Uutiset

Väitös: Tunteet voivat toimia kompassina yrityksen perustamis- ja rahoituspäätöksissä

Tunteet inspiroivat uuden luomiseen.
Vain ne yritysideat, jotka herättävät innostusta tai muita tunteita, saavat osakseen tarkempaa tarkastelua. Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Uusien yritysten syntyminen edellyttää luovuutta sekä yrittäjältä että hänen yritysideaansa tukevilta sidosryhmiltä, ja tunteella on keskeinen rooli uuden liiketoiminnan luomiseen liittyvässä päätöksenteossa, väittää Kirsi Snellman Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 22.9. tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Uusien yritysten syntyminen, innovaatioiden rahoitusnäkymien parantaminen ja luovan ilmapiirin vahvistaminen ovat edellytyksiä tulevaisuuden työpaikkojen luomiselle. Liiketoimintamahdollisuuksien muuntaminen uusiksi yrityksiksi on kuitenkin haastavaa, koska se edellyttää epävarmuuden sietämistä ja navigointia kohti tulevaisuutta, jonka ennustaminen voi olla vaikeaa. Alkuvaiheen tyypillisiä haasteita ovat sitoutuminen yrityksen perustamistoimiin epävarmuuden vallitessa sekä ulkopuolisen rahoituksen hakeminen silloin, kun vahvaa näyttöä sidosryhmien kiinnostuksesta ei vielä ole.

Snellmanin väitöstutkimus luo uutta tietoa siitä, miten tunteet voivat auttaa sekä yrittäjää että rahoittajaa tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa ja voittamaan näitä alkuvaiheen käytännön haasteita.

”Yrittäjäksi ryhtymistä harkitsevan henkilön ennakoima negatiivinen tunne voi edistää ja nopeuttaa luovaa toimintaa ja päätöstä perustaa uusi yritys. Aiemmat tutkimukset aiheesta ovat usein pohjautuneet ratioon tai korostaneet negatiivisten tunteiden haittavaikutuksia luoville prosesseille”, Kirsi Snellman kertoo.

Myös rahoittajien tunteilla on merkitystä

Koska yritysten syntyminen, luovat kokeilut ja kasvu eivät onnistu ilman sosiaalisen ympäristön henkistä ja taloudellista tukea, tutkimuksessa valotetaan myös rahoittajien päätöksenteon tunnepuolta.

Snellmanin mukaan vain ne yritysideat, jotka herättävät innostusta tai muita tunteita, saavat osakseen tarkempaa tarkastelua. Jos yritysidea ei herätä mitään tunnereaktiota, se on helpompi sivuuttaa. Rahoittajan kokema innostus tai pelko voi täydentää rationaalista puntarointia ja vaikuttaa käyttäytymiseen päätöksenteossa. Vaikka kriteerit täyttyisivät ja innostus syntyisi, lopullinen myöntöpäätös edellyttää myös muiden sijoittajien ja asiantuntijoiden innostumista ja puoltoa. Aiemmat tutkimukset aiheesta korostavat rahoituspäätösten rationaalisuutta. Niissä painottuu viileät järkisyyt jättäen tunteet sekä muiden sijoittajien ja verkostojen mielipiteet vähemmälle huomiolle.

”Tutkimukseni osallistuu keskusteluun tunteen merkityksestä luovan ilmapiirin vahvistamisessa tarkastelemalla tunteen roolia yrityksen luomisen ja kehittämisen kannalta keskeisissä päätöksentekotilanteissa: yrityksen perustamispäätöksissä sekä enkelisijoittajien rahoituspäätöksissä. Tämä on arvokasta, koska tunne inspiroi uuden luomiseen ja uudet yritykset syntyvät ja kehittyvät yrittäjien, rahoittajien ja sosiaalisten verkostojen välisen vuoropuhelun tuloksena”, Kirsi Snellman summaa.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Kolme iloista ihmistä verkostoitumassa.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Monilla suomalaisilla yrityksillä olisi paljon opittavaa japanilaisesta palvelukulttuurista

Tuoreessa tietokirjassa ”Omotenashi – Mitä voimme oppia japanilaisesta vieraanvaraisuudesta?” kerrotaan, millä tavoin luodaan ylivoimainen asiakaskokemus arkisissakin kohtaamisissa.
Pöydällä kipsimallin tekovälineitä
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Käsikirja johdattaa keramiikan maailmaan

Keramiikan käsikirja johdattaa lukijan kaikkiin saven kanssa työskentelyyn liittyviin aiheisiin tekstien, kuvien, kuvituksien, animaatioiden ja videoiden avulla.
Aalto ARTSin vuosikatselmuksen aluksi nähtiin Radical Creatives dokumenttielokuva
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuosikatselmus loi katsauksen viime vuoteen

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosikatselmuksessa 13. maaliskuuta peilattiin edellisen vuoden tapahtumia ja kohokohtia. Tilaisuudessa jaettiin myös tunnustuksia vuoden tekijöille ja nimettiin Vuoden alumni.
Kuvassa näkyy Kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Iivo Vehviläinen ulkona metsässä.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Taloustieteilijä: Vesivoiman luonnonvaravero toisi tuloja ja parantaisi ympäristön tilaa

Luonnonvaravero olisi keino ohjata ympäristönsuojelusta aiheutuvia kuluja niin, etteivät ne koituisi yksin sähkönkuluttajien kontolle.