Uutiset

Uusissa miljoonahankkeissa suunnitellaan magneettisia pinsettejä liikkuvien hiukkasten vuorovaikutuksen ja parveilun salojen selvittämiseksi

Professori Jaakko Timosen viisivuotisissa tutkimushankkeissa kehitettävillä uudenlaisilla magneettisilla pinseteillä voidaan hallita itsenäisesti liikkuvia, aktiivisia hiukkasia ja tutkia niiden välistä vuorovaikutusta. Pinsettejä voisi käyttää esimerkiksi mikrobiologisessa tutkimuksessa erottelemaan eri solutyyppejä.

Lintuparvi on joukko aktiivisia partikkeleita. Linnut lentävät itsenäisesti, mutta niiden välisen vuorovaikutuksen summan ansiosta parvi liikkuu enemmän tai vähemmän yhteen suuntaan. Mikroskooppisen pienet ”parvet”, kuten bakteeripopulaatiot, käyttäytyvät hieman samalla tavalla.

Itsenäisesti liikkuvia hiukkasia mikrobeista aina isompiin eläimiin ja synteettisiin hiukkasiin asti kutsutaan fysiikassa agenteiksi tai aktiivisiksi partikkeleiksi. Professori Jaakko Timosen uusissa laajoissa tutkimushankkeissa tavoitellaan läpimurtoa mikroskooppisten, aktiivisten partikkelien hallitsemisessa magneettisilla pinseteillä. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti eri tavoin liikkuvia hiukkasia: bakteereja, mikroleviä ja synteettisiä aktiivisia partikkeleita.

Tutkimuksen tavoite on kehittää uudenlaisia magneettisia pinsettejä, joilla voidaan esimerkiksi vaikuttaa nopeasti liikkuviin aktiivisiin partikkeleihin reaaliajassa ja samalla tutkia niiden keskinäisiä vuorovaikutusmekanismeja. Rahoitus hankkeisiin tulee sekä Suomen Akatemialta että Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC). Suomen Akatemian rahoittama tutkimus alkoi syyskuussa, ja Timosen ERC Starting Grant -apurahan mahdollistama hanke käynnistyy vuoden 2019 alussa.

Tutkimuksen ensi vaiheessa selvitetään, mitkä ovat yhden aktiivisen partikkelin toiminnan raamit ja mahdollisuudet vaikuttaa partikkelijoukon kollektiiviseen toimintaan. Timosen tutkimusryhmä vie partikkelien sekaan kemiallisesti syntetisoituja magneettisia nanohiukkasia, joita voidaan hallita ulkoisella magneettikentällä. Magneettisiin voimiin perustuvaa mikromanipulaatiotekniikkaa kutsutaan magneettisiksi pinseteiksi.

Tutkimuksessa käännetään yhtä aktiivisesti liikkuvaa agenttia hallitusti eri suuntaan kuin muita.

Jaakko Timonen

”Tutkimuksessa käännetään yhtä aktiivisesti liikkuvaa agenttia hallitusti eri suuntaan kuin muita ja seurataan reaaliaikaisesti, miten kollektiivinen toiminta muuttuu. Jos ilmiötä vertaa lintuparveen, etsimme muusta parvesta poikkeavan yksittäisen linnun liikkeen suuntaa ja määrää, jotka juuri ja juuri saavat koko muodostelman kääntymään uuteen suuntaan”, Timonen selittää.

Aktiiviset partikkelit liikkuvat kuitenkin nopeasti ja arvaamattomasti, joten niiden manipulointi on vaikeaa. Magneettisilla pinseteillä ohjattuja ”älykkäitä” magneettisia hiukkasia voisi ohjelmoida esimerkiksi jaottelemaan erityyppisiä mikroskooppisia objekteja, kuten esimerkiksi erilaisia soluja mikrobiologisessa tutkimuksessa.

Seuraavassa vaiheessa aktiiviset partikkelit laitetaan magneettiseen nesteeseen. Nyt partikkeleita ei enää pyritä hallitsemaan yksitellen vaan kaikkia samaan aikaan – epäsuorasti magneettisen nesteen välityksellä. Neste toimii myös magneettisina pinsetteinä, ja niiden avulla voidaan luoda potentiaalienergiakuoppia, joihin vangitaan suuria määriä aktiivisia agentteja.

Tutkimme syntyvää mielenkiintoista dynaamista kilpailutilannetta, jossa partikkelit yrittävät edelleen liikkua, vaikka tila käy vähiin.

Jaakko Timonen

”Kun olemme tehneet vastaavaa tutkimusta passiivisilla kolloidipartikkeleilla, ne ovat päätyneet yksinkertaisiin muodostelmiin potentiaalienergiakuopan pohjalla. Uudessa tutkimusasetelmassa passiiviset partikkelit korvataan aktiivisilla. Potentiaalikuopan syvetessä partikkelien tiheys kasvaa ja liikkumavara vähenee, mutta toisaalta ne pyrkivät edelleen aktiivisesti liikkumaan. Haluamme tutkia syntyvää mielenkiintoista dynaamista kilpailutilannetta, jossa partikkelit yrittävät edelleen liikkua, vaikka tila käy vähiin”, sanoo Timonen.

Lisätietoja:

Jaakko Timonen
Apulaisprofessori
Aalto-yliopisto
[email protected]
puh. 044 230 5820

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Koeputkia, joissa on eri värisiä nesteitä.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tärkeää väriainetta voi tehdä murto-osalla nykyisestä liuotinmäärästä – kiitos uuden valmistusmenetelmän

Ftalosyaniini-väriaineella on sovelluksia esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannossa, nanolääketieteessä ja kuvantamisessa. Aalto-yliopiston tutkijat osoittivat, miten sitä voi valmistaa ympäristöystävällisemmin kiinteän aineen synteesillä.
Havainnekuva rintasyöpäsoluista mikroskoopissa
Mediatiedotteet Julkaistu:

Rintasyöpäsolu leviää tekemällä kudosmateriaaliin käytäviä – uusi mittausmenetelmä paljasti hämmästyttävän tiedon solun käyttämistä voimista

Mittaukset osoittivat, että solu tuottaa voimasykäyksiä paljon lyhyemmissä sykleissä kuin aiemmin on ajateltu. Aalto-yliopiston ja Stanfordin yliopiston kehittämä mittausmenetelmä voi auttaa rintasyöpätutkimusta ja vauhdittaa lääkkeiden kehitystä.
Tuoleja ravintolatilassa, taustalla asiakaspalvelutilanne
Mediatiedotteet Julkaistu:

Uusi teknologia voi auttaa tekemään kestäviä ruokavalintoja

Lohkoketjusovellus antaa tietoa ruoan ympäristövaikutuksista ja paremman kokonaiskuvan eri valintojen merkityksestä.
A schematic showing two circular light waves coming from the left, passing through a square representing the modulator, and emerging as a single linear light beam.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Valollakin on kätisyys – ja sen hallitseminen tehostaa optista teknologiaa

Uusi optinen modulaattori on miljoonaa kertaa nykyisiä vaihtoehtoja nopeampi. Se voi parantaa optisten teknologioiden suorituskykyä monissa sovelluksissa, viestinnästä tietotekniikkaan.