Uusi poikkitieteinen tutkimusprojekti pureutuu japanilaiseen kuluttajuuteen
Geishat, temppelit, sushi, ikääntyvä yhteiskunta. Erityisesti näistä Japani tunnetaan Suomessa, mutta Japani on paljon muutakin. Japani on tällä hetkellä maailman kolmanneksi suurin talous ja yksi teknologisesti kehittyneimpiä maita maailmassa. Japanissa on 127 miljoonaa ostovoimaista kuluttajaa, jotka nauttivat kuluttamisesta ja kulutuskeskeisestä elämäntavasta. Japanilaiset ovat tosin kuluttajina äärimmäisen vaativia ja laatutietoisia, mutta kuitenkin myös kokeilunhaluisia.
Monille yrityksille, myös suomalaisille, Japanin kuluttajamarkkinat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Pikavoittoja Japanista ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan. Japanin liiketoimintaympäristö on erittäin kilpailtu eikä japanilaisen kuluttajan ostosuosioon pääseminen ole helppoa. Japaniin tähyävän yrityksen onkin tehtävä kotiläksyt huolella ja varattava riittävästi aikaa ja resursseja markkinoille tuloon.
– Japaniin ei kannata lähteä hölmöilemään tai tavoittelemaan helppoa rahaa. Keskeisintä on pitkäjänteisyys ja kova työ. Tärkeää on löytää myös paikallisia yhteistyökumppaneita, joilla on tarvittavia kontakteja ja markkinatuntemusta, toteaa professori Arto Lindblom Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Rohkeita esimerkkejä uusista yhteistyöavauksista löytyy yhä enemmän. Sekä Reaktor että Rovio perustivat toimiston Japaniin jo vuonna 2013, ja viime vuonna julkaistu mobiilipeli Angry Birds Fight! on kehitetty yhteistyössä paikallisen kehittäjän Kiteretsun kanssa. Pienet suomalaiset muotoiluyritykset puolestaan ovat jo pitkään saaneet tuotteitaan myyntiin japanilaisiin tavarataloihin paikallisten yhteistyökumppaneidensa ansiosta.
– Japani olisikin nyt otollinen markkina-alue juuri monille luovan alan yrityksille. Japaniin toki viedään jo tänä päivänä suomalaista muotoilua, peliosaamista ja musiikkia, mutta näiden osuus kokonaisuudesta on vielä valitettavan vähäinen. Erityisesti pienten ja keskisuurten luovien alojen yritysten keskuudessa olisi paljon potentiaalia, kertoo Miikka J. Lehtonen Tokio-yliopiston i.schoolista.
Läpimurron aikaansaaminen Japanissa edellyttää näiltä luovan alan toimijoilta perinteisen markkina- ja kuluttajaosaamisen ohella syvällistä ymmärrystä siitä, miten japanilaiset kuluttavat muotia, viihdettä ja muita kulttuurituotteita. Lisäksi tärkeää on olla perillä siitä, minkälaiset tekijät ohjaavat luovan talouden kehittymistä Japanissa. Tätä japanilaista luovan talouden ja kulutuksen kontekstia lähdetään avaamaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen, Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen ja Tokion yliopiston i.schoolin tutkijoiden käynnistämässä yhteisessä tutkimusprojektissa. Projektia rahoittaa Yrjö Uiton säätiö.
– Tämä projekti on tutkimusmatka japanilaisen elämäntavan ja kuluttajuuden ymmärtämiseen. Projektin kuluessa tuotetaan uutta rikasta tietoa japanilaisista kuluttajista, ja pyritään analysoimaan eri tavoin japanilaisten kulutuskäyttäytymistä ja sen linkittymistä taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, sanoo taloussosiologian tutkijatohtori Taru Lindblom Turun yliopistosta.
Lisätietoja:
Professori Arto Lindblom
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Markkinoinnin laitos
[email protected]
Tutkijatohtori Taru Lindblom
Turun yliopisto
Taloussosiologia
[email protected]
Apulaisprofessori Miikka J. Lehtonen
Tokion yliopisto i.school
[email protected]
Lue lisää uutisia
Tutustu professoreihimme: Ville Alopaeus
Ville Alopaeus on toiminut kemian tekniikan professorina Aalto-yliopistossa vuodesta 2008. Erotusoperaatioita ja prosessien mallitusta tutkiva Alopaeus pyrkii edistämään siirtymää kohti uusiutuvaa energia- ja materiaaliympäristöä.
Aikamatkalla 70-luvulle voi tavata virtuaali-Kekkosen – 3D-virtualisoinnin pioneerit tuovat kulttuuriaarteet esiin uudella tapaa
Tamminiemen retrojoulunavauksessa voi myös luoda joulutunnelmaa legendaarisen presidentin työhuoneeseen.
Poissaolot töistä on suurin syy siihen, että naisia on toimitusjohtajina miehiä vähemmän
Naiset ovat aliedustettuina toimitusjohtajan tehtävissä, koska he viettävät enemmän aikaa työmarkkinoiden ulkopuolella niinä vuosina, joina heidän uransa on nousussa. Naiset myös hakeutuvat miehiä vähemmän myynnin ja tuotannon tehtäviin, joista toimitusjohtajia tyypillisesti rekrytoidaan.