksi”, Svanberg sanoo.

”Voittomotiivi jää eettistä oikeutusta vaille siitä huolimatta, että yritykset tuottavat lähes kaikki käyttämämme ja tarvitsemamme hyödykkeet ja palvelut sekä tarjoavat yhteiskunnassamme valtaosan työpaikoista ja ihmisten toimeentulosta. Tässä valossa on suuri vääryys, ettei yritysetiikka tarjoa aitoa eettistä perustaa yrittäjien tahdolle ja kyvylle tuottaa voittoa, rehellisen tuotannon ja vaihdannan välityksellä.”

Svanbergin tutkimuslöydökset ovat tarpeelliset, jotta yleisesti havahdutaan siihen, mitä nykyisestä yritysetiikan aineesta mahdollisesti puuttuu ja jotta alaa saadaan monipuolistettua. Svanberg peräänkuuluttaa sellaista yritysetiikkaa, joka sopii pohjimmiltaan paremmin yhteen yrityksen voittomotiivin kanssa. ”Ellei ristiriitaa voiton tavoittelun ja perinteisen etiikan välillä nähdä ongelmana ja pyritä ratkaisemaan, kuilu nykyisen moralisoivan, varoittavan ja rajoittavan yritysetiikan sekä voittoa tavoittelevien liikeihmisten välillä voi kasvaa syväksi. Yritysetiikan tulisi palvella yrittäjiä ja olla sellainen aihe, jonka puoleen liikeihmiset kääntyvät nyt ja jatkossakin. Liikeihmiset ansaitsevat voittomotiivimyönteistä yritysetiikkaa tukemaan heidän pitkän tähtäimen taloudellista menestystään”, Svanberg esittää.

Yrjö Uiton säätiön rahoittamassa jatkotutkimuksessa Svanbergin tavoite on muodostaa uusi yritysetiikan konsepti identifioimalla menestyvien yrittäjien implisiittisiä ja eksplisiittisiä periaatteita, joilla he oikeuttavat ja joiden pohjalta he muovaavat yritystoimintaansa. Tutkimuksen löydökset tulevat tarjoamaan tärkeitä, tuottavuutta tukevia seurauksia yrittäjille sekä osaltaan muovaamaan yritysetiikan oppiainetta. Näin ollen Svanbergin väitöskirjatutkimuksen löydökset yritysetiikan aihepiirin puutteista kääntyvät arvokkaaksi mahdollisuudeksi.

Lisätietoja:
Marja Svanberg
[email protected]
p. 045 639 0818

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Harald Herlin Learning Center
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Oppimiskeskuksessa pilotoidaan 19.8.2024 alkaen uusia aukioloaikoja

Opiskelijoiden ja henkilöstön mahdollisuudet käyttää tiloja ja kokoelmia laajentuvat.
Joukko ihmisiä kävelee Lehmuskujaa pitkin kesällä
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva kokonaistulos: Suomen Akatemialta 27,5 miljoonaa euroa tutkimukseen

Akatemiatutkija- ja akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 52 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on kokonaisuudessaan 27,5 miljoonaa euroa.
pohjallinen pdp-gaalassa
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Opiskelijaprojekti synnytti innovaation: Kengän sisäpohjat syntyvät muovin sijaan kompostoituvasta puuvaahdosta

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittivät kestävän sisäpohjan prototyypin, joka taipuu, kestää kosteutta ja tuntuu pehmeältä ihoa vasten. Suomalainen kenkäyritys VIBAe lähtee syksyllä testaamaan materiaalia käyttäjillä.
Tummatukkainen nainen tummassa asussa, taustalla kesäinen Otaniemi
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Satu Lähteenoja: ”Kestävyysmurroksen edistämiseen tarvitaan tulevaisuusajattelua ja yhteissuunnittelua”

Minä väitän -sarjassamme Satu Lähteenoja osoittaa, että yhteissuunnitteluun perustuva murrosareena-menetelmä lisää hallinnon ja päättäjien ymmärrystä systeemisestä muutoksesta ja auttaa ajattelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.