Uutiset

Uusia tuulia talotekniikan aikataulutukseen rakennushankkeissa

Taloteknisen suunnittelun ja toteutuksen aikataulutus rakennushankkeissa vaatii monien mielestä uudistamista. Tampereen yliopiston Talotekniikka 2030 -konsortion tutkimus selvitti tarpeen taustalla olevia haasteita ja kartoitti ratkaisumalleja. Keskustelimme väitöskirjatutkija Kimmo Keskinivan kanssa äskettäin julkaistun loppuraportin teemoista.
thumbnail_aikataulutus.jpg

Talotekniikan kustannusosuus ja merkitys rakennushankkeissa on kasvanut merkittävästi. Sen suunnittelun ja toteutuksen aikataulutus on kuitenkin kiinni perinteissä, jotka eivät johda kaikkien osapuolten kannalta optimaaliseen tulokseen. Tutkimus vahvisti näitä käsityksiä. 

”Mitään suurta läpimurtoa aikataulutustekniikan kehittymisessä ei tutkimuksessa tullut ilmi”, Kimmo Keskiniva toteaa. ”Aikataulutus on edelleen aika lailla kokemusperäistä tai perustuu menekkitietoon tai työehtosopimusten normitunteihin.” 

Miten käytäntöjä voi uudistaa paremmin toimiviksi oli Talotekniikan optimaalinen aikataulutus rakennushankkeessa -tutkimuksen avainkysymyksiä. Se kokosi ensi kertaa yksiin kansiin kirjallisista lähteistä ja alan ammattilaisten haastatteluista tate-aikataulutukseen liittyvää tietoa ja näkemystä. 

Tutkimuksen kaksi case-kohdetta olivat Helsingin Meilahdessa 2023 toimintansa aloittanut Siltasairaala sekä Helsinki-Vantaan lentokentän lähelle vuonna 2024 valmistuva APC Hotelli. Kohteissa olivat käytössä tavoitehintaiset projektinjohtourakat ja kokonaishintaiset talotekniikkaurakat. Suunnittelun maksuperuste niissä oli joko kokonaispalkkio tai tavoite- ja kattohintainen suunnittelu.  

Urakkamuodot ja maksuperusteet mutkistavat suunnittelua 

Rakentamisessa projektinjohtourakointi on varsin vakiintunut toteutusmalli, mutta suunnittelukäytännöt eivät ole siihen täysin sopeutuneet. Suunnitteluprosessia johdattelee perinteinen kokonaishintainen pääurakkamalli ja ”mahdollisimman aikaisin ja kerralla valmiiksi”-mentaliteetti. Suunnitelmien kehittäminen hankkeen aikana on tällöin ongelmallista sekä resursoinnin että veloituskaton vuoksi. 

PJ-urakoinnissa rakennuksen käyttäjät ja tilojen käyttötarkoitukset selviävät usein lopullisesti vasta hankkeen aikana. Samaten toteutussuunnittelu, hankinnat ja rakentaminen limitetään jakamalla rakennustyö useisiin hankintoihin, jotka kilpailutetaan suunnittelun etenemisen myötä. Kerralla valmiiksi -toimintatapa ei tällaisissa hankkeissa toimi. 

Talotekniikkatoteutuksen maksuperusteet asettavat nekin haasteita suunnittelijoille. Kun urakoitsijan on sitouduttava kokonaishintaan, sen on tarjousvaiheessa saatava mahdollisimman valmiit suunnitteluasiakirjat. Tämän takia tate-suunnittelija joutuu tekemään toteutustason suunnitelmat uudestaan hankkeen kehittyessä. Suunnitelmien kehittyminen voi johtaa myös urakoitsijan muutostyölaskutukseen. 

SUKE-malli PJ-urakointiin 

Tutkimusraportti luetteloi jopa 24 suositusta talotekniikkasuunnittelun ja -urakoinnin aikataulutushaasteisiin. Niistä monet liittyvät niin kutsutun SUKE-mallin soveltamiseen. Mallin tarkoitus on sujuvoittaa projektinjohtototeutusta ja järkeistää suunnittelun sisältöä ja aikataulutusta.  

SUKE ei ole uusi oivallus –kirjallisuutta siitä on jo vuodelta 2006– mutta sen esittämät havainnot ja ehdottamat toimintamallit ovat erittäin ajankohtaisia. 

SUKE-malli on tarkoitettu hankkeisiin, joissa tarkat käyttäjävaatimukset eivät ole tiedossa suunnittelun alkuvaiheessa. Ratkaisuna on suunnitella rakennus- ja talotekniikka avoimen rakentamisen periaattein, joissa suunnitelmat jaetaan kiinteään perusrakennukseen ja muuntuviin tiloihin. 

”SUKE-mallilla saadaan muuntojoustavuutta ja ostetaan lisää aikaa päätöksenteolle. Kaikkia tate-järjestelmiä ei tarvitse suunnitella loppuun asti kerralla, mikä haastatteluissa todettiin yhdeksi haasteeksi”, Keskiniva kertoo. 

Kiinteän perusosan suunnitelmat laaditaan yleissuunnittelussa lohkoittain tilakonsepteihin perustuen. Esimerkiksi talotekniikan keskuslaitteistot testataan tehtaalla ennen toimitusta ja kiinteä perusosa otetaan vastaan mitoitusarvojen vaihteluvälien perusteella. Tarkemmat toteutussuunnitelmat laaditaan tila-alueittain sitä mukaa, kuin tilaohjelma on käytettävissä. Tila-alueiden vastaanotto tapahtuu niiden valmistuessa sisäilmaston mitoitusarvoja noudattaen. 

SUKEn mukaan suunnitelma-aikataulu laaditaan suunnitelmapaketeittain. Ne voivat sisältää useita hankintoja tai hankintapaketteja. Suunnitelmapakettien ajoituksen määrittää projektinjohto. Myös työmaa voi pyytää ja ohjeistaa tarpeidensa mukaisia hankintoja. 

Tahtiaikataulutus toimimaan talotekniikassa 

Jos SUKE on toistaiseksi harvoin käytetty malli, tahtituotanto on sen sijaan yleistynyt nopeasti. Suomessa toteutetaan vuosittain jo muutamia satoja rakennushankkeita tahtituotannon periaatteilla. Keskinivan väitöskirjatutkimuskin käsittelee tahtituotantoa. Mallin parhaina piirteinä hän pitää työn tasaisuutta, ennakoitavuutta ja sujuvuutta, ei niinkään aikataulun lyhentymistä. 

Kuinka tahti soveltuu talotekniikan aikataulutukseen? Tahtialueet kun rajautuvat yleensä tiloihin, ja talotekniikkaa taas aikataulutetaan ja asennetaan luontevimmin tahtialueiden läpi. 

Joissakin kohteissa talotekniikka-asennukset on voitu tehdä tahtialuejaon mukaan. Keskiniva kertoi nähneensä esityksen linjasaneerauskohteesta, jossa putkistoja koottiin ja jopa koeponnistettiin tilakohtaisesti. 

Keskinivan mielestä talotekniikan tahdistaminen onnistuu parhaimmin esivalmistamalla; vaikkapa lisäämällä talotekniikkaa elementteihin. Toinen tapa on avoimen rakentamisen periaatteiden mukaan toteuttaa kiinteän perusosan talotekniikka –esimerkiksi nousuhormit–ennen tahtituotannon aloittamista ja sen jälkeen noudattaa tahtiaikataulua. 

”Olen myös monesti ehdottanut tahdista irrottamisen ajattelua”, Keskiniva toteaa. ”Kaikkea ei yksinkertaisesti kannata ympätä mukaan tahtiaikatauluun, jos tuloksena on aliurakoitsijan ansaintalogiikan pettäminen.” 

Yhteistoiminnallisuus 

Ketjutetuissa hankkeissa, joissa suunnittelu tehdään valmiiksi ennen toteutusta, ei tutkimuksessa haastateltujen mielestä ollut merkittäviä kehitystarpeita. Kehitettävää on enemmän hankemuodoissa, joissa suunnittelua ja toteutusta tehdään limittäin. Niissä hyviin tuloksiin päästään lisäämällä yhteistoiminnallisuutta. 

Yhteistoiminnallisessa mallissa talotekniikan suunnittelijat ja urakoitsijat tekevät ratkaisuja yhdessä. Tämä parantaa suunnitelmien toteutettavuutta ja suunnitelma-aikataulu palvelee toteutuksen tarpeita ennakoivasti. Myös ylisuunnittelulta vältytään. 

”Kun talotekniikan suunnittelijat ja urakoitsijat jakavat samaa rahapottia, näiden ja tilaajan ansaintalogiikka tulee otettua huomioon, kun kehitetään suunnitelmia”, Keskiniva toteaa. ”Se, että jokainen suunnitteluiteraatio syö suunnittelijan palkkiota, kun vain muut hyötyvät, ei ole kauhean hedelmällistä.” 

Yhteistoiminnallisuus ei vaadi välttämättä allianssimallista projektia, vaan allianssimaisia piirteitä yhteistyöhön. 

Avoin keskustelu ja oppiminen auttavat uudistumaan 

Mikään uudistus ei tapahdu yksipuolisesti. Keskiniva toivookin, että tilaajia ja rakennuttajia saataisiin mukaan Talotekniikka 2030 -toimintaan.  

Tilaajat valitsevat toteutusmuodon ja maksuperusteet, joten avoin keskustelu asiakkaan kanssa olisi tärkeää. Hyvien käytäntöjen ja vältettävien virheiden jakaminen julkisesti on hyvä tapa edistää toimialan uudistumista. 

Myös hanketasolla tarvitaan avointa keskustelua, jotta voitaisiin oppia hyvistä ja huonoista kokemuksista. Jos loppupalaverin tarkoitus on palauttaa riitaisen työmaan ilmapiiri positiiviseksi oppimisen kannalta kriittinen tarkastelu saattaa jäädä käymättä. 

Joka tapauksessa yhteistoiminnallisuus, SUKE-mallin soveltaminen ja tarpeettoman kiirehtimisen välttäminen ovat avaimia nykyistä parempaan talotekniikan aikataulutukseen. 

Tutustu tutkimusraporttiin Talotekniikan optimaalinen aikataulutus rakennushankkeessa. 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

The magnetic properties of a material can affect how it interacts with light.
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijoille läpimurto: Yksisuuntaisen lasin kehitys vihdoin mahdollista

Tutkijat kehittivät uuden metamateriaalin, joka voi toimia monenlaisten teknologisten innovaatioiden pohjana.
Mikko Alava ja kolme muuta tutkimusryhmän jäsentä kuvattuna teknisen laitteen äärellä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Suomen Kulttuurirahastolta suuria apurahoja tieteelle

Apurahan tieteeseen tai taiteeseen sai 30 henkilöä tai ryhmää Aalto-yliopistosta.
Photo
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Katsaus Aallon avoimiin julkaisuihin 2023

90 % Aallon vuoden 2023 tieteellisistä lehtiartikkeleista on avoimesti saatavilla.
Profile data workflow
Poikkeustilanteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aallon tutkimusportaalin ja Aalto.fi:n integraatio-ongelmat ratkaistu

Akatemisten profiilitietojen synkronoinnissa Tutkimusportaalin ja Aalto.fi:n välillä on ollut haasteita. Integraatio-ongelmat on nyt saatu ratkaistua ja akateemiset profiilit - muun muassa profiilikuvat, julkaisut ja akateemiset ansiot - integroituvat saumattomasti Tutkimusportaalista Aalto.fi:hin