Uutiset

Väitös: Korkeasti koulutetut suosivat maalämpöä omakotirakentamisessa

Väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista.
Osa sellaisista kotitalouksista, jotka tietävät maalämmön edulliset käyttökustannukset, jättävät maalämmön valitsematta esimerkiksi luottorajoitusten tai tarkemman tiedon puutteen vuoksi.

Omakotirakentajien koulutustaso ja aiempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat vahvasti lämmitysteknologian valintaan, selviää Anna Saharin väitöstutkimuksesta, joka tarkistetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 5.5. klo 12 alkaen.

Suomalaisten omakotitaloista tällä hetkellä vasta 4 % lämpiää maalämmöllä, mutta niiden määrä on kolminkertaistunut alle kymmenessä vuodessa. Maalämmön osuus voisi olla suurempikin, sillä pian tarkastettavan taloustieteen alan väitöstutkimuksen perusteella maalämpö olisi järkevä investointi valtaosalle talonrakentajista, jos lämmitysjärjestelmän valintaa tarkastelee puhtaasti kustannusten näkökulmasta.

Anna Saharin taloustieteen väitöskirja käsittelee lämmitysjärjestelmän valintaa vuosina 2000–2011 rakennetuissa uusissa omakotitaloissa. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka rakentajakohtaiset ominaisuudet kuten tulotaso, koulutustaso tai ikä liittyvät lämmitysteknologian valintaan ja kuinka herkkiä suomalaisten kotitalouksien investointipäätökset ovat sähkön hinnoille.

Kotitalouden tulotaso, koulutustaso ja aikaisempi kokemus omakotiasumisesta vaikuttavat merkittävästi lämmitysjärjestelmän valintaan

Maalämpö on erityisesti korkeasti koulutettujen ja hyvätuloisten valinta. Omakotitalossa jo valmiiksi asuvat taas valitsevat todennäköisemmin suoran sähkölämmityksen.

Kustannukset eivät ole ainut peruste lämmitysjärjestelmän valinnalle. Saharin tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että osa sellaisista kotitalouksista, jotka tietävät maalämmön edulliset käyttökustannukset, jättävät valinnan tekemättä esimerkiksi luottorajoitusten tai tarkemman tiedon puutteen vuoksi.  

”Maalämpö on myös sitä epätodennäköisempi valinta, mitä suuremmasta perheestä on kyse. Jos maalämmön valintaan siis halutaan kannustaa, tarkasti pienituloisille lapsiperheille ja matalammin koulutetuille kotitalouksille kohdennetut toimet voivat olla hyödyllisiä”, Sahari arvioi.

”Kotitalouksien energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta maalämmön suurin potentiaali on tietysti korjausrakentamisessa. Yli miljoonan omakotitalon talokannastamme viidesosassa on vielä öljylämmitys, ja viidesosassa puulämmitys”, Sahari muistuttaa.

Väitöskirjassa hyödynnetään suomalaista rekisteriaineistoa, joka käsittää lähes kaikki vuosina 2000–2011 rakennetut uudet pientalot yhdistettynä talon rakentajan tietoihin sekä paikallisiin sähkön hintoihin. Yksityiskohtainen ja laaja aineisto mahdollistaa sen, että tilastollisin menetelmin voidaan saada selville yksittäisen tekijän yhteys investointipäätökseen.

Anna Sahari väittelee perjantaina 5.5.2017 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta. Väitöskirjan nimi on "Essays on Households' Technology Choices and Long-Term Energy Use". Väitöstilaisuus järjestetään Chydenia-rakennuksessa (Runeberginkatu 22–24), luentosalissa H-324, klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä on professori Rauli Svento (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Matti Liski (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

Saharin väitöskirja (.pdf) (aaltodoc.aalto.fi)

Lisätiedot:
Anna Sahari
tutkija
p. 0295 519 511
[email protected]
[email protected]

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Korkealta (Hotelli Clarionista) otettu maisemakuva Helsingin Hietalahdesta, etualalla merta
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Argumenta-hanke arkkitehtuurin historian ja restauroinnin professuuriin

Hankkeen tarkoituksena on syventää ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua modernin rakennuskannan kohtalosta.
Urs Dieker working with wood, kuva Eren Öztekin
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hollywood-puvustaja luo säihkettä biomateriaaleista

Tulevaisuuden tv- ja elokuvapuvustus pohjautuu luonnonmateriaaleihin, uskoo tekstiilitaiteilija Urs Dierker.
Kuva: Eeva Suorlahti
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Uudessa pohjoismaisessa yhteishankkeessa tehostetaan tekstiilien kierrätystä

Suurin osa Pohjoismaissa käytetyistä tekstiileistä päätyy sekajätteeksi uudelleenkäytön tai kierrättämisen sijaan. Kaksivuotisessa pohjoismaisessa hankkeessa selvitetään maiden välisiä yhteistyömahdollisuuksia käytettyjen tekstiilien lajittelussa ja käsittelyssä.
Professori Nitin Sawhney istumassa rannalla, kuva: Veera Konsti
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Arjen valintoja: Nitin Sawhney, miten kriisit muuttavat meitä?

Työelämäprofessori on nähnyt, miten kriiseissä ihmiset järjestäytyvät ruohonjuuritasolla auttaakseen toisiaan.