Uutiset

Vaikuta tulevaisuuteen ja äänestä parasta tiederatkaisua

Aallolla on vahva edustus ehdolla kilpailun finaaliin. Pitch Night -tilaisuudet Helsingin yliopistolla 6. ja 7.6.2017.
helsinki_challenge_pitch_night_invitation-700x400_fi_fi.jpg

Mitä jos suuri yleisö saisi päättää, mitä ongelmia tieteellä tulevaisuudessa ratkaistaan?

Helsinki Challenge on tiedepohjainen ideakilpailu, jossa tutkijat kehittävät ratkaisuja globaaleihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen. Kilpailuun osallistuvat kaksikymmentä tutkijatiimiä pyrkivät voittamaan yleisön puolelleen viiden minuutin puheilla kesäkuun pitch-illoissa. Eniten ääniä saanut tiimi saa jatkaa mukana marraskuussa päättyvässä kilpailussa, jonka palkintona on 375 000 euroa.

Aalto-yliopistolla vahva edustus ehdolla finaaliin

"Aalto-yliopiston keskeinen tavoite on tuottaa uraauurtavaa tietoa ja teknologiaa, joiden avulla voimme tarjota ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Siksi olenkin erityisen iloinen vahvasta kahdeksan tiimin edustuksestamme Helsinki Challenge -ideakilpailun semifinaalissa. Kaikki mukaan äänestämään Aallon joukkuetta finaaliin", toivoo Aalto- yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Aalto-vetoiset semifinalistitiimit Helsinki Challenge -tiedekilpailussa ovat:

  • Catalyst Supreme develops catalyst materials that would make the chemical industry cleaner and the world more sustainable
  • F-Factor wants to change the way cities are developed.
  • HeatStock wants to develop a material that stores heat for a long time.
  • Ioncell is developing a new type of cellulose fiber made out of Finnish wood.
  • Pro Fibers wants to put forests to good use instead of clearing them for arable land.
  • Reconfigure Mobility wants to create a network of experts who will solve the challenges of sustainable mobility.
  • Senior Cognitive Booster wants to reduce the cognitive decline that we face as we age.
  • Wave Farmers – Our sensing device would help sustain a healthy soil ecosystem

Loput finalisteista valitsee kansainvälinen tuomaristo

Helsinki Challengen loput finaalipaikat ratkeavat 19. kesäkuuta, jolloin kilpailun tuomaristo valitsee yleisön suosikin lisäksi kuusi tiimiä syksyn finaaliin. Tuomaristoon kuuluvat muun muassa Manchesterin yliopiston systeemisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen professori Frank Geels ja virolainen poliittisen vaikuttamisen asiantuntija Andreas Kaju. Tuomariston puheenjohtajana toimii Crisis Management Initiativen (CMI) toiminnanjohtaja Tuija Talvitie.

"Uskon, että suomalaisella tieteellä voidaan muuttaa maailmaa. Koko kilpailun ytimessä ovat tiedepohjaisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näistä näkökulmista myös monialainen tuomaristomme tulee arvioimaan tiimien esittämiä ratkaisuja. Jännittävää nähdä, miten yleisön antamat äänet osuvat yhteen tuomariston päätösten kanssa", Talvitie sanoo.

Helsinki Challenge -semifinalistit kilpailevat suorasta finaalipaikasta 6. ja 7. kesäkuuta Helsinki Challenge Semifinal Pitch Night -tilaisuuksissa klo 18 Helsingin yliopiston Päärakennuksen juhlasalissa. Tilaisuudet ovat englanninkielisiä, niihin on vapaa pääsy ja niitä voi seurata myös suoran striimin välityksellä. Tilaisuuksien aikana eniten ääniä saanut tiimi julkistetaan 7. kesäkuuta klo 20.

Tervetuloa!

#suomi100  #aalto  #helsinkichallenge

Lisätietoja:

  • Helsinki Challenge Semifinal Pitch Night -ohjelma (challenge.helsinki.fi)
  • Tutustu tiimien ideoihin (challenge.helsinki.fi)
  • Tutustu kilpailun finalistit valitsevaan tuomaristoon (challenge.helsinki.fi)
     

Helsinki Challenge on tammikuussa alkanut ja marraskuussa 2017 päättyvä ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma, jossa tutkijaryhmät kehittävät tiedepohjaisia ratkaisuja, joilla ihmiskunta pääsee kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Kilpailussa tiimejä auttavat asiantuntijat, päättäjät sekä teollisuuden ja liike-elämän edustajat. Voittosumma on 375 000 euroa.

Helsinki Challenge toteutetaan suomalaisten yliopistojen yhteistyönä ja on osa Suomi 100
-juhlavuoden ohjelmaa. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:

Lue lisää uutisia

Moderni onnellisuuden kehokartta on pitkälti samanlainen muinaisen Mesopotamian onnellisuuden kehokartan kanssa – poikkeuksena tästä on maksa, joka hohtaa muinaisilla mesopotamialaisilla silmiin pistävästi. Kuva: Moderni/PNAS: Lauri Nummenmaa et al. 2014, mesopotamialainen: Juha Lahnakoski 2024.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta.
Kolme valkoista, taiteltua paperirakennetta eri kokoisina ja muotoisina harmaalla pinnalla.
Yhteistyö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Näyttävä origamikartonki uudistaa kasvavia pakkausmarkkinoita

Origamitaitteet mahdollistavat kartongille täysin uusia ominaisuuksia ja tekevät siitä erinomaisen vaihtoehdon muun muassa korvaamaan muovia ja styroksia pakkauksissa. Esteettinen materiaali herättää kiinnostusta myös muotoilijoiden keskuudessa.
Jose Lado.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Euroopan tutkimusneuvostolta jättirahoitus uusien kvanttimateriaalien tutkimukseen

Jose Lado tarkastelee keväällä alkavassa projektissaan materiaaleja, jotka voisivat mahdollistaa niin kutsuttujen topologisten kvanttitietokoneiden valmistamisen.
Talvikki Hovatta, taustalla Metsähovin radio-observatorion teleskooppia suojaava kupu.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Talvikki Hovatta haluaa ratkaista avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttaneen mysteerin

Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.