Uutiset

Uusi malli auttaa arvioimaan betonirakenteen ikääntymistä pitkällä aikavälillä

Väitöstyössä kehitetyn mallin avulla voidaan arvioida betonirakenteen säilyvyyttä, kun käyttöikä venyy sadoiksi vuosiksi.
Aalto University School of Engineering

TkL Olli-Pekka Kari kehitti väitöstyössään mallin, jonka avulla voidaan arvioida betonirakenteen säilyvyyttä, kun käyttöikä venyy sadoiksi vuosiksi.

Ominaisuuksiltaan nykyisenlaista betonia on käytetty rakentamisessa vain muutamia kymmeniä vuosia. Uusia betonirakenteita saatetaan kuitenkin suunnitella ajatellen useiden satojen vuosien käyttöikää.

- Pitkäaikaisia ikääntymisilmiöitä on perinteisesti arvioitu menetelmillä, jotka perustuvat lyhytaikaisiin kokeisiin ja usein yksittäisiin ilmiöihin. Ne eivät ota huomioon kaikkia pitkän käyttöiän aikana ikääntymiseen vaikuttavia fysikaalisia ja kemiallisia ilmiöitä, jotka myös muuttavat materiaalin ominaisuuksia, Kari sanoo.

Ydinjätettä varastoon

Väitöstyössä esitettyä mallia sovellettiin suomalaiseen matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitusratkaisuun. Jäte on tarkoitus sijoittaa betonisiiloihin, jotka rakennetaan kalliotiloihin 50–100 metrin syvyyteen.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan teknisten vapautumisesteiden tulee kestää vähintään 500 vuotta.

Olosuhteet kalliotilassa vaihtuvat varaston käyttöiän aikana huomattavasti. Ydinjätettä toimitetaan varastoon sadan vuoden ajan. Tämän ajan kalliotilassa on tavallista ilmaa. Varaston täyttövaiheen jälkeen kalliotila suljetaan ja täytetään pohjavedellä.

Ensimmäisessä vaiheessa betoni ikääntyy ilman hiilidioksidin aiheuttaman karbonatisoitumisen seurauksena.  Karbonatisoituminen aiheuttaa muutoksia betonin mikrorakenteeseen ja vaikuttaa betonin ominaisuuksiin myös kalliotilojen sulkemisen jälkeisenä ajanjaksona. Karbonatisoituminen voi pitkälle edetessään johtaa betoniraudoituksen korroosioon.

Kalliotilan sulkemisen jälkeen pohjavesi ja sen sisältämät betonirakenteelle haitalliset ionit tunkeutuvat betoniin. Samanaikaisesti tapahtuu betonin komponenttien liukenemista pohjaveteen. Sekä ionien keskinäiset että ionien ja betonin väliset vuorovaikutukset ohjaavat prosessin kulkua. Pohjaveden sisältämää kloridia voidaan pitää haitallisimpana terästen korroosion mahdollisuutta lisäävänä yksittäisenä tekijänä.

Väitöstyössä simuloitu rakenne oli valmistettu sulfaatinkestävästä betonista.

- Simuloinnin perusteella muutoksia tapahtuu tarkastellulla ajanjaksolla, mutta ne rajoittuvat selkeästi alle 50 millimetrin syvyydelle betonin pinnasta, joka on tyypillinen betoniraudoitteiden asennussyvyys. Se on vähän verrattuna betonirakenteen ja muiden vapautumisesteiden kokonaispaksuuteen. Eivätkä pintaosan vauriot ole laskentatulosten mukaan vakavia. Betoniterästen korroosion mahdollisuutta ei kuitenkaan voi sulkea kokonaan pois, Kari sanoo.

Apuväline suunnittelijoille

Väitöstyössä esitetyn mallin kelpoisuus varmennettiin lukuisilla laboratoriokokeilla. Käytössä oli betonikoekappaleita, joita oli säilytetty 13 vuoden ajan kontrolloidussa olosuhteissa ilmatilassa tai liuoksessa. Kappaleet olivat altistuneet pitkäaikaisesti joko ilman aiheuttamalle karbonatisoitumiselle tai liuoksen sisältämien haitallisten ionien tunkeutumiselle.

- Koetulokset osoittivat mallin uskottavaksi ja käyttökelpoiseksi menetelmäksi arvioitaessa betonirakenteen ikääntymistä varsinkin silloin, kun suunniteltu käyttöikä on useita satoja vuosia, Kari toteaa.

Mallin avulla voidaan Karin mukaan jo suunnitteluvaiheessa tunnistaa piileviä tekijöitä, jotka vaikuttavat betonin turmeltumiseen. Siten malli auttaa suunnittelijoita betonilaadun valinnassa.

Mallia voidaan soveltaa suoraan samankaltaisiin käyttökohteisiin ja eri betonilaaduille määrittämällä sekä vallitsevat ympäristöolosuhteet että tarkasteltavalle betonille materiaalikohtaiset parametrit ennen altistusta.

TkL Olli-Pekka Kari väitteli 27.2.2015 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennustekniikan laitoksella. Aiheena oli kalliotilassa olevan betonirakenteen pitkäaikaissäilyvyys sovelluksena suomalaisen matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoitus. Väitöskirjan nimi on Long-term ageing of concrete structures in Finnish rock caverns as application facilities for low- and intermediate-level nuclear waste.

Väitöskirjan verkko-osoite: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/15114

Lisätietoja:

Olli-Pekka Kari, puh. 050 384 1646, [email protected]

  • Julkaistu:
  • Päivitetty:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Learning Centre, Main lobby
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Palvelutiskin remontti Harald Herlin -oppimiskeskuksessa alkaa

Palvelutiskin remontti alkaa 27.6.22. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa melua.
Juhlapukuihin sonnustauneet ihmiset laskeutuvat portaita alas kohti kameraa
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vuoden 2022 tekniikan alojen promootiossa ennätysmäärä uusia tohtoreita

Yliopistomaailman arvokkainta akateemista juhlaa vietettiin Otaniemen kampuksella 17. kesäkuuta. Edellinen tohtoripromootio järjestettiin vuonna 2019 ja vuosittaista perinnettä jouduttiin lykkäämään kaksi kertaa. Tästä johtuen tänä vuonna Dipolissa järjestetyt juhlallisuudet olivat ennätyssuuret.
Camilla Hollanti, photo: Lasse Lecklin.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Camilla Hollanti, auttaako matikkapää arjessa?

Camilla Hollannin mukaan matematiikassa tulisi keskittyä enemmän todelliseen ymmärtämiseen kuin ulkoa opetteluun ja kaavojen hallintaan.
A man and a woman concentrated, looking upwares towards something interesting
Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Lähes 18 miljoonaa euroa tutkimukseen

Suomen Akatemian rahoitus tuo Aalto-yliopistoon kuusi uutta akatemiatutkijan ja 14 tutkijatohtorin tehtävää sekä 23 akatemiahanketta.