Väitös: Asiantuntijuuden jakaminen on yhä joustavampaa – mutta myös yhä haastavampaa

KTM Tuuli Hakkarainen tutkii väitöskirjassaan globaalia asiantuntijuuden jakamista yksittäisten asiantuntijoiden näkökulmasta. Monikansallisissa yrityksissä työskennellään globaaleissa tiimeissä, joissa tietoa jaetaan ympäri maailman. Asiantuntijuuden jakamista tarvitaan kipeästi uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä, mutta se on monimutkainen prosessi, joka enenevässä määrin nojaa yksittäisten asiantuntijoiden ponnisteluihin. Etenkin koska yksittäiset asiantuntijat työskentelevät samanaikaisesti useissa projekteissa, tiimityöstä on tullut hyvin joustavaa. Uusien tehokkaan tiimityön parhaiden käytäntöjen löytäminen on haasteellista organisaatioille ja niiden työntekijöille.

“Aina ei ole helppoa tehdä asioita etänä. Ei voi vain pikaisesti käydä kollegan työhuoneessa kysymässä jotain asiaa. Ei voi nojautua vakiintuneisiin tiimin käytäntöihin, jotka ovat aiemmin toimineet. Tämä tarkoittaa, että väärinymmärryksiltä ei voi aina välttyä. Olemme kaikki kokeneet tämän pandemian aikana”, Tuuli Hakkarainen sanoo.

Asiantuntijuuteen tarvittavasta erikoisosaamisesta tulee helposti jopa yhteistyön este

Usein korostetaan sitä, miten globaalissa tiimityössä väärinymmärrykset liittyvät monesti kulttuurieroihin. Koska projektitiimeissä yhdistyy eri alojen osaaminen, Hakkarainen korostaa tutkimuksessaan kuitenkin niin sanottua “asiantuntijuuden kieltä”. Väitöstutkimus hyödyntää syväluotaavia keskusteluja eri toimintojen asiantuntijoiden kanssa (esim. insinöörit, spesialistit) sekä heidän tarkkailemistaan tiimin vuorovaikutustilanteissa. Kummatkin osoittavat, miten monimutkaista asiantuntijuuden jakaminen on ja esimerkiksi, miten asiantuntijat puhuvat työssä.

“Yksilöt voivat käyttää erilaisia termejä, vaikka puhuvat pohjimmiltaan täsmälleen samasta asiasta ja ajattelevat vain olevansa eri mieltä. Nämä väärinkäsitykset ovat erityisen hankalia sen vuoksi, että niitä on vaikea havaita, koska itsestäänselvyyksinä pitämämme oletukset ovat usein syvään juurtuneita. On mielenkiintoista, että se erityisosaaminen, jota tarvitaan asiantuntijaksi tulemiseksi, muuttuu yhteistyössä helposti esteeksi”, Tuuli Hakkarainen kertoo.

Jotta globaali tiimityö onnistuisi yhä pirstaleisemmaksi käyvissä organisaatioissa, Tuuli Hakkaraisen mukaan avain parhaiden yhteistyötapojen löytämiseen on yksilöiden ymmärtäminen.

“Vaikka se voikin olla vaikeaa, kaikkien on mahdollista nähdä ylimääräistä vaivaa niin, että he ymmärtävät toisiaan. Tutkimukseeni osallistuneet korostivat, että usein on hyödyllistä pysähtyä miettimään, liittyykö väärinkäsitys suoraan yhteiseen tehtävään tai selittyykö se työympäristöissä olevilla eroilla, vai liittyykö jännitteen lähde asiantuntemukseen. Oikea tapa parantaa yhteistyötä on käyttää aikaa tämän selvittämiseen.”

Väitöstutkimus osoittaa, että sen ymmärtämiseksi, miten asiantuntemusta jaetaan tehokkaasti, on hyödyllistä ensin virittäytyä yksilöiden jokapäiväiseen työhön, jotta tietää, millaiset rakenteet voivat todella tukea yhteistyötä. Globaalin tiimityöskentelyn mahdollistavaan teknologiaan keskittymisen sijaan organisaatiot voisivat mennä pidemmälle ja korostaa työntekijöidensä vuorovaikutustaitoja sekä antaa uusille projektitiimeille riittävästi aikaa tutustua toisiinsa eri paikoissa ja eri tiimeissä.

Arvostettu Academy of International Business myönsi Tuuli Hakkaraiselle kesäkuussa 2019 palkinnon parhaasta väitöskirjasuunnitelmasta (Award for the Best Doctoral Dissertation Proposal) kansainvälisen liiketoiminnan alalla.

KTM Tuuli Hakkaraisen väitöskirja “Sharing expertise within the MNC” tarkastetaan perjantaina 11.12.2020. Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä. Zoom-linkki julkaistaan tapahtumasivulla viimeistään päivää ennen väitöstilaisuutta.