Uutiset

Uusi poikkitieteinen tutkimusprojekti pureutuu japanilaiseen kuluttajuuteen

Pikavoittoja Japanista ei kannata lähteä hakemaan.
Muji on Japanin johtava lifestyle-konseptimyymälä ketju, joka tarjoaa kiinnostavan näyteikkunan kuluttamisen viimeisimpiin trendeihin.

Geishat, temppelit, sushi, ikääntyvä yhteiskunta. Erityisesti näistä Japani tunnetaan Suomessa, mutta Japani on paljon muutakin. Japani on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin talous ja yksi teknologisesti kehittyneimpiä maita maailmassa. Japanissa on 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa, jotka nauttivat kuluttamisesta ja kulutuskeskeisestä elämäntavasta. Japanilaiset ovat tosin kuluttajina äärimmäisen vaativia ja laatutietoisia, mutta kuitenkin myös kokeilunhaluisia.

Monille yrityksille, myös suomalaisille, Japanin kuluttajamarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Pikavoittoja Japanista ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan. Japanin liiketoimintaympäristö on erittäin kilpailtu eikä japanilaisen kuluttajan ostosuosioon pääseminen ole helppoa. Japaniin tähyävän yrityksen onkin tehtävä kotiläksyt huolella ja varattava riittävästi aikaa ja resursseja markkinoille tuloon.

– Japaniin ei kannata lähteä hölmöilemään tai tavoittelemaan helppoa rahaa. Keskeisintä on pitkäjänteisyys ja kova työ. Tärkeää on löytää myös paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on tarvittavia kontakteja ja markkinatuntemusta, toteaa professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Rohkeita esimerkkejä uusista yhteistyöavauksista löytyy yhä enemmän. Sekä Reaktor että Rovio perustivat toimiston Japaniin jo vuonna 2013, ja viime vuonna julkaistu mobiilipeli Angry Birds Fight! on kehitetty yhteistyössä paikallisen kehittäjän Kiteretsun kanssa. Pienet suomalaiset muotoiluyritykset puolestaan ovat jo pitkään saaneet tuotteitaan myyntiin japanilaisiin tavarataloihin paikallisten yhteistyökumppaneidensa ansiosta.

– Japani olisikin nyt otollinen markkina-alue juuri monille luovan alan yrityksille. Japaniin toki viedään jo tänä päivänä suomalaista muotoilua, peliosaamista ja musiikkia, mutta näiden osuus kokonaisuudesta on vielä valitettavan vähäinen. Erityisesti pienten ja keskisuurten luovien alojen yritysten keskuudessa olisi paljon potentiaalia, kertoo Miikka J. Lehtonen Tokio-yliopiston i.schoolista.

Läpimurron aikaansaaminen Japanissa edellyttää näiltä luovan alan toimijoilta perinteisen markkina- ja kuluttajaosaamisen ohella syvällistä ymmärrystä siitä, miten japanilaiset kuluttavat muotia, viihdettä ja muita kulttuurituotteita. Lisäksi tärkeää on olla perillä siitä, minkälaiset tekijät ohjaavat luovan talouden kehittymistä Japanissa. Tätä japanilaista luovan talouden ja kulutuksen kontekstia lähdetään avaamaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen, Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen ja Tokion yliopiston i.schoolin tutkijoiden käynnistämässä yhteisessä tutkimusprojektissa. Projektia rahoittaa Yrjö Uiton säätiö.

– Tämä projekti on tutkimusmatka japanilaisen elämäntavan ja kuluttajuuden ymmärtämiseen. Projektin kuluessa tuotetaan uutta rikasta tietoa japanilaisista kuluttajista, ja pyritään analysoimaan eri tavoin japanilaisten kulutuskäyttäytymistä ja sen linkittymistä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, sanoo taloussosiologian tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta.

Lisätietoja:
Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Markkinoinnin laitos
[email protected]

Tutkijatohtori Taru Lindblom
Turun yliopisto
Taloussosiologia
[email protected]

Apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen
Tokion yliopisto i.school
[email protected]

 

 

 

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lisää tästä aiheesta

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa

Aalto-yliopiston, Erasmus-yliopiston (Hollanti) ja St. Gallenin yliopiston (Sveitsi) tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.
Aivokuori seuraa äänen piirteitä hyvin täsmällisesti ymmärtääkseen puhetta. Kuva: Aalto-yliopisto
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ihmisaivot seuraavat puhetta ajallisesti tarkemmin kuin muita ääniä

Tuore tutkimus osoittaa, että sanojen ymmärtäminen on aivoille millisekuntipeliä, mutta ympäristön ääniä ne tulkitsevat kokonaisuuksina. Tuloksista voi olla hyötyä, kun tutkitaan häiriöitä puheen käsittelyssä.
hukka-rakentamisessa-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hukan mittaaminen paljastaa rakentamisen tuottavuuskehityksen pullonkaulat

Rakentamiselle tyypillinen projektikohtainen vaihtelu ja systemaattisuuden puute haastavat tuottavuuskehityksen. Aalto-yliopiston tutkimushanke kehitti menetelmiä niistä periytyvän hukan mittaamiseen sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Mittarit osoittivat, että suurin osa työajasta on hukaksi luokiteltavaa tekemistä, joten hukkaa minimoimalla tuottavuuden kehityspotentiaalikin on huikea.
boson einstein
Tiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijat loivat maailman nopeimman Bosen–Einsteinin kondensaatin

Huippunopeuden todentaminen oli vaikea tehtävä, koska parhaatkaan laboratorioissa normaalisti käytettävät kamerat eivät yllä näihin nopeuksiin. Tutkijat käyttivät nopeuden määrittämiseen laserpulssia.