Uutiset

Väitös: Voitontavoittelua vai ilmiön tukemista? Osakepohjaiseen joukkorahoitukseen sijoitetaan monista syistä

Joukkorahoituskampanjoiden menestykseen vaikuttavat muun muassa kampanjan ominaisuudet, yrityksen kyky hyödyntää verkostojaan sekä tuotteiden ymmärrettävyys, tuore väitöstutkimus osoittaa.
Käsi näyttämässä jotain tietokoneen näytöltä

Osakepohjainen joukkorahoitus on viime vuosina nopeasti yleistynyt rahoitusmuoto, jossa suuri joukko ihmisiä tekee suhteellisen pieniä osakesijoituksia kohdeyritykseen. Koska kohteet ovat yleensä kasvuvaiheen yrityksiä, sijoittamisen riskit ovat suuret.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Anna Lukkarinen tutki sijoittajien motivaatioita ja päätöskriteerejä laajalla kyselytutkimuksella, joka kohdistettiin finanssiteknologiayritys Invesdorin joukkorahoitusalustan kautta sijoittaneille henkilöille.

Tutkimuksen mukaan suurin osa sijoittajista on korkeasti koulutettuja ja heillä on kokemusta myös julkisiin osakkeisiin sijoittamisesta. Sijoittajien motiiveissa on kuitenkin selviä eroja. Vaikka moni tavoittelee sijoituksellaan erityisesti myyntivoittoja ja osa myös osinkotuottoja, useiden sijoittajien motiivit ulottuvat tuottohakuisuutta laajemmalle. Tämä näkyy sijoittajien erilaisina päätöskriteereinä ja sijoituskohdevalintoina.

”Esimerkiksi pienvarastoyritys Cityvarastoon sijoittaneista suurin osa tavoitteli sijoituksellaan tuottoja, kun taas lähes kaikki jalkapalloseura HIFK:n joukkorahoituskampanjaan osallistuneet halusivat tukea kohdetta ja päästä osaksi sen edustamaa ilmiötä ilman rahallisia motiiveja”, Lukkarinen kertoo.

Kohdeyritykset yhä ammattimaisempia

Kyselytutkimus on osa Anna Lukkarisen väitöskirjaa, jossa hän tarkastelee sijoitustoiminnan ajureita osakepohjaisessa joukkorahoituksessa. Lukkarisen mukaan osakepohjainen joukkorahoitus täydentää muita varhaisen vaiheen yritysrahoitusmekanismeja.

”Joukkorahoituskampanjoiden menestykseen vaikuttavat muun muassa kampanjan ominaisuudet, yrityksen kyky hyödyntää verkostojaan sekä tuotteiden ymmärrettävyys.”

Osakepohjainen joukkorahoitus on tuoreena alana jatkuvassa muutoksessa. Kohdeyritykset ovat yhä suurempia ja ammattimaisempia, ja samalla sijoittajien tuottohakuisuus on lisääntynyt.

”Sijoittamista harkitessaan yksityissijoittajan on hyvä olla tietoinen siitä, mitä sijoituksellaan tavoittelee. Kohdeyritystä arvioidessaan sijoittajan on hyvä muistaa, että yrittäjät ovat usein suunnitelmissaan hyvin optimistisia”, Lukkarinen sanoo.

KTL Anna Lukkarisen väitöskirja ”Sijoitustoiminnan ajurit osakepohjaisessa joukkorahoituksessa” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 29. maaliskuuta.
 

Lisätietoja:
Anna Lukkarinen
puh. 050 431 8738
[email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

space key touch guard
Tiedotteet Julkaistu:

Kuvanveistäjä teki kuparista mikrobit torjuvan, taskuun sopivan kosketussuojaimen

Suojainta voi käyttää esimerkiksi vessanpöntön kansiin, vääntölukkoihin ja ovenkahvoihin tarttumisessa. Käytön jälkeen se sujahtaa suojakoteloonsa, jossa kupari tappaa pinnalle mahdollisesti tarttuneet taudinaiheuttajat.
Jaana Vapaavuori (left) and Konstantinos Daskalakis (right)
Tiedotteet Julkaistu:

EU:lta miljoonarahoitus älykkäiden materiaalien ja uuden sukupolven ledien tutkimukseen

Apulaisprofessori Jaana Vapaavuoren ja tutkijatohtori Konstantinos Daskalakisin hankkeet parantavat rakennusten ja valaistuksen ympäristöystävällisyyttä.
Rehtori Ilkka Niemelä pitää lukuvuoden avajaispuhetta verkon välityksellä.
Tiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Rehtori Ilkka Niemelä: ”Kärsinyt talous ei kaipaa jälleenrakentamista, vaan uudelleen rakentamista kestävän kehityksen perustalle"

Lukuvuoden avajaisissa puhuivat myös tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Olli Kesseli. Avajaiset toteutettiin virtuaalisesti.
Townhouses in Malminkartano. Photo: Eija Hasu
Tiedotteet Julkaistu:

Tuore kysely: kolme neljästä pientaloasukkaasta maksaisi enemmän ympäristöystävällisestä kodista

Peräti 75 prosenttia suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista.